tiistai 9. joulukuuta 2014

Onko ilmastonmuutos lisännyt kuumien kesien todennäköisyyden kymmenkertaiseksi vain kymmenessä vuodessa ja tuntuvatko vuoden 2003 kaltaiset hellekesät vuosisadan lopulla jo viileiltä?

Eilen julkaistun tutkimuksen mukaan Euroopan kesät ovat lämmenneet 0,8 astetta reilussa vuosikymmenessä. Samalla aiemmin kaksi kertaa vuosisadassa esiintyneet erittäin kuumat kesät tapahtuvat nyt kaksi kertaa vuosikymmenessä. Kesän 2003 kaltaisen äärimmäisen kuuman kesän todennäköisyys on muuttunut kerran vuosituhannessa tapahtuvasta nykyilmaston kerran vuosisadassa tapahtuvaksi. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on siis lisännyt tällaisten sään ääri-ilmiöiden todennäköisyyden kymmenkertaiseksi aikavälillä 1990-luvulta nykyhetkeen. Kesän 2003 kaltaisia hellekesiä voidaan kokea Euroopassa 2040-luvulla jo joka toinen vuosi ja vuosisadan lopulla vuoden 2003 kaltaista kesää voidaan jo pitää viileänä, mikäli kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat nykyiseen tahtiin. Tutkimukseen on kuitenkin syytä suhtautua myös kriittisesti ja varauksella, sillä näin lyhyellä tutkimusjaksolla sään luontaisen vaihtelun merkitys voi olla hyvin suuri.

Kuvan © John Takai - Fotolia

Maapallon lämpenemisen seurauksena esiintyvät sään ja ilmaston ääri-ilmiöt aiheuttavat monia sosioekonomisia ongelmia. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana huomattavia helleaaltoja on ollut Euroopassa vuonna 2003, Moskovassa vuonna 2010, Texasissa vuonna 2011 ja Australiassa kesällä 2012-2013 (Australiassa mittaushistorian kuumin vuosi 2013). Perusuran skenaariossa (business as usual), jossa kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat nykytahdilla, Euroopan kesät voivat lämmetä kuudella asteella vuoteen 2100 mentäessä. Verrattaessa 1990-lukua ajanjaksoon 2003-2012 lämpenemistä on jo tapahtunut Välimeren ja Keski-Euroopan alueella noin 0,8 astetta.

Euroopan kansalaisten haavoittuvuus kävi ilmeiseksi kesän 2003 helleaallon aikana. Kesä oli tuolloin todennäköisesti kaikkein kuumin ainakin vuodesta 1500 asti tarkasteltuna. Korkea lämpötila oli osasyyllisenä kymmeniin tuhansiin (noin 35 000, joidenkin väitteiden mukaan jopa 70 000) kuolemantapauksiin. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ainakin kaksinkertaisti näin voimakkaan helleaallon todennäköisyyden. Vallitsevassa ilmastossa tuollaiselle ääri-ilmiölle saatiin laskennallisesti tapahtumatodennäköisyydeksi kerran 52 vuodessa. Tämä todettiin vuonna 2004 Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, joka myös teki pahaenteisen ennusteen siitä, että vakavat helleaallot voivat yleistyä 2040-luvulle mennessä.

Eilen Nature Climate Change -lehdessä julkaistussa uudessa tutkimuksessa tutkitaan sitä, miten todennäköisyys toiseen erittäin kuumaan kesään ilmastonmuutoksen pahiten vaivaamilla Euroopan alueilla (Välimeri ja Keski-Eurooppa) on muuttunut kymmenen vuotta alkuperäisen tutkimuksen jälkeen, kun havaitut kesälämpötilat ovat tällä välin nousseet 0,81 astetta. Analyysissä hyödynnetään uusia havaintoja ja useiden uusien mallien tietoja. Tutkimuksessa käytetään aiemman tutkimuksen rajalämpötiloja, joiden mukaan määritellään erittäin kuumat kesät (kesälämpötila 1,6 astetta yli vuosien 1961-1990 keskiarvon).

Johtopäätösten mukaan erittäin kuumat kesät, joiden esiintymistodennäköisyys 2000-luvun alun ilmastossa oli kaksi kertaa vuosisadassa, tapahtuvat nykyilmastossa kahdesti vuosikymmenessä. Vuoden 2003 kaltaisen äärimmäisen kuumuuden (lämpötila 2,3 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon 1961-1990) todennäköisyys on muuttunut (hieman yli kymmenen vuoden aikana) kerran yli tuhannen vuoden aikana tapahtuvasta (1900-luvun lopun ilmasto-oloissa) noin kerran sadassa vuodessa tapahtuvaksi (nykyilmastossa laskennallisesti kerran 127 vuodessa). Todennäköisyys on siis tämän tutkimuksen mukaan kasvanut noin kymmenkertaiseksi vain reilussa kymmenessä vuodessa.

Ilmaston yhä lämmetessä tällaiset erityisen kuumat kesät voivat olla 2040-luvulla jo yleisiä, jopa keskimäärin joka toinen vuosi tapahtuvia, mikäli kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat nykyiseen tahtiin perusuran skenaarion mukaisesti. Vuosisadan lopulla kesän 2003 kaltaisia kesiä voidaan jo pitää epätavallisen viileinä.

Tutkimuksesta on kuitenkin jo esitetty myös kritiikkiä. Sään luontaisen vaihtelun vuoksi kahden kymmenvuotisjakson vertailu ei ole riittävä varmojen johtopäätösten tekemiseen. Esimerkiksi Kevin Trenberth toteaa näin: "On kuitenkin oltava varovainen tulkittaessa, mitä tulokset tarkoittavat. Minusta huolestuttavampi näkökulma on kuivuuden muuttuminen, jota ei ole mainittu. Tämä yhdessä lämmön kanssa lisää maastopalojen riskiä, kuten nähtiin Venäjällä vuonna 2010, ja tämä tapahtuu muuallakin, eikä vain Euroopassa."

Tutkittavaa riittää myös ilmastonmuutoksen ja suihkuvirtauksen (jet stream) yhteyksistä. Suihkuvirtauksella tarkoitetaan ylätroposfäärissä 5-10 kilometrin korkeudella olevia ympäristöään selvästi voimakkaamman tuulen alueita (nopeus yli 30 m/s), jotka mutkittelevat etelä-pohjoissuunnassa matala- ja korkeapaineiden sijainnin mukaan. Jääpeitteen sulaminen Arktiksella voi muuttaa tämän suihkuvirtauksen nopeutta ja mutkittelun voimakkuutta siten, että sääilmiöistä (esimerkiksi kesän helleaalto tai talven pakkanen) voi tulla sulkukorkeapaineiden myötä aiempaa pitkäkestoisempia. Jos Suomi jää suihkuvirtauksen itäreunalle, meille tulee etelästä pitkiä aikoja lämmintä ja kosteaa ilmaa. Jos sen sijaan Suomi jää suihkuvirtauksen länsireunalle, Suomeen voi virrata pitkään kylmää ilmaa. Lisäksi Atlantilla voi kehittyä enemmän voimakkaita myrskyjä, jotka kulkevat eteläistä reittiä, ja jotka Länsi-Eurooppaan esimerkiksi talvimyrskyjä. 

Lähteet 


Christidis, Nikolaos & Jones, Gareth S. & Stott, Peter A.: Dramatically increasing chance of extremely hot summers since the 2003 European heatwave, Nature Climate Change, 08 December 2014 


Magill, Bobby: Deadly heat in Europe 10x more likely than decade ago, Climate Central, December 8th 2014 


Met Office: Last decade sees dramatic increase in change of extreme hot European summers, News release, 8 December 2014


Neslen, Arthur: Heatwaves likely "every other year" by 2030's, says Met Office study, The Guardian, 8 December 2014 


Tiede-lehti: Kuuma kesä 10 kertaa todennäköisempi, 8.12.2014 


Lue myös nämä

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina

Brittien ilmatieteen laitos arvioi vuoden 2014 olevan ihmiskunnan päästöjen vaikutuksesta globaalisti jopa ennätyslämmin

WMO julkaisee tietonsa tänään: Onko vuosi 2014 mittaushistorian lämpimin ja mitä se merkitsee?

1 kommentti:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Vuosi 2014 oli Keski-Englannissa vuodesta 1659 alkavan mittaushistorian (maailman pisin lämpötilamittaussarja) lämpimin. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos on lisännyt tällaisen ennätyslämpimän vuoden todennäköisyyden 90 prosentin luotettavuudella ainakin 13-kertaiseksi. Lähde: Environmental Research Letters 1.5.2015