lauantai 3. joulukuuta 2016

Uusi supertarkka nettikartta Suomesta, nerokkaat keksinnöt ympäristöongelmina ja arktisen alueen katoava merijää

Tässä tulee viikonlopun kolme merkittävintä uutista ympäristöasioista kiinnostuneille!

Arktisella alueella merijäätä ennätysvähän

Keskimääräinen ilman pintalämpötila pohjoisen napapiirin (66 astetta pohjoista leveyttä) pohjoispuolella tammi-marraskuussa vuosina 1948-2016. Päivitetty 2.12.2016. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä.
Credit: Zachary Labe.

Arktisen alueen ilman lämpötilat (925 mbar, NCEP/NCAR, versio 1) leveyspiirin 70 astetta pohjoispuolella kuukausittain tammi-marraskuussa 1979-2016. Tarkastelujakson lämpimin ko. kuukausi = 1. Tarkastelujakson kylmin ko. kuukausi = 38. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: Zachary Labe.

Kymmenen alhaisinta arktisen merijään laajuutta on mitattu viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Globaali merijään pinta-ala oli tämän vuoden helmikuussa pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittausten aikakaudella. Vuodesta 1979 nykyhetkeen merijää on vähentynyt noin 80 neliökilometriä vuorokaudessa. Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden tänä vuonna ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin.

Tänä vuonna arktisella alueella on mitattu vuodesta 1979 alkavan mittaushistorian lämpimimmät tammikuu, helmikuu, maaliskuu, syyskuu, lokakuu ja marraskuu. Sekä arktisen merijään laajuudessa että pinta-alassa onkin tänä vuonna tehty kuukausikohtaisia satelliittimittaushistorian minimiennätyksiä. Erityisesti marraskuussa merijäätä oli arktisella alueella selvästi ennätysvähän, mikä näkyy havainnollisesti tämän linkin diagrammista.

Globaalisti marraskuu 2016 oli vuodesta 1979 alkavien satelliittimittausten lämpimin marraskuu. Luotettavammat pintamittaukset eivät ole vielä marraskuun osalta käytettävissä.

Nerokkaat keksinnöt, jotka osoittautuivat ympäristöongelmiksi

"Peset fleecepusakan. Tuskin arvaat, että kuormitat vesistöä muovilla. Moni nerokas keksintö on ympäristölle ikävä yllätys." Näin alkaa Suomen Kuvalehden OHO-juttu "Tätä me ei otettu huomioon".

Konepesussa polyesteristä valmistetusta fleecetakista tai polyesterivuorillisesta vaatteesta pääsee pesuveteen jopa 250 000 kuidunpätkää. Vaikka jätevedenpuhdistamot suodattavatkin niistä suurimman osan, nyt niitä löytyy vesistöistä aina valtameristä Kallaveteen. Mikromuovit näyttävät keräävän mukaansa myös vesistöjen raskasmetalleja, jotka päätyvät ravintoketjuun.

Suomen Kuvalehden artikkeli käsittelee havainnollisesti myös DDT:tä, PCB:tä, freoneja, lääkkeitä, palonestoaineita ja triklosaania. Myös vasta viime aikoina yleiseen keskusteluun nousseet perfluoratut yhdisteet (PFC), joita käytetään esimerkiksi suksivoiteissa, vedenpitävissä ulkoiluvaatteissa, retkeilyvarusteissa, kenkien suojakyllästeissä ja teflonpinnoitteissa, ovat mukana jutussa.

Ilmastonmuutos, maapallon biodiversiteetin heikkeneminen ja kemikalisaatio ovat kaikki merkittäviä ongelmia, joista yhtäkään ei pitäisi unohtaa muiden kustannuksella.

MapAnt - Supertarkka Suomen nettikartta

Mikrobitti-lehti kertoo, että Maanmittauslaitoksen avoimesta kartta-aineistosta on tehty melkein koko Suomen kattava MapAnt-karttapalvelu, jonka tarkkuus on miltei suunnistuskarttojen luokkaa. Tarkimmillaan kartta on maastonmuotojen osalta paljon tarkempi kuin Retkikartta tai Karttapaikka. Kartan koko (resoluutio) on 150 gigapikseliä ja yksi pikseli vastaa maastossa noin 1,4 × 1,4 metrin aluetta. MapAnt on siis todella erinomainen karttapalvelu vanhojen tuttujen rinnalla käytettäväksi!

Lue myös nämä

Jonoon aseteltuna merissä oleva muovimäärä yltäisi 425 kertaa koko maapallon ympäri tai kahdesti kuuhun ja takaisin

Plastic Ocean - hätkähdyttävä dokumenttielokuva muovimeristä

Ennusteiden mukaan merissä olevien muovijätteiden paino ylittää kalojen painon vuoteen 2050 mennessä

Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones

Lintujen roskaruokaa: Muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut

Muovijätetsunami myös Atlantilla!

Tupakantumpit ja muovijäte täyttävät meret

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Blogien hyödyntäminen opetuksessa


Täältä löydät Osaavat yhteistuumin -hankkeessa 30.11.2016 Kouvolan iltalukion auditoriossa pitämäni Blogien hyödyntäminen opetuksessa -koulutuksen materiaalit.

Koulutus jakautui seuraaviin osioihin:
1. Mihin blogia voi käyttää?
2. Blogger-blogin perustaminen
3. Blogitekstin kirjoittaminen (myös kuvien, videoiden ja html-koodin liittäminen) ja kommentointi
4. Blogikirjoitusten seuraaminen ja syötteet 
5. Muut blogialustat: WordPress, Tumblr, Vuodatus, ProBlogger, Blogaaja, OmaBlogi, Squarespace
6. Eri blogialustojen plussat ja miinukset
7. Vinkkejä blogin pitämiseen: sisältöideoita ja käytännön ohjeita
8. Käytännön harjoittelu

Blogger-blogin käyttöohjeet (perustaminen, kirjoittaminen, linkit, kuvat, videot, html, kommentointi):
-Jari Kolehmainen: Blogien hyödyntäminen opetuksessa




WordPress-blogin ohjeet:
-Niko Lipsasen Aiheet-blogi
-WP-opas
-Vapaasti verkossa

Omat opetusblogini:
-Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä (Blogger)
-Biologi-Jarin blogi (Tumblr)
-Lyseon ympäristöekologian blogi

Muita blogeja, joissa olen kirjoittajana:
-Ilmastotieto
-Spiders - TVT-tukihenkilöverkoston blogi

Blogitekstien lisäksi voit tehdä blogialustalle pysyviä nettisivuja:
-Suosittelen näitä kirjoituksiani

Blogien opetuskäytön lähtökohdat:
-OPH:n suositukset sosiaalisen median opetuskäytöstä
-Lasten ja nuorten tvt-strategia, Kouvola

Blogia voi käyttää tapahtumista kertomiseen:
-Risto Isomäki kertoi Kouvolan Lyseon lukiossa tulevista kirjoistaan ja ilmastonmuutoksen estämisestä
-Pasi Toiviainen: "Asettukaa hyvisten puolelle ja hankkikaa mielekäs elämä!"
-Juha "Norppa" Taskinen vieraili Kouvolan Lyseossa
-Leo Stranius ja Matti Leinonen vierailivat Kouvolan iltalukiossa
-Kirjailija Tiina Raevaara vieraili Kouvolan Yhteislyseossa
-Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"

Blogia voi käyttää retkiraportteihin ja matkakertomuksiin:
-Kouvolan lyseolaiset luontokeskus Haltiassa: Ekologisen puuarkkitehtuurin ihmeitä
-Globen uupuneet - ilmastonmuutos teatterin silmin
-Kouvolan Lyseon lukio antaa juuret ja siivet: Ympäristöekologian kurssilaiset lensivät tuulitunnelissa

Blogia voi käyttää yksilö- ja ryhmätöiden julkaisuun:
-Puurakentaminen Kouvolassa: Myllykosken päiväkoti
-On metsäteollisuus elinkeinona arvokkaampaa kuin kulta
-Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin opiskelijan vetoomus kansanedustajille

Blogia voi käyttää uutisreferaatteihin ja kirja-arvosteluihin:
-Järvilohien suojelu
-Kiinan viljelymaa vaarassa
-Luontoarvot ja raha vastakkain Repovedellä

Blogia voi käyttää nettikampanjoihin osallistumiseen (esim. Blog Action Day, Älä osta mitään -päivän vastamainokset):
-Älä osta mitään -päivä ja krääsätön joulu 2014
-Pelastetaan maapallo ruoalla #BAD11
-ReilutBlogit -haaste 2: Matkailijan vastuullisia valintoja hidasloriselfien ja sivettikissakahvin välttämisestä tietoisuuden levittämiseen TripAdvisorissa

Blogia voi käyttää motivointiin:
-Janni Hussi ja Lotta Hintsa kannustavat osallistumaan ilmastoX-kampanjaan
-Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!
-Hyvää syntymäpäivää Charles Darwin: Ahmattiklubi, nenäteoria ja katastrofi laiva-aterialla

Blogia voi käyttää oppimisympäristönä tehtävineen ja vastauksineen tai tehtävien ajankohtaisina aineistoina:
-Hiljaisuuden päivä, eläinten viikko ja energiansäästöviikko
-Testit ja pelit

Blogia voi käyttää aarreaittana (linkkikokoelmat, hyvät aineistot):
-Modernin mittaushistorian globaalisti lämpimin kesä ja erityisesti elokuu yllättävän lämmin
-Pienhiukkaset ja melu ovat merkittävimmät ympäristön aiheuttamat terveysriskit Suomessa

Blogia voi käyttää verkostoitumiseen, yhteydenpitoon, keskusteluun, palautteen saantiin, open omaan oppimiseen, yhteistyöhön:
-Ilmastotieto-blogin esittely
-Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones
-Globen uupuneet
-Viikon kesäfakta, osa 1: Ovatko Suomen kesäkuut viilentyneet ilmastonmuutoksen myötä?

Blogia voi käyttää aineistojen jakamiseen:
-Abitti-ohjeet
-ABC-kirja sadetyypeistä ja muista tärkeimmistä ilmakehän ilmiöistä
-Vaikka väestömäärä sekä ihmisiin vaikuttavat myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet, riskien tehokkaan ehkäisyn ansiosta yhä vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa

Blogia voi käyttää "ihmisenä esiintymiseen", henkireikänä:
-Suomen jylhimmät maisemat Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa
-Kolia koluamassa
-Suomessa on todella monia kauniita istuskelupaikkoja!

Esimerkkejä peruskoulujen blogeista:
-Hietakummun ala-asteen blogi
-Tehtaankadun ala-asteen blogi
-Roihuvuoren ala-asteen blogi
-Aurinkolahden peruskoulu
-Herttoniemen ala-aste 
-Isolahden koulun blogi 
-Malminkartanon ala-aste 
-Jarin ja Tuomaksen luokka - Ritaharjun koulun 4CD -luokan blogi
-Pasilan peruskoulu
-Elämää Arabian peruskoulussa

Esimerkkejä lukioiden blogeista:
-Kuhmon yhteislukion blogi
-Savonlinnan lyseon blogi
-Tylyn ilmiöitä (Etu-Töölön lukio)
-Kruunun takaa - Kuninkaantien lukion arkea ja juhlaa
-Pulpettipostia (Helsingin aikuislukio)
-Sibelius-lukio
-Viherlaakson lukio
-Brändö Gymnasium
-Ounasvaaran lukio, urheilulukio ja ammattilukio

Muuta (vanhempainyhdistykset, kansalaisopistot, oppiaineet jne.):
-Kuljun koulun vanhempainyhdistys
-Loviisan Valkon kansalaisopisto
-Rovaniemen kuvataidekoulu
-Kaarisillan koulun kuvataide
-Meilahden yläasteen kuvataide
-Simo Kivelän matematiikkablogi
-Mikon fysiikan ja matikan opetusblogi
-Pekan opetusblogi 1 matematiikasta
-Pekan opetusblogi 2 matematiikasta
-Historian oppiminen ja opetus
-Sanaharkka (yläkoulun äidinkieltä Kouvolasta)
-Anun opetusblogi (yläkoulun äidinkieli)
-Kaarisillan äidinkieli ja kirjallisuus
-S2-materiaalivinkit opettajalle
-Nuoren opettajattaren kirjablogi
-Open Ideat
-Opeblogi

Vapaasti käytettäviä (Public Domain, Creative Commons CC0) kuvia:
-Pixabay

Blogitekstin automaattinen jakaminen esim. Twitteriin tai Facebookiin:
-Feedburner
-Dlvr.it
-IFTTT

Hyviä blogialustoja:
-Blogger (esimerkiksi Lyseon ympäristöekologian blogi)
-WordPress (esimerkiksi Ilmastotieto)
-Tumblr (esimerkiksi Biologi-Jarin blogi)
-Vuodatus (esimerkiksi Matka ammatilliseksi opettajaksi)
-ProBlogger (esimerkiksi ProBloggerin oma blogi)
-Blogaaja (esimerkiksi Kurjalan esikoulu)
-OmaBlogi.fi (esimerkiksi Open viimeinen vuosi)
-Squarespace (esimerkiksi Sat Nam Nam - Vegaaninen. Gluteeniton. Oi Nam!)

Eri blogialustojen plussat ja miinukset:
-Blogikonsultti: Blogger vs. WordPress
-Blogikonsultti: Eri blogipalveluiden vertailua
-Kivempi blogi: Blogialustat vertailussa
-Jarisarja.fi: Miksi WordPress blogialustaksi?

Bloggeria voi käyttää täysin ilman mainoksia, joten se sopii hyvin opetukseen (halutessaan blogin pitäjä voi lisätä mainoksia, joilla tienaa rahaa). Sen sijaan WordPress ja Vuodatus voivat palveluntarjoajana lisätä blogiin mainoksia, joista blogin pitäjä ei saa tuloja. Bloggerissa on rajaton kuvatila, jos lataat kuvat alle 2048 x 2048 koossa. WordPressin ilmainen tila on 3GB. Bloggerissa ja WordPressissä tilin perustamisen ikäraja on 13 vuotta (Bloggerissa suositus). WordPressin ulkoasusta saa ehkä tehtyä helpommin näyttävän. Toisaalta Bloggerinkin ulkoasua saa nykyään muokattua entistä enemmän. Lisäksi Bloggerin saa helposti räätälöityä myös mobiililaitteille sopivaksi. Lue tarkempi vertailu em. nettiosoitteista

Vinkkejä blogin pitämiseen (sisältöideoita ja käytännön ohjeita):

maanantai 28. marraskuuta 2016

Ennustaako Huippuvuorten ennätyslämpö Suomeen kylmää talvea?

Huippuvuorilla on nyt ollut 73 kuukautta peräkkäin tavanomaista lämpimämpää ja tästä vuodesta tulee yli satavuotisen mittaushistorian lämpimin. Koskaan aiemmin ei myöskään ole mitattu yhtä voimakasta ikiroudan sulamista. Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että tällainen arktisen alueen lämpeneminen voisi aiheuttaa Suomeen kylmiä talvia. Siitä huolimatta Suomen talvet keskimäärin lämpenevät ilmastonmuutoksen seurauksena.

Kuvan lähde: Pixabay

Huippuvuorilla (Svalbard) on nyt ollut 73 kuukautta peräkkäin tavanomaista lämpimämpää. Vaikka joulukuu olisi kylmä, tästä vuodesta muodostuu Huippuvuorten vuodesta 1899 alkavan mittaushistorian lämpimin vuosi. Huippuvuorten lentokentän mittauspisteessä vuoden keskilämpötila näyttää nousevan ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa nollan tienoille. Tämä on noin kaksi astetta enemmän kuin tähänastisena ennätyslämpimänä vuonna 2006. Ero on merkittävä, koska yleensä uusissa ennätyksissä on kyse vain asteen kymmenesosista.

Koskaan aiemmin Huippuvuorilla ei ole mitattu yhtä syvälle ulottuvaa ikiroudan sulamista. Tänä vuonna ikirouta on lämmennyt jopa 80 metrin syvyydellä.

Jopa nyt marraskuussa suurin osa Huippuvuorten sateesta on tullut vetenä. Ilmastonmuutoksen myötä nousevat lämpötilat ja lisääntyvät vesisateet ovatkin Huippuvuorilla monella tavalla haitallisia. Lumivyöryt. maanvyöryt ja vuotomaailmiö lisääntyvät, eikä sulava ikirouta muodosta enää tukevaa pohjaa teille, vesiputkille ja rakennuksille.

Korkeat lämpötilat hidastavat myös merijään muodostumista. Laajat alueet Barentsinmerellä ja Karanmerellä ovat edelleen jäättömiä. Sen jälkeen, kun merijään mittaukset 1970-luvun lopulla aloitettiin, tässä vaiheessa marraskuuta ei ole koskaan aiemmin ollut näin vähän merijäätä.

Aiheuttaako arktisen alueen lämpeneminen Suomeen kylmän talven?

Suomen kannalta asia on erityisen mielenkiintoinen myös siksi, että joidenkin tutkijoiden mukaan lämmin arktinen alue lisää kylmän talven todennäköisyyttä sekä Pohjois-Euroopassa että Pohjois-Aasiassa.

Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voi edistää kylmiä talvia tietyillä alueilla ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa. Tutkijat Vladimir Petuhov (Petoukhov) ja V. A. Semenov Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuskeskuksesta (Potsdam Institute for Climate Impact Research) ovat seuranneet Jäämeren itäosia (Barentsinmeri ja Karanmeri). Kun Jäämeren itäosien jääpeite vähenee ilmastonmuutoksen myötä, merestä pääsee vapautumaan entistä enemmän lämpöä, mikä lämmittää ilmaa. Tämä puolestaan aiheuttaa ilmavirtausten muuttumisen, jolloin kylmät talvet Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa yleistyvät. Äärimmäisen kylmien talvien todennäköisyys kasvaa kolminkertaiseksi. Kylmistä talvista on syytetty joskus auringon heikkoa säteilyä ja joskus Golfvirran heikentymistä, mutta tutkijoiden mukaan merijään vähenemisen ja kylmien talvien välinen korrelaatio on huomattavasti selvempi.

”Lämmin arktinen alue, kylmät mantereet” -ilmiö on fysikaalisesti täysin mahdollinen. Luontainen sään vaihtelu kuitenkin jatkuu, joten yksittäisestä talvesta on mahdotonta ennustaa yhtään mitään. Yksittäinen talvi voi olla kylmä tai lämmin, vaikka kylmien talvien todennäköisyys keskimäärin kasvaisikin. Lisäksi on huomattava, että kyseinen tutkimus perustui vain yhteen ilmastomalliin.

Vuonna 2012 julkaistun Jennifer A. Francisin ja Stephen J. Vavrusin tutkimuksen mukaan arktisen alueen lämpeneminen pienentää pohjois-eteläsuuntaista lämpötilavaihtelua, mikä taas vaikuttaa Rossbyn aaltoihin eli suihkuvirtauksen mutkiin. Vyöhyketuulet heikkenevät ja aaltojen amplitudi kasvaa, jolloin Rossbyn aallot kehittyvät eri tavoin kuin tavallisesti. Näin tapahtuu erityisesti syksyllä ja talvella sellaisessa tilanteessa, jossa merijäätä on tavallista vähemmän.

Suihkuvirtauksen vyöhyke ei siis muutu pohjoisemmaksi, vaan se tekee entistä jyrkempiä mutkia (etelä-pohjoinen -ulottuvuus kasvaa), jolloin Rossbyn aaltoja kehittyy idässä hitaammin ja jolloin aallot ovat entistä jyrkempiä. Tämä johtaa pysyvämpiin sääilmiöihin, jolloin esimerkiksi talven kylmyys tai kesän kuivuus, tulvat ja helleaallot voivat olla pitkäkestoisempia. Pohjois-eteläsuunnassa siis lämpötilaerot pienenevät, koska suihkuvirtaus tekee entistä syvempiä aaltoja kohti pohjoista ja etelää, jolloin seurauksena on länsi-itäsuuntaisten tuulten heikkeneminen. Ylemmän tason länsituulet ovatkin tutkimuksen mukaan heikentyneet 14 prosenttia vuoden 1979 jälkeen.

Isot pohjois-eteläsuuntaiset Rossbyn aallot siis liikkuvat hitaammin kohti itää, jolloin säätyyppi on entistä pysyvämpi. Muodostuu esimerkiksi ns. sulkukorkeapaineita. Toisella alueella on pysyvä kylmä ilmamassa ja toisella alueella taas lämmin. Sää vaihtelee siis entistä vähemmän, ja vallitseva säätyyppi pysyy paikallaan pitkään.

Rossbyn aaltojen tarkka sijainti kuitenkin riippuu muista tekijöistä, kuten El Niñosta ja luonnollisesta arktisesta oskillaatiosta. Talven säätyyppi saattaa olla meillä hyvin pysyvä, mutta aaltojen sijainnista riippuen se voi olla arktisen kylmä tai mahdollisesti myös eteläisen lämmin. Kun arktista merijäätä on vähän, Suomi jää todennäköisemmin aaltojen kylmälle puolelle.

Kaikki meteorologit eivät ole yksimielisiä siitä, että arktinen alue vaikuttaisi näin voimakkaasti säätiloihin etelämpänä. NOAA:n valtameritutkija Jim Overland on sanonut näin: ”Ihmiset pitävät suorista syy-seuraussuhteista, kuten että jäättömyys aiheuttaa joka vuosi samanlaiset vaikutukset. Ilmakehän kaoottinen luonne kuitenkin tarkoittaa sitä, että tutkijat voivat suurella luotettavuudella sanoa vain sen, että 'sään ääri-ilmiöiden määrä lisääntyy jossakin' arktisen alueen ilmaston nopean muuttumisen seurauksena.”

Yhteenveto eri tutkimuksista

Tutkimusprofessori Timo Vihma Ilmatieteen laitokselta on taannoin tehnyt eri tutkimuksista yhteenvedon:

Honda et al. 2009
-Suomessa lopputalvesta kylmempää, jos merijäätä syys-lokakuussa vähän (syy länsituulten heikkeneminen)
-merijää ei kuitenkaan yksin määrää ilmastoa

Overland & Wang 2010
-avoin meri lämmittää arktista aluetta syksyllä, jolloin pohjois-eteläsuuntainen lämpötilaero pienenee, mikä monien muiden tekijöiden ohella vaikuttaa ilmanpaineisiin ja tuuliin

Petoukhov & Semenov 2010
-merijään vähenemisen seurauksena kylmät itätuulet vallitsevat talvisin Pohjois- ja Keski-Euroopassa
-tämä ei ole yksin määräävä tekijä, koska myös NAO, ENSO, pilvisyys ja stratosfäärin olosuhteet vaikuttavat

Francis ja Vavrus 2012
-jaksolla 2000-2010 verrattuna edelliseen 30 vuoteen alailmakehän lämpeneminen arktisella alueella on ollut voimakkaampaa kuin keskileveyksillä
-tästä seuraa länsivirtauksen heikkeneminen ja korkeapaineen selänteiden ulottuminen kauemmaksi pohjoiseen
-seurauksena matala- ja korkeapaineiden liike itään hidastuu, säätyypit keskileveyksillä ovat pysyvämpiä ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät erityisesti syksyllä ja talvella

Jaiser et al. 2012
-pieni arktisen merijään määrä suosii matalapaineiden syntyä, jolloin NAO:n negatiivisen vaiheen todennäköisyys kasvaa

Bluthgen et al. 2012
-vähäinen merijään määrä vaikuttaa heinä-syyskuussa, ei talvella

Tiivistelmänä Vihma on todennut, että arktisen merijään väheneminen näyttää suosivan kylmiä itätuulia Suomessa ja arktisen alueen lämpeneminen pysyviä säätyyppejä Suomen syys- ja talviaikaan. Muutkin tekijät kuitenkin vaikuttavat kiertoliikkeisiin. Ilmastomallit pystyvät pääosin simuloimaan nämä kaikki mainitut tekijät, mutta siitä huolimatta mallit ennustavat Suomen talvien lämpenevän ilmastonmuutoksen myötä. Arktisen merijään vähenemisen vaikutus ei näytä dominoivan ilmastonmuutokseen verrattuna. Esimerkiksi arktisen merijään erityisen pientä pinta-alaa syksyllä 2007 seurasi vähäluminen ja lämmin talvi. Sään luontainen vaihtelu kylmine ja lämpimine talvineen siis jatkuu lämpenemistrendistä huolimatta.

Tutkija, tohtori Jouni Räisänen on tiivistänyt asian näin: "Asia erikseen on, kuinka tärkeää Jäämeren jään väheneminen on kaikkiin niihin muihin tekijöihin (esim. meriveden lämpötilan vaihtelut matalammilla leveysasteilla, kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspitoisuuksien muutokset, auringon aktiivisuuden vaihtelu, ilmakehän itsensä synnyttämä puhdas satunnaisvaihtelu) verrattuna, jotka myös vaikuttavat ilmakehän kiertoliikkeeseen. Vaikka joitakin mallisimulaatioita on tehty, tämä asia tunnetaan vielä aika huonosti. -- Kuten jo yllä todettiin, ilmakehän kiertoliikkeeseen vaikuttaa monia muitakin asioita, jotka voivat hyvin peittää Jäämeren jääolojen vaikutuksen alleen. Esimerkiksi edellistä, syksyllä 2007 sattunutta jääpeitteen vähyysennätystä seurannut talvi 2007-2008 oli Suomessa voimakkaiden länsituulten myötä ennätyksellisen leuto. -- Lisäksi pakkasia ja helteitä pohdittaessa on syytä muistaa meneillään oleva kasvihuoneilmiön voimistuminen, joka jo sinällään muuttaa kylmiä jaksoja leudommiksi ja lämpimiä kuumemmiksi, riippumatta Jäämeren jään vähenemisen tuomasta lisämausteesta."

Tämänhetkisissä talven 2016-2017 vuodenaikaisennusteissa Suomen joulukuu näyttää kylmältä, mutta muut talvikuukaudet ovat useimmissa ennusteissa tavanomaisia tai jopa tavanomaista lämpimämpiä.

Lähteet

NRK: Permafrosten på Svalbard varmes opp raskere enn noen gang

Potsdam Institute for Climate Impact research: Global Warming could cool down temperatures in winter

Geophysical Research Letters: Evidence linking Arctic amplification to extreme weather in mid-latitudes

CO2-raportti: Mitä merijään sulaminen tarkoittaa?

Timo Vihma: Miten ilmaston lämpeneminen Arktiksessa vaikuttaa Suomen ilmastoon?

Lue myös nämä

Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

Uusi ennätys: Merijään pinta-ala globaalisti satelliittiajan pienin

Päättynyt talvi ylitti Venäjällä koko mittaushistorian kaikkien vuodenaikojen lämpötilapoikkeamat verrattuna tavanomaiseen

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

Tammi-lokakuun jakso mittaushistorian lämpimin maa-alueilla, merialueilla ja nämä yhdistettyinä sekä pohjoisella pallonpuoliskolla, eteläisellä pallonpuoliskolla että globaalisti

Viimeisin 12 kuukautta lokakuun loppuun asti jälleen globaalisti lähes ennätyslämmin

Talven 2016-2017 sääennuste

lauantai 19. marraskuuta 2016

Tänään on vessojen ja pisuaarien kansainvälinen juhlapäivä!

Erilaisia vessakokemuksia. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä.
Kuvien lähde: Pixabay. Lisenssi: Public Domain.

Lauantaina 19.11.2016 vietetään kansainvälistä YK:n wc-päivää, jonka tarkoitus on kiinnittää huomiota erityisesti kehitysmaiden huonoihin wc-oloihin. UN-Water kertoo noin miljardin ihmisen tekevän jätöksensä ulos. Kaikkiaan 2,4 miljardilta eli noin joka kolmannelta ihmiseltä puuttuu pääsy kunnolliseen vessaan. Tarpeet tehdään maakuoppiin tai slummialueilla "lentäviin vessoihin" eli muovipusseihin, jotka sitten viskotaan minne sattuu.

Onneksi kehitystäkin on tapahtunut, mikä näkyy verrattaessa esimerkiksi Intian vessatilannetta vuosina 2001 ja 2011. Lue Intian tilanteesta tarkemmin tästä linkistä ja katso myös hauska intialainen valistusvideo. Tapaa myös "Mr. Toilet". YK:n tavoitteena on taata maapallon jokaiselle asukkaalle asiallinen wc vuoteen 2030 mennessä.

Kehitysmaissa kuitenkin yhä noin 80 % jätevesistä päätyy puhdistamattomina vesistöihin, mikä lisää oleellisesti monien sairauksien leviämistä. Arvioiden mukaan vesi- ja saniteettiongelmat aiheuttivat 1900-luvulla enemmän kuolemantapauksia kuin kaikki samalla vuosisadalla käydyt sodat yhteensä. Vielä vuonna 2013 keskimäärin tuhat lasta sairastui päivittäin erilaisiin ripulitauteihin huonojen wc-olojen seurauksena.

Wc-teemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota kehitysmaiden ongelmien lisäksi myös teollistuneissa maissa esiintyviin vessaepäkohtiin. Yleisiä wc-tiloja on usein liian vähän, ja vaikka niitä olisikin, kaduille virtsaaminen varsinkin yöaikaan on turhan yleistä. Myös wc-tilojen puhtaudessa ja ihmisten hygieniakäyttäytymisessä voi olla toivomisen varaa.

Urinal.net-nettisivusto esittelee laajan valokuvakokoelman maailman pisuaareista. Maailman kymmenen huippu-urinaalin (mielenkiintoisimmat tai erikoisimmat pisuaarit) lista kymmenennestä ykköseen on seuraava:

10. Phi Phi -saarten kansallispuisto Krabilla Thaimaassa (todella luonnonläheistä)

9. Middle Brighton Baths Australiassa (täällä voi virtsata plasmatelevision päälle)

8. Amundsenin ja Scottin retkikunnan majapaikka Etelänavalla

7. Stadsbrouwerij Gruut -olutpanimo Belgiassa

6. Rothesay-hotellin pisuaari Buten saarella Skotlannissa

5. Naisten wc:n urinaali Dairy Queen -jäätelöbaarissa Floridassa (siis pisuaari naisille)

4. Peninsula Hotel -hotellin The Felix -baarin pisuaari Hongkongissa (graniittipisuaarit panoraamaikkunan edessä)

3. John Michael Kohlerin taidekeskus Wisconsinissa, Yhdysvalloissa

2. Chongqing Kiinassa (maailman suurin, monikerroksinen vessa)

1. Uniikit "Luonnon kutsu" -pisuaarit, suunnitellut Clark Sorensen (näin biologina myös oma suosikkini)

Kyllä tuolta sivustolta löytyy myös suomalaisia pisuaareja, mm. Helsingin Stockmann. Katso myös Lonely Planetin kuvakokoelma maailman mahtavimmista vessoista! Vai houkutteleeko kultainen wc-pönttö?

Ja vielä yksi asia! Tsekkaapa, onko käyttämässäsi kosteusvoiteessa tai hammastahnassa merkitty valmistusaineeksi karbamidi. Se on nimittäin toiselta nimeltään urea eli virtsa-aine. Kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa se tosin on synteettisesti valmistettua. Suunhoitoaineissa sitä käytetään pH:n nostamiseen, koska se hajoaa bakteerien vaikutuksesta (ureaasin katalysoidessa) ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi. Ammoniakki emäksenä sitoo vetyioneja nostaa pH:ta. Kosteusvoiteet voivat sisältää jopa 3-10 % ureaa, joka sitoo itseensä ja siten myös ihon pinnalle kosteutta. Näin iho säilyy pehmeämpänä.

Jo muinaiset roomalaiset hyödynsivät ureaa, tosin aidon virtsan muodossa. Roomalaiset käyttivät virtsaa suuvetenä, jonka sanottiin tekevän hyvää ikenille (mahdollisesti ammoniakkisuolojen vaikutus). Virtsaa on käytetty myös hiusvetenä, jonka on kerrottu tappavan täitä ja estävän hilsettä...

Lue myös nämä

Maailman vesipäivä

Join aamupalalla 90 litraa vettä!

Paha, pahempi, pullovesi!

perjantai 18. marraskuuta 2016

Tammi-lokakuun jakso mittaushistorian lämpimin maa-alueilla, merialueilla ja nämä yhdistettyinä sekä pohjoisella pallonpuoliskolla, eteläisellä pallonpuoliskolla että globaalisti

Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-lokakuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for October 2016, published online November 2016, retrieved on November 18, 2016..

Tämän vuoden kymmenen ensimmäistä kuukautta ovat NOAA:n eilisiltana julkaisemien tietojen mukaan olleet globaalisti koko mittaushistorian lämpimin tammi-lokakuun jakso, maa- ja merialueet yhdistettyinä 0,97 ± 0,17 celsiusastetta lämpimämpi kuin 1900-luvun vastaavien kuukausien keskiarvo, joka oli 14,1 astetta. Vasta viime vuonna tehty tammi-lokakuun lämpöennätys ylittyi 0,10 asteella.

Myös pelkkiä maa-alueita tai pelkkiä merialueita tarkasteltaessa tammi-lokakuun jakso oli 137-vuotisen mittaushistorian lämpimin tarkastellaanpa tilannetta vain pohjoisella pallonpuoliskolla, vain eteläisellä pallonpuoliskolla tai maailmanlaajuisesti.

Maapallon eri alueiden lämpötilat lokakuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for October 2016, published online November 2016, retrieved on November 18, 2016.

Lokakuussa 2016 maa- ja merialueiden yhdistetty globaali lämpötila oli koko mittaushistorian lokakuiden lämpötilastoissa jaetulla kolmannella sijalla yhdessä lokakuun 2013 kanssa, 0,73 ± 0,14 astetta yli 1900-luvun lokakuiden keskiarvon, joka on 14,0 astetta. Viimeksi tätä pienempi kuukausikohtainen anomalia (eli poikkeama verrattuna 1900-luvun ko. kuukausien keskilämpötilaan) on ollut marraskuussa 2014, jonka anomalia oli 0,69 astetta.

Tämän vuoden lokakuu oli 0,26 astetta viileämpi kuin vuoden 2015 ennätyslämmin lokakuu, jolloin El Niño oli voimistumassa. Anomalialtaan mittaushistorian lämpimin kuukausi on ollut maaliskuu 2016, jolloin El Niño oli lähellä huippuaan. Lokakuun anomalia oli 0,50 astetta maaliskuuta pienempi.

Kolme viimeisintä lokakuuta 2014-2016 ovat olleet globaalisti koko mittaushistorian kolme lämpimintä lokakuuta.

Osissa Grönlantia lokakuu oli ennätyslämmin. Monilla sääasemilla mitattiin historian korkein lokakuun keskilämpötila. Esimerkiksi Daneborgissa keskilämpötila oli vuodesta 1958 alkavan mittaushistorian korkein, 7,4 astetta lämpimämpi kuin lokakuiden 1981-2010 keskilämpötila. Grönlannin jäätikön huipulla (Summit) lämpötila oli vuodesta 1991 alkavan mittaushistorian lämpimin, 7,3 astetta tavanomaista lämpimämpi (-24,3 astetta, tavanomaisesti -31,6 astetta). Tasiilaqissa lämpötila oli vuodesta 1895 alkavan mittaushistorian lämpimin, 4,2 astetta tavanomaista lämpimämpi.

Lähteet

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for October 2016, published online November 2016, retrieved on November 18, 2016

DMI: Østgrønland: rekordvarme i oktober

Lue myös nämä

Viimeisin 12 kuukautta lokakuun loppuun asti jälleen globaalisti lähes ennätyslämmin

Mittaushistorian kolme globaalisti lämpimintä lokakuuta peräkkäin

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa koko ajan

Maailman luonnonsäätiön (WWF) ekologisen jalanjäljen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula piti Kouvolan iltalukion 45-vuotisjuhlavuoden Studia Generalia -yleisöluennon ympäristöystävällisistä ruokavalinnoista maanantaina 14. marraskuuta.

WWF:n ekologisen jalanjäljen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula juhlaluennolla Kouvolan iltalukion auditoriossa.

Maailman luonnonsäätiötä edustavan Jussi Nikulan mukaan ekologisten ruokavalintojen kolme tärkeintä tekijää ovat seuraavat:

1. Korvaa osa lihasta kasviksilla.
2. Älä heitä ruokaa roskikseen.
3. Suosi vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita.

Näistä teeseistä kaksi ensimmäistä on varsin helppo toteuttaa. Sen sijaan kolmannen ohjeen noudattaminen on käytännössä vaikeampaa, koska ei ole yksinkertaista vertailla eri elintarvikkeiden vastuullisuutta. 

Esimerkiksi luomutuotteiden valinta edistää luonnon monimuotoisuutta ja torjunta-aineiden käytön vähentämistä. Tämä puolestaan takaa pölyttäjien tuottamien ekosysteemipalveluiden säilymisen. Toisaalta vaikkapa luomusian ja tavallisen sianlihan tuotannon päästöjen vaikutuksista ilmastoon ja vesistöjen rehevöitymiseen on ristiriitaista tutkimustietoa, eikä luomutuotanto ole näiden asioiden osalta aina parempi valinta, vaan luomutuotanto voi joissakin tapauksissa olla jopa perinteistä tuotantoa haitallisempi.

Vähemmän mutta parempaa lihaa

Kestävän kehityksen mukaisissa systeemeissä ei tarvitse välttämättä luopua kokonaan lihantuotannosta, mutta lihantuotannon mittakaavan pitäisi olla aivan toinen kuin nykyisin. Esimerkiksi 2000-luvulla lihankulutuksemme on kasvanut yli 20 prosenttia, vaikka sen tulisi ekologisesti ajatellen vähentyä. 

Kun sika syö neljä kilogrammaa rehua, se kasvaa noin yhdellä kilogrammalla. Jos syöttäisimme puolet rehuviljasta ihmisille eläinten sijaan, ihmisten ravinnon sisältämä energian kokonaismäärä kasvaisi 25 prosenttia. Voisimme siis ruokkia huomattavasti suuremman väestömäärän, mikäli liharavinnon sijaan käyttäisimme enemmän kasviksia.

Selvitysten mukaan esimerkiksi kouluruoka sisältää monilla paikkakunnilla liikaa lihaa, mikä on sekä ympäristöekologinen että terveydellinen ongelma. Suositusten mukaan ruokavalion sopiva lihamäärä olisi enintään 500 grammaa viikossa. Kuluttajaliiton Syö hyvää -hankkeen laskelmien mukaan tämä täyttyy esimerkiksi viidestä lihapullasta, pienestä pihvistä, annoksesta lihasuikaleita ja seitsemästä leikkelesiivusta. Suomalaisten lihankäyttö ylittääkin tämän suosituksen tyypillisesti 10-50 prosentilla.

Lihapulla- ja muusiannoksen tuottaminen aiheuttaa noin 1,66 kilogramman kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidiekvivalentteina), jotka tulevat lähinnä lihantuotannosta, kun porsaanlihapihvillä vastaava luku on 1,28 kilogrammaa ja härkäpapupihveillä 0,71 kilogrammaa. Ruoan osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on noin 20 prosenttia, mikä vastaa likimain liikenteen osuutta. Suurin hiilijalanjälki tulee asumisesta. 

Jotta maapallon ihmisten tuottama ylimääräinen hiilidioksidi olisi mahdollista saada sidottua, tarvittaisiin puolen maapallon verran lisää metsiä. Tällä hetkellä kuitenkin metsiä tuhotaan Kreikan pinta-alan verran vuodessa, mikä vastaa likimain puolta Suomen metsäpinta-alasta.

Jos eurooppalaiset söisivät puolet nykyistä vähemmän lihaa, ravintomme ilmastovaikutukset pienenisivät 25-40 prosenttia. Suomen WWF aikookin lanseerata vuoden 2017 alkupuolella ruotsalaisen Mindre men bättre -kampanjan mukaisen Lihaoppaan.

Jo aiemmin Maailman luonnonsäätiö on tullut tunnetuksi Kalaoppaastaan, jossa neuvotaan valitsemaan kestävästi saatavia kalalajeja. Yhä lisää innovaatioita tarvitaan esimerkiksi ns. roskakalojen hyödyntämiseen vaikkapa kalamurekkeena, jolloin on mahdollista poistaa tehokkaasti ravinteita vesistöistä. Tällä hetkellä maapallon kalakannoista 80-90 prosenttia on ylikalastettuja tai ylikalastuksen partaalla.

Naudanliha kuin Jekyll ja Hyde: Ei kilpaile ravinnosta ihmisen kanssa mutta tuottaa metaania

Lehmät ja muut märehtivät eläimet tuottavat suolistokaasuna runsaasti metaania, joten ne ovat voimakkaita ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Hiilijalanjäljeltään naudanliha on siis erittäin huono valinta. Toisaalta lihalaadun valintaa monimutkaistaa se, että luonnonlaitumilla lehmät syövät nurmea, eivätkä ne siis kilpaile ravinnosta ihmisten kanssa. Lisäksi ne ylläpitävät laiduntaessaan perinneympäristöjä. Sen sijaan vaikkapa sika tai ympäristövaikutuksiltaan lihalaaduista lähinnä kasviksia oleva broileri kilpailevat samoista ruokaresursseista kuin ihmiset.

Euroopassa yhden naudanlihakilon tuottamiseen käytetään keskimäärin 173 grammaa soijaa, kun sianlihan kohdalla määrä on 263 grammaa ja kananlihan kohdalla 575 grammaa. Maapallon soijantuotantopinta-ala oli vuonna 1970 noin 30 miljoonaa hehtaaria, kun vuonna 2012 se olikin kasvanut jo yli sataan miljoonaan hehtaariin. Perusuran (business as usual) skenaariossa soijanviljelyn pinta-ala kasvaa vuonna 2050 peräti 141 miljoonaan hehtaariin. Tämä uhkaa Etelä-Amerikan metsiä ja savanneja.

Hampurilaisaterian (hampurilainen 100 gramman naudanlihapihvillä, ranskalaiset, salaatti) tuotanto vaatii maa-alaa noin 3,61 neliömetriä. Sen sijaan annos spagettia ja tomaattikastiketta on mahdollista tuottaa vain 0,46 neliömetrillä.

Riistalihan käyttäminen on ekologisesti ajatellen hyvä valinta. Poroja näyttää kuitenkin olevan Suomen Lapissa liikaa, mikä uhkaa tunturiluonnon monimuotoisuutta.

Espanjalainen vai suomalainen tomaatti?

Talvella esimerkiksi espanjalainen tomaatti on hiilijalanjälkeä ajatellen parempi valinta kuin kotimainen tomaatti, vaikka kuljetustenkin päästöt otetaan huomioon. Suomessa tuotettu tomaatti nimittäin vaatii talvella runsaasti kasvihuoneiden lämmittämistä ja valaistusta. Jos kasvihuoneen vaatima energia on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä, päästövaikutus kuitenkin putoaa vain kymmenesosaan fossiilisten polttoaineiden vaikutuksista.

Toisaalta kokonaisympäristövaikutusta ajatellen espanjalaisen tomaatin etu suomalaiseen verrattuna ei olekaan selvä, vaikka pelkkiä ilmastovaikutuksia tarkasteltaessa tältä vaikuttaa. Espanjalaisilla avoviljelmillä tomaatit vaativat runsasta kastelua ja mahdollisesti tuholaistorjunta-aineitakin. Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki onkin suuri.

Vesijalanjälki ja virtuaalivesi

Eurooppalaisista joista esimerkiksi Douro, Tajo, Schelde ja Po ovat sellaisia, joiden alueella kärsitään veden niukkuudesta. Kun vaikkapa Po-joen alueella tuotetaan omenia suomalaisiin kauppoihin, olemme osaltamme kuluttamassa alueen niukkoja vesivaroja. Vastaavasti avokadon tuottamisella voi olla vaikutuksia vaikkapa Perun ja Chilen vesivaroihin. Haittavaikutuksia voi kuitenkin pienentää vaatimalla sertifioitua tuotantoa, joka on toteutettu kestävän kehityksen mukaisesti.

Maailman makean veden kulutuksesta 70 prosenttia menee maatalouteen. Suomalaisten kuluttama vesimäärä eli vesijalanjälki on asukasta kohden laskettuna noin 4000 litraa. Kotitalousveden osuus tästä on vain 3 prosenttia. Valtaosa ihmisten kuluttamasta vedestä on ns. piilovettä, josta käytetään myös nimitystä virtuaalivesi tai joskus myös varjovesi. Sillä tarkoitetaan hyödykkeen koko elinkaarensa aikana kuluttamaa vettä. Lähes puolet suomalaisten vesijalanjäljestä muodostuukin ulkomailla, kun siellä tuotetaan tarvitsemiamme maataloustuotteita (tai kulutustuotteita).

Kuljetusten ja pakkausten vaikutus yleisesti luultua pienempi

Kuljetusten ja pakkausten aiheuttaman ympäristövaikutuksen osuus ei ole koko tuotantoketjua ajatellen kovin suuri. Kauppoihin tuotteet tuodaan suurissa erissä, joten yksittäistä tuotetta kohden kuljetuksen päästöt ovat pienet. Suomalaisten ihmisten kuluttaman ruoan ilmastopäästöistä noin 60 prosenttia tulee alkutuotannosta maatiloilla, 30 prosenttia jalostuksesta, pakkauksesta ja säilytyksestä, 5 prosenttia kuljetuksista ja 5 prosenttia kaupasta.

Laadukas pakkaaminen takaa tuotteiden säilyvyyden. Jos esimerkiksi leipäpaketista jää käyttämättä yksi leipäsiivu, tämän hukkaan menevän leipäpalan ympäristövaikutus on suurempi kuin leipäpussin tuotannon ja hävityksen vaikutus.

Tärkeintä on valinta eri raaka-aineiden välillä: pihvistä porkkanaan

Todellisissa vastuullisissa ruokavalinnoissa ei siis niinkään ole kyse siitä, valitseeko luomua vai tavallista tai valitseeko kotimaista vai ulkomaista. Tärkeintä on valinta raaka-aineiden välillä. Merkittäviä päätöksiä tehdään silloin, kun valitaan kasviksia eläinperäisen ravinnon tilalle tai porkkana tomaatin sijaan.

Usein terveellisyys ja ympäristöystävällisyys kulkevat käsi kädessä. Vaikka suklaalla on todettu hyödyllisiäkin terveysvaikutuksia, sen runsas syöminen on kiistatta haitallista. Myös suklaan hiilijalanjälki on erittäin suuri.

Ruokavalintojen merkitys ympäristön hyvinvoinnin kannalta kasvaa entisestään

Vielä vuonna 2003 juustokilon tuottamisen kasvihuonekaasupäästöt vastasivat keskimäärin 60 kilometrin autoilua, kun nyt juustokilon tuottaminen vastaa jo 90 kilometrin autoilua. Tämä johtuu siitä, että autojen tekninen kehitys ja siten päästöjen vähentäminen on ollut nopeampaa kuin kehitys juustontuotannon eri vaiheissa.

Teknisen kehityksen ansiosta liikkumisen ja asumisen hiilijalanjälki tulee jatkossakin pienentymään. Sen sijaan ravinnontuotannossa yhtä suurta edistystä ei näytä tapahtuvan. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa ruokavalintojen merkitys ekoteoissa on entistäkin suurempi.

Ruokavalintojen merkitys nousee siksikin, että tulevaisuudessa meidän on pystyttävä turvaamaan ravinto entistä suuremmalle väestömäärälle. Maapallon väkiluku kasvaa 1½-2 Kouvolan verran vuorokaudessa ja tulee 30 vuoden kuluttua todennäköisesti olemaan yli 9 miljardia. Lisäksi 2-3 miljardin ihmisen elintaso tuolloin on kohonnut ja päästövaikutukset siten todennäköisesti kasvaneet.

Kaiken lisäksi ilmastonmuutos heikentää joidenkin merkittävien ravintokasvien tuotantoa useilla alueilla. Esimerkiksi jo tähän mennessä tapahtuneiden muutosten seurauksena vehnäsadot ovat laskeneet kaksi prosenttia vuosikymmenessä ja maissisadot prosentin vuosikymmenessä.

Pelkästään ruokahävikin puolittamisella on kuitenkin mahdollista lisätä ihmiskunnan ravinnosta saamaa energiamäärää 12 prosentilla. Vastaavasti 25 prosentin lisäys tulee siitä, kun puolet rehuviljasta ohjataan eläinten sijaan suoraan ihmisten ravinnoksi.

Tottumus, tarjonta ja toiset ihmiset avainasemassa

Nikula siteerasi Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Eva Heiskasen T-teesejä tottumus, tarjonta ja toiset ihmiset. Nämä vaikuttavat merkittävästi myös ruokavalinnoissa. Esimerkiksi sosiaalinen media ja idolien esimerkki heijastuvat kuluttajien omissa kulutustottumuksissa. Erittäin merkittävää on myös vaihtoehtoisen tarjonnan kasvaminen. Tästä hyviä esimerkkejä ovat kauppojen vegaanituotehyllyt ja monet uudet ruokainnovaatiot nyhtökaurasta härkikseen tai "vihiksen" tarjoaminen "lihiksen" rinnalle.

Kouvolan iltalukion 45-vuotisjuhlien Studia Generalia -luentosarjaan kuuluvat luennot käsittelevät ilmastonmuutosta, ekologisia ruokavalintoja ja tähtitaivaan ilmiöitä. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä.

Lue myös nämä

Ekologiset ruokavalinnat: Pohdintaa maailman ravintopäivänä

Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja

Vaikeat ekologiset ruokavalinnat

Blog Action Day: Ruoka, ympäristö ja ilmastonmuutos #BAD11

Join aamupalalla 90 litraa vettä!

Maailman vesipäivä 22.3.2012: vesijalanjälki, hiilijalanjälki ja hauska video

Paha ympäristöuhka: ruoka, ruoka ja ruoka?

Viikon puheenaiheet: turvapaikanhakijat ja ruoan hävikkiviikko

Onko peltilehmä sittenkin oikeaa lehmää pahempi päästölähde?

Toiveet väestönkasvun roimasta hidastumisesta ennenaikaisia: 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100

Leo Stranius ja Matti Leinonen vierailivat Kouvolan iltalukiossa

Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"

Uutuuskirja tuotantoeläinten pahoinvoinnista hätkähdyttää realistisuudellaan