sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Tieteelliset lajinimet voivat olla todella hauskoja

Keuhkoton salamanteri Oedipus complex, nykyiseltä nimeltään Oedipina complex. Photo: from Encyclopedia of Life, supplier Smithsonian Tropical Research Institute (STRI), Amphibians of Panama, photographer: Marcos Guerra. License: CC BY-NC 3.0.

Jääkiekkomaalivahti Tuukka Raskin mukaan nimetty:
Thaumatodryinus tuukkaraski (ampiainen)

Laulaja Lady Gagan mukaan nimetty:
Gaga germanotta (saniainen)

Laulaja Beyoncén mukaan nimetty:
Scaptia beyonceae (hevoskärpänen)

Hakukoneyhtiö Googlen mukaan nimetty:
Proceratium google (muurahainen)

Coca-Colan mukaan nimetty:
Oxybelus cocacolae (hiekka-ampiainen)

Maailman pisin tieteellinen lajinimi:
Parastratiosphecomyia stratiosphecomyioides (sotilaskärpänen)

Maailman pisin ehdotettu (ei hyväksytty) tieteellinen lajinimi:
Gammaracanthuskytodermogammarus loricatobaicalensis (Baikaljärvessä elävä katka)

Tähtien sodan Darth Vaderin mukaan nimetty:
Darthvaderum greensladeae (punkki)

Marilyn Monroen mukaan nimetty:
Norasaphus monroeae (trilobiitti)

Dire Straitsin laulaja Mark Knopflerin mukaan nimetty:
Masiakasaurus knopfleri (dinosaurus)

Barack Obaman mukaan nimetty:
Aptostichus barackobamai (hämähäkki)

”Ei taas yksi” uusi laji:
Cyclocephala nodanotherwon (kovakuoriainen)

Kannanottona tasavertaisen avioliittolain puolesta:
Aegista diversifamilia (kotilo)

Biologi Ilkka Hanskin mukaan nimetty:
Onthophagus hanskii (lantakuoriainen)

Oidipuskompleksin mukaan nimetty:
Oedipina complex (salamanteri)

Harry Potterin Tylypahka-koulun perustajan Godric Gryffindorin mukaan nimetty:
Eriovixia gryffindori (hämähäkki)

Lue myös nämä (mm. perusteluja em. nimille)

Maailman oudoimmat kasvien ja eläinten lajinimet

Jälleen uusi hämähäkkilaji nimettiin Harry Potterin mukaan

Kolmetoista Tähtien sota -elokuvien mukaan nimettyä oikeaa eliölajia

Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?

tiistai 21. helmikuuta 2017

TOP 10: Mittaushistorian globaalisti lämpimimmät vuodet

Kymmenen mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimintä vuotta NOAA:n, Nasan, Japanin ilmatieteen laitoksen, Met Officen, WMO:n, Berkeley Earthin, UAH:n (University of Alabama in Huntsville) ja RSS:n (Remote Sensing Systems) uusimpien, päivitettyjen aikasarjojen mukaan (maa- ja merialueet yhdistettynä). Suluissa oleva luku kertoo, kuinka paljon kyseisen vuoden keskilämpötila poikkeaa pitkäaikaisesta lämpötilakeskiarvosta (vertailukausi NOAA:lla 1901-2000, Nasalla 1951-1980, Japanin ilmatieteen laitoksella ja UAH:lla 1981-2010, MetOfficella, WMO:lla ja Berkeley Earthilla 1961-1990). Berkeley Earthilla, Met Officella ja WMO:lla mittaushistoria alkaa vuodesta 1850, NOAA:lla ja Nasalla vuodesta 1880, Japanin ilmatieteen laitoksella vuodesta 1891. Satelliittihavainnot (UAH ja RSS) ovat lyhyempiä aikasarjoja. Taulukossa esitetyt eri vuosien lämpötila-anomaliat ovat toistaiseksi alustavia. Eri tutkimuslaitoksilla käytetään hieman erilaisia menetelmiä, mutta niiden tulokset ovat melko lähellä toisiaan. 

Vuosi 2016 on paras ehdokas mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimimmäksi vuodeksi. Nasalla ja Berkeley Earthilla tulos on tilastollisesti merkitsevä yli 95 prosentin todennäköisyydellä. Muilla tutkimuslaitoksilla vuosi 2016 on mittaushistorian lämpimin noin 60 prosentin todennäköisyydellä.

Mittaustarkkuuden rajoissa vuoden 2016 todennäköisyys olla mittaushistorian lämpimin vuosi on Nasalla 96 %, vuoden 2015 puolestaan 4 % ja jonkin muun vuoden 0 %. Sen sijaan esimerkiksi NOAA:lla vuoden 2016 todennäköisyys olla mittaushistorian lämpimin vuosi on 62 %, vuoden 2015 puolestaan 36 % ja jonkin muun vuoden 2 %.

Kaikissa maanpinnalta tehdyissä mittaussarjoissa viime vuosi oli kolmas peräkkäinen ennätyslämmin vuosi. Sen sijaan satelliittimittauksissa (UAH ja RSS) toiseksi lämpimimmäksi sijoittuu vuosi 1998, jolloin viime vuoden tavoin vaikutti voimakas El Niño -ilmiö. Muissakin tilastoissa Berkeley Earthin tutkimustuloksia lukuun ottamatta vuosi 1998 nousee mittaushistorian kymmenen globaalisti lämpimimmän vuoden joukkoon. Tämä onkin ainoa Top 10 -vuosi ennen 2000-lukua. Sekä Nasalla että NOAA:lla mittaushistorian 17 lämpimimmästä vuodesta 16 on ollut 2000-luvulla.

Vuodet 2015 ja 2016 olivat vuotta 2014 lämpimämpiä voimakkaan El Niñon vaikutuksesta. Brittiläisen ilmatieteen laitoksen (Met Office) mukaan El Niñon lämmittävä vaikutus vuonna 2016 oli noin 0,2 astetta. Lämpenemistrendi on selvä 1970-luvun lopulta alkaen. El Niño -vuodet ovat keskimäärin aiempia El Niño -vuosia lämpimämpiä ja La Niña -vuodet aiempia La Niña -vuosia lämpimämpiä. Vuodesta 2001 alkaen lämpötilat ovat olleet jatkuvasti tavanomaista korkeampia.

Lue myös nämä

Tänään julkaistut tiedot: Vuodesta 2001 alkaen kaikki vuodet mittaushistorian 17 lämpimimmän vuoden joukossa, vuosi 2016 todennäköisesti lämpimin

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

Vuosi 2016 selvästi mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi, vaikka viimeisten kuukausien osalta eri lämpötilasarjoissa on suuria eroja

Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?

Lähes mahdotonta ilman ihmisen vaikutusta: 2000-luvulla useita ennätyslämpimiä vuosia ja mittaushistorian lämpimin viiden vuoden jakso

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014: Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?

Versailles'n puutarha. Kuvan © tverkhovinets - Fotolia.

Ihmiset muodostavat humanosfäärin

Maapallolla voidaan erottaa kolme suurta sfääriä eli kehää: geosfääri, biosfääri ja humanosfääri. Geosfääri syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten ja se voidaan hieman yksinkertaistaen jakaa litosfääriin (kivikehä), atmosfääriin (ilmakehä) ja hydrosfääriin (vesikehä), josta voidaan vielä erottaa kryosfääri (lumen ja jään kehä). Biosfääri eli elonkehä tai elämän kehä kehittyi puolestaan noin 4 miljardia vuotta sitten. Sen sijaan humanosfääri eli ihmisten kehä on vain noin 200 000 vuoden ikäinen, mutta silti se on nykyään globaalia muutosta dominoiva voima maatalous- ja teollisuusvallankumousten seurauksena.

Onko antroposeeni eli ihmisen aikakausi uusi epookki?

Vuosi sitten julkaistussa Science-lehdessä kansainvälinen 24 tieteilijän joukko esittää perusteluja sille, että antroposeenin (antropos = ihminen, seeni tai alkuperäismuodossaan kainos = uusi) eli ihmisen aikakauden voidaan sanoa alkaneen geologisestikin ajatellen. Viimeisimmästä jääkauden jälkeen noin 11 500 vuotta sitten alkaneesta holoseenista olisi siis siirrytty antroposeeniin. Jotta antroposeenin voisi todella sanoa alkaneen, ihmiskunnan olisi pitänyt jättää omat selkeät jälkensä sedimentteihin (maankuoren kerrostumiin) ja jäätiköihin.

Ihmisen toiminnasta johtuvia muutoksia luonnossa näyttääkin olevan niin paljon, että uudelle geologiselle epookille todella on tarvetta. Antroposeeni-termin keksi kemian Nobel-palkinnon saanut Paul J. Crutzen vuonna 2000. Epookki puolestaan tarkoittaa geologisessa ajanlaskussa kautta eli periodia (engl. period) lyhyempää ja vaihetta (engl. stage tai age) pitempää ajanjaksoa, joka kestää muutamasta miljoonasta pariinkymmeneen miljoonaan vuotta. Tästä linkistä kannattaa katsoa geologisesta ajanlaskusta tarkka kaavio, jota voi zoomata suuremmaksi hiiren vasemmalla painikkeella.

Antroposeenista on kirjoitettu jo monissa tieteellisissä artikkeleissa. Onpa aiheesta perustettu jopa erillinen tiedelehti. Yliopisto-lehden toimittaja Mikko Pelttari kuvailee artikkelissa Ihminen on kuin asteroidin törmäys tilannetta näin: "Kaupungit ja pellot peittävät enemmän maan pinnasta kuin viime jääkauden jäätiköt. Kaivinkoneet siirtävät enemmän maata kuin tulvat, aallot ja maanjäristykset. Ihmiset ja kotieläimet painavat yli kolmekymmentä kertaa enemmän kuin kaikki suuret villieläimet."

Science-lehti esittää lisää perusteluja antroposeenin virallisen alkamisen puolesta. Sen alkamiseen ovat vaikuttaneet maanviljelyksen leviäminen metsäkatoineen (varhaisantroposeeni), kolumbiaaninen vaihto (Kristoffer Kolumbuksen löytöretkistä alkanut kasvi- ja eläinlajien mannertenvälinen siirtyminen Vanhan ja Uuden maailman välillä), teollinen vallankumous alkaen noin vuodesta 1800 ja ihmispopulaation kasvun sekä teollistumisen ja kulutuksen kiihtyminen 1900-luvun puolivälissä. Antroposeenin voisi katsoa alkaneen ehkä 1950-luvun paikkeilla.

Mariaanien hautaan saakka edennyt antroposeeni tuottaa myös teknofossiileja

Globaali uusien materiaalien käyttäminen tuottaa maaperään uusia "teknofossiileja", joita muodostuu esimerkiksi alumiinista, betonista ja muovista. Ennusteiden mukaan merissä olevien muovijätteiden paino ylittää kalojen painon vuoteen 2050 mennessä. Metsäkato ja teiden rakentaminen ovat lisänneet eroosiota. Jokisuistot eli deltat ovat kutistuneet, kun rakennetut padot estävät sedimenttien kulkeutumista veden mukana.

PCB-yhdisteet, torjunta-ainejäämät, lyijyllisen bensiinin päästöt ja muut myrkylliset aineet alkoivat lisääntyä noin vuosina 1945-1950. Nykyään Mariaanien haudassa elävien äyriäisten PCB-pitoisuudet ovat jopa viisinkertaisia Itämeren loheen ja silakkaan verrattuna. Myös ihmiskunnan tuottama melusaaste on levinnyt meriinkin. Peltojen typpi- ja fosforilannoitteiden seuraukset näkyvät järvissä ja Grönlannin jäätiköllä, jossa nitraattipitoisuudet ovat korkeampia kuin kertaakaan aiemmin viimeisimmän sadan tuhannen vuoden aikana.

Trinity-koe eli ensimmäisen atomipommin räjäyttäminen 16. heinäkuuta vuonna 1945 Yhdysvaltojen Alamogordossa aloitti paikalliset ydinlaskeumat vuosiksi 1945-1951, kun taas ydinkokeiden globaalit vaikutukset näkyivät vuosina 1952-1980 (huippu vuonna 1964) ihmisperäisinä radioaktiivisina aineina.

Fossiiliset polttoaineet tuottavat päästöjä. Ilmakehän hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet poikkeavat holoseenista noin vuodesta 1850 alkaen ja entistä selvemmin noin vuodesta 1950 alkaen. Maapallon keskilämpötila on noussut 0,6-0,9 astetta vuodesta 1900 nykypäivään, pääasiassa viimeisimpien 50 vuoden aikana, ja on nyt ylittämässä holoseenikaudella viimeisimpien 14 000 vuoden aikana havaitun vaihtelun. Globaalisti merenpinta nousi 3,2 ± 0,4 mm vuodessa aikavälillä 1993-2010 ja on nyt nousemassa myöhäisholoseenin arvojen yläpuolelle.

Myös biologiset muutokset ovat selviä. Lajien sukupuuttonopeus on ollut luonnollista nopeampi noin vuodesta 1500 alkaen ja kiihtynyt edelleen 1800-luvulta eteenpäin. Ihmisen levittämät vieraslajit ja maatalouden sekä kalastuksen muutokset ovat vaikuttaneet maapallon luontaiseen kehitykseen.

Ison-Britannian Geologian tutkimuskeskuksen tohtori Colin Waters toteaa: "Ihmiset ovat jo pitkään vaikuttaneet ympäristöön, mutta viime aikoina uusien materiaalien kuten alumiinin, betonin ja muovin käyttö on levinnyt nopeasti maailmanlaajuisesti, mikä jättää jälkensä sedimentteihin."

Kapitaloseeni, oligoantroposeeni, angloseeni

Antroposeeni on kuitenkin hyvin kiistelty termi, ja sille onkin tarjottu myös vaihtoehtoja, joista esittelen seuraavassa muutamia. Ei nimittäin ole olemassa yhtä ainoata globaalia ihmistyyppiä, joka on antroposeenin taustalla. Toiset ihmisryhmät ovat vaikuttaneet - ja vaikuttavat edelleen - enemmän kuin toiset.

Antroposeenin taustalla oleva talouskasvu on keskittynyt melko harvojen käsiin. Siksi on ehdotettu esimerkiksi nimityksiä kapitaloseeni, oligantroposeeni tai oligoantroposeeni (olig tai oligo = harva, muutama). Kapitaloseeni-käsitettä käytti ilmeisesti ensimmäisenä Andreas Malm seminaarissa vuonna 2009 ollessaan Lundin yliopiston jatko-opiskelija. Seminaarin jälkeen myös Jason Moore omaksui tämän nimityksen. Lisäksi Kalifornian yliopiston tutkija Donna Haraway keksi Malmista ja Mooresta riippumattomasti saman käsitteen ja alkoi käyttää sitä julkisilla luennoillaan vuodesta 2012 alkaen. Kapitaloseeni viittaa talouskasvun merkitykseen luonnon tuhoutumisessa, mutta toisaalta kapitaloseenia on arvosteltuna terminä liian poliittiseksi ja yksipuolisesti kapitalismia leimaavaksi.

Nimitys angloseeni kertoo ihmisen aikakauden taustalla olevasta brittiläisestä teollisesta vallankumouksesta ja kolonialistisesta maapallon käyttämisestä.

Suomalaisen Jussi Parikan antrobseeni ja mediafossiilit

Suomalaisen professori Jussi Parikan termi antrobseeni taas viittaa älypuhelinten, tablettien ja läppäreiden elektroniseen median aikakauteen, joka hyödyntää harvinaisia maametalleja ja joka tuottaa pitkäikäisiä jätteitä. Esineiden internet voi kärjistää tilannetta entisestään. Jussi Parikka puhuu jopa "mediafossiileista".

Lihan tehotuotanto ja öljypalmuviljelmät ovat osa plantaasiseenia

Tanskalaisessa Aarhusin (Århusin) yliopistossa vuonna 2014 pidetyssä tutkijaseminaarissa osallistujat kehittelivät yhdessä nimityksen Plantationocene, jonka voisi ehkä suomentaa plantaasiseeniksi tai viljelyseeniksi. Tämä kuvaa muutosta, jossa ihmiskunta muutti pientilat, laitumet ja metsät ryöstöviljellyiksi, intensiivistä maataloutta edustaviksi plantaaseiksi, mikä puolestaan toimi mallina hiilipohjaiselle koneteollisuudelle. Tätä taas voidaan pitää merkittävänä käännekohtana siirryttäessä holoseenista antroposeeniin. Plantaasiseeni jatkuu vieläkin yhä tehokkaampana lihantuotantona, maanviljelyn monokulttuurina (yhden lajin viljelmät) ja monimuotoisen, luonnonmukaisen kasvillisuuden muuttamisena vaikkapa öljypalmuviljelmiksi.

Professori Anna Tsing on sitä mieltä, että holoseenin ja antroposeenin rajakohtana toimi monimuotoisuuskeskusten (biodiversiteetiltään runsaiden alueiden) hävittäminen. Tämän seurauksena eliöillä ei ole ollut pakopaikkaa, eikä luonto ole kyennyt uusiutumaan entiseen tapaan esimerkiksi aavikoitumisen tai avohakkuun jälkeen. Vielä holoseenikaudella oli runsaasti monimuotoisia ympäristöjä, joihin eliöt saattoivat paeta joko luonnollisia tai ihmiskunnan aiheuttamia katastrofeja, mutta nyt valtaosa näistä monimuotoisuuskeskuksista on tuhottu.

Onko antroposeeni sittenkin vain tapahtuma eikä uusi epookki?

Donna Haraway on yhdessä monien muiden tutkijoiden kanssa sitä mieltä, ettei antroposeeni itse asiassa olekaan kokonainen uusi epookki vaan ainoastaan kahden epookin rajana toimiva tapahtuma. Antroposeenin aiheuttaman vaihettumisjakson jälkeen on tulossa jotakin kokonaan uutta. Harawayn mielestä meidän on varmistettava, että antroposeeni jää mahdollisimman lyhytaikaiseksi välivaiheeksi. Juuri nyt maapallolla on paljon pakolaisia, sekä ihmisiä että muita eliöitä, joilla ei ole turvapaikkaa mihin mennä.

Mikko Pelttari kuvailee asiaa näin: "Täältä ei pääse pois. Korallien valkaistuminen Suurella valli­riutalla on kriisi. Kriisi on Lähi-idän kuivuus tai Himalajan jäätikköjen sulaminen, mutta antroposeeni ei ole. Antroposeenista ei palata vanhaan normaaliin. - - Tiede alkaa ymmärtää, mitä ilmastonmuutos tai luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat. Antroposeeni muistuttaa, miten nämä asiat liittyvät yhteen tekemättä niistä helpompia kuin ne ovat. - - Kun luonto hakee uusia tasapainojaan, meille aikalaisille antroposeeni on hätätila. Vasta muotoutuva ihmisen aika on avoin ja epävarma. Rohkeuden ohella tarvitsemme yhä laajempaa tietoa menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tarvitsemme tiedettä ja monipuolista asiantuntemusta sekä elämää ja sitä tutkiskelevaa taidetta, ei vastapuolina vaan vastapainoina."

Radio Moreenin Totuusradion ohjelmat antroposeenista

Tunti 1

Tunti 2

Lue myös nämä

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

Ihmiskunnan tuottama äänisaaste on levinnyt myös meriin

Maapallon ekovelkapäivä on jälleen aikaistunut: Viikon kuluttua tämän vuoden luonnonvarat on kulutettu loppuun!

Suomen kulutuksella tarvittaisiin 3,4 maapalloa - Dominikaaninen tasavalta, Georgia ja Sri Lanka maailman parhaat valtiot

"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."

Milloin maailmanloppu tulee?

Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?

Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones

Kadonnut: järvi, Tuntomerkit: pinta-ala 68 000 neliökilometriä

Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?

lauantai 11. helmikuuta 2017

Punainen napa

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) tänään 11. helmikuuta 2017. Erityisen lämmintä on arktisella alueella, keskimäärin 4,63 ja paikoin enemmän kuin 20 celsiusastetta yli tavanomaisen. Credit: Image obtained using Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA.

Pohjoisnapa on jälleen tavanomaiseen verrattuna todella lämmin. Globaali merijään pinta-ala onkin pysytellyt koko alkuvuoden 2017 ajan ajankohtaan nähden mittaushistorian alhaisimmalla tasolla. Koko satelliittimittaushistorian kaikkien ajankohtien pienin pinta-ala mitattiin tammikuussa, ja tuo ennätys saattaa rikkoutua jälleen lähipäivinä.

Erinomaisen hyvä sivusto lämpötila-anomalioiden (poikkeama verrattuna normaaleihin lämpötiloihin ko. ajankohtana) on Mainen yliopiston Climate Reanalyzer. Samalta sivustolta voi tarkastella myös suihkuvirtausta ja muita säähän sekä ilmastoon liittyviä asioita. Globaalia merijään pinta-alaa ja laajuutta voi seurata helposti ArctischePinguin -sivun avulla.

Globaali merijään pinta-ala vuosina 1978-2017. Credit: Wipneus. Used with permission.

Lue myös nämä

The Washington Post: It’s about 50 degrees warmer than normal near the North Pole, yet again

Adn.com: Temperatures in the Arctic are skyrocketing — for the third time this winter

Tammikuu 2017 jatkoi globaalisti poikkeuksellisten lämpimien kuukausien sarjaa, joka on nyt kestänyt selvästi yli vuoden

Juuri nyt: Yhdysvaltojen lumimyrskystä Australian hurjaan helteeseen

Globaali merijään pinta-ala on nyt pienempi kuin yhtenäkään muuna päivänä satelliittimittaushistorian aikana

Jääkylmät faktat lämpenevästä pohjoisnavasta, katoavasta merijäästä ja Suomen pakkasista

Uusi ennätys: Merijään pinta-ala globaalisti satelliittiajan pienin

Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Uusi supertarkka nettikartta Suomesta, nerokkaat keksinnöt ympäristöongelmina ja arktisen alueen katoava merijää

Ilmastotieto: Kymmenen alhaisinta Arktisen merijään laajuutta mitattu viimeisten 10 vuoden aikana

perjantai 10. helmikuuta 2017

Juuri nyt: Yhdysvaltojen lumimyrskystä Australian hurjaan helteeseen

Kuva: Pixabay.

Samaan aikaan New Yorkissa on kehotettu välttämään ulkona liikkumista lumimyrskyn takia ja Australiassa monin paikoin puolestaan helleaallon takia.

Yhdysvalloissa on meneillään Niko-lumimyrsky, joka on tuonut New Yorkiinkin 35 senttimetriä lunta. Kouluja on jouduttu sulkemaan ja lentoja on peruutettu. Paikoin sähköt ovat poikki voimakkaiden tuulien ja kaatuneiden puiden seurauksena.

Australian länsiosissa on ollut kylmää, sateista ja tulvia, mutta samaan aikaan suurimmassa osassa Australiaa hikoillaan melkoisessa helteessä ja pelätään laajoja maastopaloja. Esimerkiksi Tarcoolassa mitattiin eilen varjossa +48,2 celsiusastetta. Canberrassa sähkönjakelu voi keskeytyä liiallisen sähkönkäytön seurauksena. Tämän päivän ennuste näytti yli 46 asteen lämpötiloja useille alueille.

Sydneyssä tammikuu ja myös koko eteläisen pallonpuoliskon kesä ovat olleet virallisten mittausten mukaan vuodesta 1858 alkavan 158-vuotisen tilastohistorian kuumimmat. Lämpötila on kohonnut siellä kesän aikana jo kymmenenä päivänä yli 35 asteeseen. Edellinen ennätys oli yhdeksän päivää kesällä 1895-1896. Huomiseksikin ennustetaan 40 asteen lämpötiloja, joten silloin tullee jälleen uusi ennätys, 11 yli 35 asteen päivää yhden kesän aikana. Sunnuntaina sään odotetaan viilenevän.

Viime vuosikymmeninä Australian helteet ovat lisääntyneet. Kun verrataan vuosien 1950-1980 ja vuosien 1981-2011 helleaaltoja toisiinsa, voidaan havaita seuraavaa:

-Darwinissa ja Canberrassa helleaaltopäivien lukumäärä on yli kaksinkertaistunut.

-Perthissä helleaaltopäivien lukumäärä on lisääntynyt 50 %.

-Sydneyssä helleaallot alkavat nyt keskimäärin 19 päivää, Hobartissa 12 päivää ja Brisbanessa 8 päivää entistä aiemmin.

-Melbournessa helleaallot alkavat nyt keskimäärin 17 päivää entistä aiemmin ja helleaallon kuumin päivä on nyt keskimäärin 2 astetta aiempaa kuumempi.

-Adelaidessa helleaaltopäivien lukumäärä on lähes kaksinkertaistunut ja helleaallon kuumin päivä on nyt keskimäärin 4,3 astetta aiempaa kuumempi.

Lue myös nämä

Alkuvuoden 2017 kuumuus- ja kylmyysennätykset eri puolilla maailmaa

Tammikuu 2017 jatkoi globaalisti poikkeuksellisten lämpimien kuukausien sarjaa, joka on nyt kestänyt selvästi yli vuoden

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Ilmastonmuutos: Victorian osavaltiossa Australiassa korkeiden lämpötilojen todennäköisyys viisinkertaistunut

Australiassa historian kuumin vuosi, kevät, kesä, kuukausi, viikko ja päivä

Australiassa historian pahin helleaalto

Lisääntyykö vai väheneekö kuolleisuus Isossa-Britanniassa ilmastonmuutoksen myötä?

Onko ilmastonmuutos lisännyt kuumien kesien todennäköisyyden kymmenkertaiseksi vain kymmenessä vuodessa ja tuntuvatko vuoden 2003 kaltaiset hellekesät vuosisadan lopulla jo viileiltä?

Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?

torstai 9. helmikuuta 2017

Alkuvuoden 2017 kuumuus- ja kylmyysennätykset eri puolilla maailmaa

Dubai. Kuva: Pixabay.

Tähän mennessä tänä vuonna on tehty maailmalla seuraavat kansalliset (valtion koko mittaushistorian) lämpö- ja kylmyysennätykset:

-Quinchamali (Chile), +43,0 astetta (virallinen lämpöennätys)
-Cauquenes (Chile), +44,5 astetta, ja Quillón (Chile), +44,9 astetta (epäviralliset lämpöennätykset)
-Jabel Jais (Arabiemiirikunnat), -5,4 astetta (virallinen kylmyysennätys, mitattu asumattomalla alueella)
-Abu Samra (Qatar), +1,5 astetta (virallinen kylmyysennätys)

Maailmanlaajuisesti virallisia sääasemakohtaisia (yksittäisen mittauspisteen koko tilastohistorian) lämpöennätyksiä on tehty maailman lämpöennätystilastoja pitävän meteorologi Maximiliano Herreran mukaan 14 ja kylmyysennätyksiä 6.

Omanissa Musandamin niemimaan tasangolla lämpötila laski helmikuun alussa ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa +5 asteeseen. Tuolta kyseiseltä alueelta voi katsoa Verner Suomen mukaan nimetyn Suomi NPP -satelliitin ottamia kuvia.

Helmikuun alkupuolella kylmä virtaus on ulottunut sekä Omaniin, Qatariin että Arabiemiirikuntiin, jossa Jais-vuorelle satoi kymmenen senttimetriä lunta. Abu Dhabissa lämpötila putosi viime viikolla keskiviikon +31 asteesta perjantaina +18 asteeseen.

Lue myös nämä

Tammikuu 2017 jatkoi globaalisti poikkeuksellisten lämpimien kuukausien sarjaa, joka on nyt kestänyt selvästi yli vuoden

Vuosi 2016 selvästi mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi, vaikka viimeisten kuukausien osalta eri lämpötilasarjoissa on suuria eroja

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

Globaali merijään pinta-ala on nyt pienempi kuin yhtenäkään muuna päivänä satelliittimittaushistorian aikana

Tänään julkaistut tiedot: Vuodesta 2001 alkaen kaikki vuodet mittaushistorian 17 lämpimimmän vuoden joukossa, vuosi 2016 todennäköisesti lämpimin