torstai 20. maaliskuuta 2014

Lisääntyykö vai väheneekö kuolleisuus Isossa-Britanniassa ilmastonmuutoksen myötä?

Brittiläisen tutkimuksen mukaan äärilämpötilat lisäävät kuolleisuutta kaikissa ikäryhmissä aivan pienimpiä lapsia lukuun ottamatta. Eniten äärilämpötilat vaikuttavat vanhuksiin. Kun väestön määrän lisääntyminen ja ikääntyminen otetaan huomioon, tämän vuosisadan aikana äärilämpötilojen aiheuttamien kuolemien lukumäärä lisääntyy. Kylmäkuolemia on ennusteen mukaan 2080-luvulla 12 % nykyistä vähemmän ja lämpökuolemia 535 % nykyistä enemmän. Tämän lisäksi kuolleisuus nousee Lontoossa pitkien hellejaksojen aikana vielä merkittävästi lisää. Suhteessa väestömäärään laskettuna yksittäisen britin todennäköisyys kuolla äärilämpötilojen takia kuitenkin pienenee ilmastonmuutoksen myötä, koska lukumääräisesti kylmäkuolemia on niin paljon enemmän, että pienikin prosentuaalinen vähennys niissä on ratkaiseva tekijä. Vastaus otsikon kysymykseen on tämän tutkimuksen mukaan siis se, että kuolleisuus vähenee. Korkeat lämpötilat voivat kuitenkin aiheuttaa myös monia epäsuoria terveysvaikutuksia, joita tässä tutkimuksessa ei tarkasteltu.


Tutkimuksessa käytettiin peruslähtökohtana vuosina 1993-2006 Englannissa ja Walesissa kuolleiden tietoja, joita verrattiin kunkin alueen vuorokauden keskilämpötilaan ja suhteelliseen kosteuteen kuoleman aikaan. Tarkastellulle aikavälille sattuivat kuumat kesät 1995, 2003 ja 2006.

Lämpökuolemat alkavat lisääntyä tietyn kuumuuskynnyksen jälkeen. Tässä tutkimuksessa kynnykseksi määriteltiin lämpötila, jonka alapuolelle jakaumassa jää 93 prosenttia vuorokauden keskilämpötiloista koko vuoden aikana. Esimerkiksi Lontoossa tämä on 19,6 celsiusastetta ja tutkimusalueen koillisosissa 16,6 astetta. Suoraan lämmöstä johtuva kuolleisuus aiheutuu yleensä hyvin nopeasti, joten tässä katsottiin vain kuolinpäivän ja sitä edellisen päivän lämpötiloja. Tarkastelu rajoitettiin kesäkuukausiin (kesä-syyskuu).

Tutkimuksessa otettiin huomioon myös erityisen kuumien päivien (helleaaltojen) aiheuttama kuolleisuuslisä pelkän vuorokauden keskilämpötilan lisäksi. Tällaiset erityisen korkeat lämpötilat ja niille altistuminen useina peräkkäisinä päivinä lisäävät kuolleisuutta. Tämä on erityisen tärkeää ottaa huomioon, koska tulevaisuudessa helleaaltojen ennustetaan yleistyvän, voimistuvan ja pitenevän. Helleaalloksi määriteltiin ajanjakso, jolloin kyseisen päivän ja vähintään kahden sitä edeltävän päivän keskilämpötila oli niin korkea, että sen alapuolelle jää 98 prosenttia koko vuoden lämpötilajakaumasta.

Kylmäkuolemia sen sijaan voi tapahtua pitkin vuotta eikä pelkästään tiettynä vuodenaikana. Kylmäkuolemien kohdalla kylmyyskynnykseksi määriteltiin lämpötila, jonka alapuolelle jakaumassa jää 60 prosenttia koko vuoden lämpötiloista. Lontoossa tämä on 13,2 astetta ja koillisessa 10,9 astetta. Kylmän aiheuttama kuolleisuus voi syntyä pitemmällä ajalla kuin lämpökuolema, joten kylmäkuolemien kohdalla lämpötiloja tarkasteltiin jopa 28 vuorokauden ajalta. Pitkäkestoisella äärikylmyydellä ei kuitenkaan ole raportoitu olevan samanlaisia kumulatiivisia haittavaikutuksia kuin helleaalloilla.

Tulevaisuuden ilmaston määrittämiseen käytettiin A1B-skenaariota, joka on kasvihuonekaasupäästöjen osalta keskivaiheilla. Kuumien päivien ennustetaan yleistyvän selvästi. Esimerkiksi 2080-luvulla niitä näyttäisi olevan kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Sen sijaan kylmien päivien kohdalla ei tapahdu yhtä voimakasta vähenemistä.

Tarkasteluajanjaksolla väkiluku nousee noin 60 miljoonasta 2080-luvun puolivälin noin 89 miljoonaan. Väestö myös ikääntyy. Kun vähintään 85-vuotiaita on nyt kaksi prosenttia väestöstä, 2080-luvun puolivälissä heitä on noin yhdeksän prosenttia.

Lämpökuolemat lisääntyvät ja kylmäkuolemat vähenevät

Kaikilla alueilla äärilämpötilojen (kylmä tai kuuma) vaikutus kuolleisuuteen osoittautui tilastollisesti merkitseväksi. Jokainen kuumuuskynnyksen yli nouseva lämpöaste nostaa kuolleisuutta Isossa-Britanniassa 2,1 prosenttia. Jokainen kylmyyskynnyksen alle laskeva aste taas nostaa kuolleisuutta 2 prosenttia. Päiviä, jolloin lämpötila laskee kylmyyskynnyksen alle, on kuitenkin paljon enemmän kuin lämpökynnyksen ylittäviä päiviä. Siksi lukumääräisesti tarkasteltuna kylmyyden aiheuttamia kuolemia on huomattavasti enemmän.

Äärilämpötilat vaikuttavat kaikkein eniten iäkkäiden (vähintään 85 vuotta) ikäryhmässä. Kaikissa muissakin ikäryhmissä kylmyys ja kuumuus kuitenkin lisäävät kuolleisuutta, paitsi 0-4 -vuotiaiden kohdalla lämpökuolleisuus ei tullut näkyviin.

Kuva 1. Kuolevuus. Lämpökuolemat (A) ja kylmäkuolemat (B) Isossa-Britanniassa 2000-2009, 2020-2029, 2050-2059 ja 2080-2089 absoluuttisina lukumäärinä, kun sekä väestörakenteen muutos (väestön ikäjakauma ja väestön määrä) että ilmastonmuutos otetaan huomioon. Tulokset perustuvat yhdeksään eri ilmastomalliin (pylväiden korkeus osoittaa keskiarvoa ja nuolet arvioiden ylä- ja alarajaa).
(Both diagrams: Hajat et al. 2014. Creative Commons Attribution-NonCommercial 2.5 Generic CC BY-NC 2.5)

Lämpökuolemat lisääntyvät keskimäärin 66 % (nykyisestä noin 2000 tapauksesta) 2020-luvulla, 257 % 2050-luvulla ja 535 % 2080-luvulla. Kylmäkuolemat lisääntyvät nykyisestä noin 41 000 tapauksesta 3 % 2020-luvulla ja vähentyvät 2 % 2050-luvulla sekä 12 % 2080-luvulla. Kehitykseen vaikuttaa ilmastonmuutoksen lisäksi väestörakenne. Vaikka ilmasto lämpenee, väestönkasvun ja väestön ikääntymisen vuoksi kylmäkuolematkin lisääntyvät lukumääräisesti 2020-luvulla. Kaikkina aikoina kylmäkuolemia tapahtuu huomattavasti enemmän kuin lämpökuolemia.

Jos väestön määrä ja ikärakenne eivät muuttuisi (mikä on tietysti täysin epärealistinen tilanne), lämpökuolemat lisääntyisivät 46 % 2020-luvulla, 169 % 2050-luvulla ja 329 % 2080-luvulla. Vastaavasti kylmäkuolemat vähenisivät 9 % 2020-luvulla, 26 % 2050-luvulla ja 40 % 2080-luvulla. Lukumääräisesti kylmäkuolemat kuitenkin vähenisivät lämpökuolemien lisääntymistä enemmän, joten äärilämpötilojen aiheuttama kuolevuus laskisi.

Näissä laskelmissa ei ole otettu huomioon erityisen kuumien päivien (helleaaltojen) kuolleisuuslisää, joka osoittautui merkittäväksi vain Lontoon alueella. Nämä helleaallot lisäävät lämpökuolemia Lontoossa 58 % 2000-luvulla (2000-2009), 64 % 2020-luvulla, 70 % 2050-luvulla ja 78 % 2080-luvulla.

Kuva 2. Kuolleisuus. Lämpökuolleisuuden (A) ja kylmäkuolleisuuden (B) keskiarvot Isossa-Britanniassa ikäryhmittäin 2000-2009, 2020-2029, 2050-2059 ja 2080-2089. Kuolleisuudessa on kyseessä suhdeluku eli tässä on laskettu kuolemantapausten lukumäärä 100 000 asukasta kohti. Huomaa diagrammien erilaiset asteikot.

Jos tuloksia tarkastellaan suhdelukuna 100 000 asukasta kohti, äärilämpötilojen huomataan vaikuttavan kaikkein selvimmin korkeissa ikäryhmissä (75-84 -vuotiaat ja vähintään 85-vuotiaat). Tämän vuosisadan puolivälin jälkeen lämpökuolleisuus lisääntyy näissä ikäryhmissä huomattavasti, kun taas kylmäkuolleisuus vähenee hieman hitaammin. Kaikissa ikäryhmissä äärilämpötilojen aiheuttama kokonaiskuolleisuus kuitenkin vähenee, sillä lämpökuolemien lisääntymisestä huolimatta kylmäkuolemat vähenevät suhdeluvuilla tarkasteltuna vieläkin enemmän. Tämä siis tarkoittaa sitä, että yksittäisen britin todennäköisyys kuolla äärilämpötilojen vuoksi vähenee ilmaston lämpenemisen myötä.

Äärilämpötiloihin varautuminen

Kun väestörakenteen (määrä ja ikäjakauma) muutos otetaan huomioon, 2080-luvulla lämpökuolemia on Isossa-Britanniassa noin 10 500 nykyistä enemmän ja kylmäkuolemia noin 4 900 nykyistä vähemmän. Absoluuttisina lukumäärinä lämpökuolemien määrä muuttuu siis kylmäkuolemien määrää enemmän. Äärilämpötilojen aiheuttama kuolevuus on kaikkiaan noussut noin 5 600 hengellä. Tämä luonnollisesti aiheuttaa haasteita terveydenhuollolle ja kuolemien ehkäisytyölle. Ilman lämpenemistä kuolleita kuitenkin olisi lukumääräisesti vieläkin enemmän väestörakenteen muutoksen ja kylmäkuolemien lukumäärän lisääntymisen myötä.

Kylmäkuolemien vähentämiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi terveydenhuollon keinoin ja varmistamalla ihmisille riittävän lämpimät asunnot. Kylmäkuolemien estämiseksi onkin jo meneillään hyvä kehitys, jota on syytä jatkaa.

Lämpökuolemia on mahdollista ehkäistä esimerkiksi käyttäytymismuutoksin ja teknisin keinoin (esimerkiksi ilmastointi). Pitkällä aikavälillä voi tapahtua myös fysiologista sopeutumista. Ilmastoinnin kohdalla ongelmana ovat sekä itse ilmastointilaitteiden että sähkön kallis hinta, mikä voi aiheuttaa epätasa-arvoa eri tuloluokissa, ellei ilmastointilaitteiden hankkimista tueta taloudellisesti. Lisäksi ilmastointilaitteiden käyttö lisää energiankäyttöä ja samalla voimistaa ilmastonmuutosta sekä kaupunkilämpösaarekeilmiötä. Jos viilennyksessä luotetaan ilmastointilaitteisiin, yhteiskunta tulee myös entistä haavoittuvammaksi sähkökatkosten aikana.

Passiiviset jäähdytysratkaisut (esimerkiksi varjostaminen, rakennusten sijoittelu esimerkiksi sopivaan ilmansuuntaan, lämmöneristys, oikeat rakennusmateriaalit) voisivat olla yhtä tehokas ja ympäristöystävällisempi ratkaisu kuin ilmastointi.

Myös väestö- ja perherakenteen muutokset on hyvä ottaa huomioon. Äärilämpötilojen aiheuttama kuolemanriski on kaikkein suurin yksin asuvilla vanhuksilla, joilla on vain vähän sosiaalisia kontakteja. Helleaaltojen edistämiä kuolemia voidaan yrittää estää välttämällä liikkumista, oleskelemalla viileissä tiloissa ja pitämällä huolta riittävästä nesteiden saannista.

Muita tutkimuksia helleaalloista

Monissa muissakin tutkimuksissa on havaittu helleaaltojen lisäävän kuolleisuutta. Erityisen suuresti vaikuttavat pitkäkestoiset helleaallot, poikkeuksellisen korkeat lämpötilat, korkeat yölämpötilat, epätavalliseen aikaan (keväällä tai syksyllä) sattuvat helleaallot ja ehkä myös korkea ilmankosteus.

Victorian osavaltiossa Australiassa on tehty perusteellinen selvitys tammikuun 2009 helleaallon vaikutuksista kuolleisuuteen. Tutkimuksessa vertailtiin helleaallon aikana kuolleiden määrää vuosien 2004-2008 samana kalenteriviikkona kuolleiden ihmisten määrään. Tulosten mukaan helleaallot lisäsivät kuolleisuutta kaikissa ikäryhmissä, paitsi tässäkään tutkimuksessa 0-4 –vuotiaiden kohdalla tulos ei ollut lukumääräisesti vähäisten kuolemantapausten vuoksi tilastollisesti merkitsevä.

Ikäryhmässä 5-64 vuotta kuolevuus lisääntyi 55 %, ikäryhmässä 65-74 vuotta 46 % ja 75-vuotiaiden tai vanhempien kohdalla 64 %. Lisäksi on mahdollista, että helleaalto edisti joidenkin ihmisten kuolemaa, vaikkei kuolema tapahtunutkaan heti helleaallon aikana.

Ilmastonmuutoksen myötä helleaaltojen ennustetaan olevan tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti entistä yleisempiä, voimakkaampia ja pitkäkestoisempia. Helleaalto näyttää vaikuttavan erityisesti iäkkäiden ihmisten kuolleisuuteen. On kuitenkin täysin mahdotonta sanoa, kuinka moni näistä ihmisistä olisi kuollut muutenkin pian, vaikka helleaaltoa ei olisi tapahtunutkaan. Monet iäkkäät ovat terveydeltään heikkoja ja lopulliseen kuolemaan voi johtaa jokin ulkoinen tekijä, olkoonpa se helleaalto tai influenssavirus.

Suorien ja välittömien korkeisiin lämpötiloihin liittyvien kuolemien lisäksi entistä korkeampi keskilämpötila, helleaallot ja ilmastonmuutoksen mahdollisesti mukanaan tuomat tulvat altistavat muillekin haitallisille terveysvaikutuksille. Esimerkiksi allergiat (kosteusvaurioiden aiheuttamat homeallergiat, myrkylliset levät, entistä pitemmän siitepölykauden myötä lisääntynyt siitepölyallergia) ja zoonoosit (eläimistä tarttuvat sairaudet, esimerkiksi puutiaisten välittämät sairaudet ja myyräkuume) voivat lisääntyä. Ilman, veden ja ruuan laatu voi heikentyä. Lumen puutteen ja pilvisyyden lisääntymisen myötä synkkenevät talvet voivat esimerkiksi Suomessa lisätä kaamosmasennusta ja heikentää mielenterveyttä. Toisaalta osa ihmisistä myös nauttii leudommista ja vähälumisemmista talvista. Näistä aiheista on kuitenkin toistaiseksi olemassa vain hyvin vähän tutkimustietoa.

Lähteet

Hajat, S; Vardoulakis, S; Heaviside, C; Eggen, B (2014) Climatechange effects on human health: projections of temperature-relatedmortality for the UK during the 2020s, 2050s and 2080s. Journal ofepidemiology and community health. ISSN 0143-005X (Creative Commons -lisenssi Attribution-NonCommercial 2.5 Generic CC BY-NC 2.5)

Ilmasto-opas: Terveys

Victorian Government Department of Human Services Melbourne,Victoria: January 2009 Heatwave in Victoria - an Assessment of Health Impacts

Lue myös nämä

Ilmasto-opas.fi: Vanhukset kärsivät monesti sään ääri-ilmiöistä muita enemmän (tutkijahaastatteluvideo)

Jarin blogi: Ilmastonmuutos lisännyt korkeita lämpötiloja maapallolla viime vuosina

Jarin blogi: Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Applied Geography: Increased risk of heat waves in Florida - Characterizing changes in bivariate heat wave risk using extreme value analysis

Journal of Epidemiology & Community Health: Impact of hot temperatures on death in London - a time series approach

Wunderground: Heat Mortality

4 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Ilmastonmuutos ei vähennä talviaikaisia kuolemantapauksia Isossa-Britanniassa, vaikka ilmasto lämpenee

University of Exeter Medical School tutki kylmien talvipäivien (lämpötila alle viisi astetta) määrän vaikutusta vuosittaisiin talviaikaisten kuolemien vaihteluihin Englannissa ja Walesissa. Kylmien talvipäivien määrä vaikutti kuolemien määrään selvästi 1970-luvun puoliväliin asti, mutta ei enää sen jälkeen. Aiemmin kylmyydestä johtuvat kuolemat olivat yleisiä, mutta parantuneet asuinolosuhteet, terveydenhoito (mm. kausi-influenssarokotukset) ja tietoisuus kylmyyden riskeistä ovat heikentäneet kylmien talvilämpötilojen, sairauksien ja kuolemien välistä yhteyttä. Nykyisin Ison-Britannian vuosien välistä vaihtelua talvisessa kuolleisuudessa selittävät lähinnä flunssat jälkitauteineen, eivät enää lämpötilat. Niinpä ilmastonmuutos ei tämän tutkimuksen mukaan tule ainakaan merkittävästi vähentämään talviaikaisia kuolemantapauksia, vaikka talvet muuttuvatkin entistä leudommiksi.

Lähteet ja lisätietoja
University of Exeter: Six things you didn't know about climate change
University of Exeter: Climate change won't reduce winter deaths
Nature Climate Change: Climate warming will not decrease winter mortality

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tämän aiheen käsittelyä on jatkettu The Carbon Brief -blogissa.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Mikäli kasvihuonekaasujen päästöt ja ilmastonmuutos jatkuvat nykyiseen tahtiin, vuoteen 2060 mennessä sadat miljoonat ihmiset voivat altistua kuumuuden ja kosteuden aiheuttamalle jopa tappavalle lämpöstressille

Lähde: National Geographic

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tänään Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, josta voi katsoa Suomessa syntyneet ja kuolleet päivittäin (päivämäärät 2010-2014).