perjantai 9. tammikuuta 2015

Kouvolassa Suomen paras kesäsää: Vuosi 2014 Utissa mittaushistorian neljänneksi lämpimin

Digitalisoidun mittaushistorian aikana Kouvolan lämpötila on noussut yli asteella. Koko Suomi on lämmennyt 166 vuodessa yli kahdella asteella. Vuosi 2014 oli Kouvolassa mittaushistorian neljänneksi lämpimin, Suomessa toiseksi lämpimin, Euroopassa lämpimin ja maailmanlaajuisesti yksi lämpimimmistä, ellei lämpimin. Kouvolalla on hallussaan Suomen mittaushistorian toukokuun helleputken ennätys, koko kesän helleputkiennätys ja myös yhden kesän kaikkien hellepäivien lukumääräennätys. Keskimäärin Kouvolassa on myös Suomen korkeimmat kesäpäivien maksimilämpötilat. Helsingin Sanomien vertailussa Kouvolassa todettiinkin olevan pitkäaikaisten tilastojen perusteella Suomen paras kesäsää.

Repoveden kansallispuisto Kouvolassa. Kuva: Jari Kolehmainen.

Helsingin Sanomat vertaili 75 sääasemaa tarkoituksena löytää kunta, jossa on Suomen paras kesäsää. Sääkin on tietysti makuasia, ja on määrittelykysymys, millaista kesäsäätä pidetään hyvänä. Helsingin Sanomien vertailussa parhaaksi kesäsääksi määriteltiin mahdollisimman lämmin ja sateeton sää.

Kun Helsingin Sanomat tutki Ilmatieteen laitoksen pitkäaikaisten tilastojen (1981-2010) perusteella vuorokauden maksimilämpötilojen keskiarvoa kesäkuukausilta, ykköseksi nousi Kouvolan Anjalan mittausasema, jossa kesäpäivän ylin lämpötila on keskimäärin 21,2 astetta. Seuraaviksi tulivat Lahden Laune ja Kouvolan Utti 21,0 asteella.

Järjestys on lähes sama myös kesän hellepäivien (päivän ylin lämpötila varjossa yli 25,0 astetta) keskimääräisessä lukumäärässä: Kouvolan Utissa 18 ja Anjalassa sekä Lahden Launeella 17 hellepäivää vuodessa, Hyvinkäällä (Hyvinkäänkylä) ja Heinolassa (Asemantaus) 16.

Absoluuttisesti suurin hellepäivien lukumäärä (eivät peräkkäisiä päiviä) samalla mittausasemalla yhden kesän aikana on ollut Kouvolan Utin 48 hellepäivää vuodelta 2010. Samana kesänä Lahdessa oli 47 ja Puumalassa 46 hellepäivää.

Pisimmät yhtämittaiset yli 30 asteen (päivän ylin lämpötila) jaksot on mitattu Utsjoella (7 peräkkäistä vuorokautta vuonna 1972 kesä-heinäkuun vaihteessa), Oulussa (7 vrk 1972), Puumalassa (6 vrk 2010), Lahdessa (6 vrk 2010), Kouvolassa (6 vrk 2010) ja Ivalossa (6 vrk 1972).

Mittaushistorian kaikkien aikojen korkein Suomessa mitattu varjolämpötila on 37,2 astetta Joensuun lentokentältä Liperistä 29. heinäkuuta ennätyskuumana kesänä 2010. Heinäkuu 2010 olikin toistaiseksi mittaushistorian kuumin yksittäinen kuukausi Suomessa.

Rannikkopaikkakunnat aurinkoisimpia ja vähäsateisimpia

Eniten auringonpaistetta saadaan rannikkopaikkakunnilla: Paraisilla keskimäärin 888 tuntia kesässä (9,8 tuntia päivässä), Kotkassa 845 tuntia (9,3 tuntia päivässä) ja Maarianhaminassa 843 tuntia (9,3 tuntia päivässä).

Lähinnä rannikkopaikkakunnat menestyvät myös vertailtaessa sitä, missä sataa vähiten. Kaikkein vähiten sadetta tulee millimetreinä laskettuna Vaasan lähellä sijaitsevalla Mustasaaren sääasemalla, keskimäärin vain 144 millimetriä kesässä (yksi millimetri tarkoittaa yhden litran vesimäärää neliömetriä kohden). Muita vähäsateisia paikkoja ovat Parainen (Utö, 149 mm), Hailuoto (Ojakylä, 164 mm), Inkoo (Bågaskär, 164 mm), Kotka (Rankki 167 mm), Hanko (Tvärminne, 175 mm) ja Jomala (Jomalaby Ahvenanmaalla, 181 mm) sekä Pohjois-Suomesta Enontekiö (Kilpisjärvi 162 mm), Kemi (Kemi-Tornio lentoasema, 168 mm) ja Utsjoki (Kevo, 179 mm).

Sateettomia päiviä on eniten Mustasaaressa (Valassaaret) sekä Paraisten Utöllä, kummassakin vain keskimäärin 21 sadepäivää (sadepäiväksi määriteltiin päivä, jolloin sadetta saadaan yli 1 mm) kesässä. Jomalassa, Kemissä ja Inkoossa sadepäiviä on toiseksi vähiten, keskimäärin 24 päivää kesässä, Kotkassa ja Hangossa 25.

Kouvolassa pitkäaikaisten tilastojen mukaan Suomen paras kesäsää


Suomen parhaan kesäsään TOP 6 -paikat Helsingin Sanomien mukaan. Taulukossa on esitetty Ilmatieteen laitoksen pitkäaikaisten (1981-2010) tilastojen perusteella kunkin säähavaintoaseman kesän keskimääräinen sadepäivien lukumäärä, koko kesän sademäärä, hellepäivien lukumäärä ja päivän ylimpien lämpötilojen keskiarvo. Hyvän kesäsään kannalta parhaat arvot tummanpunaisella pohjalla. Tilastotietojen lähde: Helsingin Sanomat ja Ilmatieteen laitos. Taulukko: Jari Kolehmainen.

Kun Helsingin Sanomat laski kaikki edellä mainitut osatekijät yhteen, Suomen kesäsään parhaiden paikkojen lista muodostui seuraavaksi: 1) Kouvolan Anjala, 2) Porin lentoasema, 3) Vantaan Helsinki-Vantaan lentosema, 4) Vihdin Maasoja, 5) Kouvolan Utin lentoasema ja 6) Kauhavan lentoasema. Kouvola on siis edustettuna "voittajakuusikossa" peräti kahteen kertaan.

Viime kesänä Hattulassa (Lepaa 17.7.-11.8.2014), Kouvolassa (Utti 17.7.-11.8.2014) ja Helsingissä (Kumpula 18.7.-12.8.2014) saatiin hellettä 26 peräkkäisenä päivänä. Tämä on yksittäisten sääasemien mittaushistorian Suomen ennätys. Vuodesta 1959 alkavien tilastojen ennätys yhden mittauspisteen saman kesän hellepäivien lukumäärässä (touko-elokuu, eivät peräkkäisiä päiviä) on 48 päivää Kouvolasta (Utti Lentoportintie) kesällä 2010, jolloin Lahden Laune ylsi 47 hellepäivään ja Puumalan kirkonkylä 46 hellepäivään. Kouvolan Anjalassa koettiin tuolloin 41 hellepäivää.

Myös vuonna 2014 eniten hellepäiviä oli Kouvolan Utissa (43 hellepäivää), toiseksi eniten Kouvolan Anjalassa ja Heinolan Asemantauksessa (kummassakin 42 hellepäivää). Puumala ei ole enää pärjännyt helletilastoissa aivan yhtä hyvin kuin vuonna 2010, koska Hiisivuoren mittauspiste siirrettiin paremmin laajempaa aluetta kuvaavaan ja hieman aiempaa viileämpään paikkaan kirkonkylän urheilukentän liepeille.

Kouvolan Utilla on hallussaan myös Suomen mittaushistorian pisin toukokuun helleputki, kahdeksan peräkkäistä hellepäivää toukokuussa 2010.

Millaisia ovat Anjalan, Utin lentoaseman ja Lentoportintien sääasemat Kouvolassa?

Kouvolassa Utin lentoaseman vuodesta 1944 toiminnassa ollut sääasema ja Utin Lentoportintien vuodesta 2008 toiminnassa ollut sääasema (kummankin sijainti 60,89 astetta pohjoista leveyttä, 26,94 astetta itäistä pituutta) sijaitsevat lähellä toisiaan Utin lentokenttäalueella. Ilmatieteen laitos kuvailee niiden olevan mäntykankaan ympäröimällä pienellä niityllä tai nurmikkoalalla lentokenttäalueen eteläreunassa. Pohjoisen puolella on avointa. Asema-alue sijaitsee ensimmäisen Salpausselän ylätasangolla. Alue on kuivaa mäntykangasta noin sata metriä merenpinnan yläpuolella. Salpausselän ympärillä on peltosavikkoa 60-65 metriä merenpinnan yläpuolella sekä paikoitellen metsäisiä mäkiä 80-100 metriä merenpinnan yläpuolella. Pohjoispuolella on keskikokoisia järviä noin 60 metriä merenpinnan yläpuolella. Etelässä sijaitsee myös laajempia soita 50-65 metriä merenpinnan yläpuolella. Lentoportintien sääasema perustettiin, kun sade- ja lumihavaintojen kerääminen puolustusvoimien ylläpitämällä Utin lentoaseman varsinaisella sääasemalla lopetettiin.

Kouvolan Anjalan vuodesta 1941 toiminnassa ollut sääasema (sijainti 60,70 astetta pohjoista leveyttä, 26,81 astetta itäistä pituutta) sijaitsee alueella, joka on melko avoin marjapensaita ja omenapuita kasvava isohko puutarha etelään viettävän alarinteen tasanteella. Kymijoki (22 metriä merenpinnan yläpuolella) on noin 200 metrin päässä kaakossa. Pohjoispuolen mäki kohoaa 55 metrin korkeuteen. Ympäristö on Kymijoen laaksoa, jossa on laajoja savikkopeltoja (25-30 metriä merenpinnan yläpuolella) sekä joitakin metsäisiä selänteitä (40-60 metriä merenpinnan yläpuolella).

Miten keskilämpötilat ja sademäärät lasketaan?

Vuodesta 1959 alkaen vuorokauden keskilämpötila-arvot (ºC) lasketaan vuorokauden kahdeksan havaintohetken (kello 00, 03, 06, 09, 12, 15, 18 ja 21 UTC) hetkellisestä lämpötila-arvosta. Jos kaikkia kahdeksaa lämpötila-arvoa ei ole käytettävissä, keskiarvo voidaan laskea käyttämällä saatavilla olevia lämpötila-arvoja ja aamulla (6 UTC) sekä illalla (18 UTC) mitattuja lämpötilan 12 tunnin ääriarvoja (minimi- ja maksimilämpötila), riippuen puuttuvasta havainto-ajasta. Helsingin Kaisaniemen sääasema on havainnoinut vuosina 1882-1900 ilman lämpötilaa kerran tunnissa, jolloin Ilmatieteen laitoksella on käytettävissään näiltä vuosilta tavanomaista tiheämpää havaintotietoa.

Vuorokauden sademäärä (mm) kuvaa vuorokauden aikana (aamun 06 UTC havainnosta seuraavan vuorokauden 06 UTC havaintoon) kertynyttä sateen määrää. Havaintoasemilla sadekertymä mitataan joko 12 (kello 06 ja 18 UTC) tai 24 (kello 06 UTC) tunnin välein, joten vuorokauden sadesumma on joko laskettu summa 12 tunnin sademääristä tai mitattu 24 tunnin sademäärä.

Kuukauden keskilämpötila (ºC) ja sadekertymä (mm) lasketaan kyseisen kuukauden vuorokausiarvoista. Mikäli jokin vuorokausiarvoista puuttuu, kuukausiarvoa ei lasketa. Kuukauden keskilämpötila on keskiarvo vuorokausien keskilämpötiloista. Sadesumma on vuorokausisademäärien summa.

Mitkä ovat Kouvolan sateisimmat, poutaisimmat, kuumimmat ja kylmimmät vuodet?

Utin (Kouvola) vuosien 1959-2014 sademäärät (siniset pylväät) ja koko vuoden keskilämpötilat (punainen katkoviiva). Lisäksi yhtenäisellä tummanpunaisella viivalla on esitetty lämpötilojen kymmenen vuoden liukuva keskiarvo. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka vuosi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän kymmenen vuoden ajalta. Näin sään luontainen vuosien välinen lyhytaikaisvaihtelu on saatu hieman tasoittumaan ja pitkän aikavälin trendi näkymään paremmin. Lämpötilat vuosilta 1959-2014 ovat Utin lentoaseman mittauspisteestä. Sademäärät vuosilta 1959-2008 ovat Utin lentoaseman mittauspisteestä ja vuosilta 2009-2014 Utin Lentoportintien mittauspisteestä. Diagrammin saa suurennettua klikkaamalla sen päältä. Sademäärä- ja lämpötilatilastot: Ilmatieteen laitos. Diagrammi: Jari Kolehmainen.

Utin lentoaseman sääasemalla digitalisoidun (alkaen vuodesta 1959) mittaushistorian kolme sateisinta vuotta ovat olleet Ilmatieteen laitoksen antamien tietojen mukaan 2004 (vuoden sademäärä 884,0 mm), 1981 (883,5 mm) ja 1988 (870,4 mm). Kolme vähäsateisinta vuotta Utin lentokenttäalueella ovat puolestaan olleet 1976 (vuoden sademäärä 451,5 mm), 1975 (453,6 mm) ja 2010 (460,0 mm, havainto Lentoportintien mittauspisteessä). Vuoden 2014 sademäärä Lentoportintien mittauspisteessä oli 601,9 mm, mikä on hyvin lähellä tavanomaista.

Utin lentoaseman kolme lämpimintä kokonaista kalenterivuotta ovat olleet 2011, 2008 ja 1989. Vuosi 2014 oli neljänneksi lämpimin. Kolme kylmintä vuotta ovat olleet järjestyksessä lueteltuina 1987, 1985 ja 1978. Vuoden keskilämpötila on digitalisoidun mittaushistorian aikana vaihdellut välillä 1,6-6,0 astetta.

Vuoden 2014 keskilämpötila oli sekä lentoaseman että Lentoportintien havaintopisteessä 5,9 astetta, mikä on digitalisoidun mittaushistorioan neljänneksi korkein arvo. Kymmenen vuoden liukuva keskiarvo osoittaa Utin keskimääräisten lämpötilojen kohonneen yli asteella digitalisoidun mittaushistorian aikana. Koko Suomen keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta viimeisimpien 166 vuoden aikana.

Oliko vuosi 2014 ennätyslämmin?

Suomessa vuosi 2014 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Euroopassa viime vuosi oli lämpimin ainakin 500 vuoteen. Myös maailman pisimmässä (kuukausitilastot alkaen vuodesta 1659, päiväkohtaiset vuodesta 1772) yhtämittaisessa lämpötilamittaussarjassa Keski-Englannista vuosi näyttää olleen mittaushistorian lämpimin, hieman vuotta 2006 lämpimämpi.

Alin maapallolla vuonna 2014 mitattu lämpötila oli -80,8 astetta (Vostok, Etelämanner, 20. elokuuta) ja korkein lämpötila +53,0 astetta (Gotvand, Iran, 17. heinäkuuta). Globaalisti vuosi 2014 oli Japanin ilmatieteen laitoksen alustavien laskelmien mukaan keskimäärin mittaushistorian kuumin. Myös NOAA, WMO ja brittiläinen Ilmatieteen laitos (MetOffice) arvioivat alustavissa tiedoissa viime vuoden olleen globaalisti todennäköisesti mittaushistorian lämpimin. Satelliittitietoja hyödyntävä UAH laskee vuoden 2014 olleen mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, kun taas RSS-satelliittitietojen mukaan se oli vain kuudenneksi lämpimin.

Satelliittimittaukset, jotka eivät mittaa suoraan lämpötilaa, eivät siis näytä vuoden olleen niin lämmin suhteessa aikaisempiin vuosiin kuin maanpinnalta tehdyissä lämpötilahavainnoissa on päätelty. Mittausten virhemarginaalin takia kaikkein lämpimimpiä vuosia ei voikaan laittaa täysin luotettavasti aivan oikeaan järjestykseen.

Lue myös nämä

Vuosikatsaus: Säävuosi 2014

Vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin

Japanin ilmatieteen laitos: Alustavien tietojen mukaan vuosi 2014 oli globaalisti mittaushistorian lämpimin

Ilmastonmuutos vaikutti ilmeisesti merkittävästi: Vuosi 2014 Euroopassa lämpimin ainakin 500 vuoteen

Kesäkuu - ilmastonmuutoksen mysteerikuukausi 

Ilmastonmuutos ja säävuosi 2013 Kouvolassa 

Mitä Kouvolan ilmastodiagrammi ja Australian tulvat kertovat ilmastonmuutoksesta?

Kouvolan hellekesä 2010 toi uuden Suomen ennätyksen. Milloin seuraavaksi on yhtä lämmintä?

Ennätysvuosi 2010: Lämpöennätyksiä ympäri maapalloa!

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2013

4 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Katso myös Ylen Sääkone.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Mielenkiintoinen WeatherSpark-sivusto kertoo Kouvolasta seuraavaa (Utin pitkäaikaiset keskiarvot 1998-2012):

-Vuoden kuumin päivä 16. heinäkuuta (keskimääräinen ylin lämpötila 23 astetta ja keskimääräinen alin 14 astetta).

-Vuoden kylmin päivä 1. helmikuuta (keskimääräinen ylin lämpötila -6 astetta ja keskimääräinen alin -12 astetta).

-Vuoden pilvettömin päivä 26. heinäkuuta.

-Vuoden pilvisin päivä 23. joulukuuta.

-Päivä, jolloin sateen (vesi- tai lumisade) todennäköisyys on kaikkein pienin: 22. huhtikuuta (ainakin vähän sadetta 49 prosenttina ko. päivistä).

-Päivä, jolloin sade (vesi- tai lumisade) on todennäköisintä: 3. tammikuuta (ainakin vähän sadetta 89 prosenttina ko. päivistä).

-Lumisateen todennäköisyys on suurin 17. tammikuuta (ainakin vähän lumisadetta 82 prosenttina ko. päivistä).

-Lumipeite on syvimmillään 13. maaliskuuta (mediaanisyvyys 49,9 cm, yhtenä vuotena kymmenestä lunta yli 65,9 cm).

-Ilmankosteus pienimmillään 5. toukokuuta (suhteellinen kosteus alle 48 % kolmena neljästä ko. päivästä).

-Ilmankosteus suurimmillaan 2. marraskuuta (suhteellinen kosteus 99-100 % kolmena neljästä ko. päivästä).

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tänään Kouvolan Sanomissa oli hyvä artikkeli Suomen lämpöennätyksistä: ”Suomessa on 2000-luvulla tehty vain lämpöennätyksiä, muttei yhtään kylmyysennätystä. Ilmastotutkimuksen professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta pitää ilmiötä vahvana merkkinä ilmastonmuutoksesta. Ilmaston lämpeneminen johtuu nimenomaan talvien lämpenemisestä. Ilmiö jatkuu, vaikka joukkoon mahtuu myös poikkeuksia, kuten kylmiä talvia. - - 1800-luvun puolivälistä lähtien Suomen ilmasto on lämmennyt kahdella asteella, ja joulukuiden lämpötila lähes viidellä asteella. Keskikesät ovat lämmenneet vain vähän. Mielikuva marraskuusta saattaa siis muuttua.”

Em. artikkelin mukaan Utin lentosääaseman ennätykset ovat seuraavat:
-Kylmin lukema -37,3 astetta 9.1.1987
-Lämpimin lukema +34,1 astetta 28.7.2010
-Kylmin marraskuun lukema -22,3 astetta 28.11.1985
-Lämpimin marraskuun lukema +11,7 astetta 3.11.2015
(Utin Lentoportintien mittauspisteessä +12,3 astetta 3.11.2015)

Anjalan sääaseman ennätykset ovat nämä:
-Kylmin lukema -37,2 astetta 11.2.1956
-Lämpimin lukema +33,5 astetta 28.7.2010
-Kylmin marraskuun lukema -25,9 astetta 26.11.1955
-Lämpimin marraskuun lukema +13,1 astetta 3.11.2015

Ilmastodenialistit ihmettelevät joskus, miksi puhutaan vain lämpöennätyksistä muttei kylmyydestä (”olihan kesäkuukin vuonna 2015 kylmä”). Yksittäiset lämpöennätykset eivät tietenkään kerro mistään ilmastonmuutoksesta, mutta niiden toistuva ilmeneminen on osoitus ilmaston lämpenemisestä. Mielelläni kertoisin kyllä myös kylmyysennätyksistä, mutta eipä niitä juurikaan ole (kesäkuussakaan ei ollut ennätyskylmää, kesäkuu oli Suomen länsiosissa harvinaisen, mutta ei poikkeuksellisen viileä): ”Suomessa on 2000-luvulla tehty vain lämpöennätyksiä, muttei yhtään kylmyysennätystä.”

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Katso interaktiivisesta kartasta talven keskilämpötila Suomen eri kunnissa laskettuna ajanjaksolta 1981-2010.