keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Tänään julkaistut tiedot: Vuodesta 2001 alkaen kaikki vuodet mittaushistorian 17 lämpimimmän vuoden joukossa, vuosi 2016 todennäköisesti lämpimin

Valikoituja merkittävimpiä ilmasto- ja säätietoja vuodelta 2016. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for Annual 2016.

NOAA

-Vuosi 2016 oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian todennäköisesti lämpimin vuosi, 0,94 ± 0,15 celsiusastetta vertailukauden 1901-2000 keskiarvoa (13,9 astetta) lämpimämpi maa- ja merialueet yhdistettyinä. Maa-alueilla poikkeama vertailukauteen oli +1,43 ± 0,15 astetta, merialueilla +0,75 ± 0,16 astetta.

-Mittaustarkkuuden rajoissa vuoden 2016 todennäköisyys olla mittaushistorian lämpimin vuosi on 62 %, vuoden 2015 puolestaan 36 % ja jonkin muun vuoden 2 %.

-Peräti 16 peräkkäistä kuukautta (toukokuu 2015 - elokuu 2016) rikkoi tai sivusi koko mittaushistorian ko. kuukauden lämpöennätystä.

-Vuosi 2016 oli mittaushistorian kolmas peräkkäinen ennätyslämmin vuosi.

-Vuosi 2016 oli 40. peräkkäinen vuosi, jolloin vuoden keskilämpötila on ylittänyt 1900-luvun keskiarvon. Keskiarvoa lämpimämpiä ovat siis olleet kaikki vuodet 1977-2016.

-Leveyspiirin 60 astetta pohjoista leveyttä pohjoispuolella 2016 oli mittaushistorian lämpimin vuosi.

-Vuosi 2016 oli maanosista mittaushistorian lämpimin vuosi Pohjois-Amerikassa, toiseksi lämpimin Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, kolmanneksi lämpimin Euroopassa ja Aasiassa, viidenneksi lämpimin Oseaniassa.

-Mittaushistorian 17 lämpimimmästä vuodesta 16 on ollut 2000-luvulla. Jos ajatellaan matemaattisesti 2000-luvun alkavan vuodesta 2001 (koska ajanlaskusta puuttuu vuosi nolla), kaikki 2000-luvun vuodet ovat olleet mitaushistorian 17 lämpimimmän vuoden joukossa. Vuosi 1998 on sijalla kahdeksan voimakkaan El Niñon ansiosta.

-Vuodesta 1880 lähtien globaali keskilämpötila on kohonnut keskimäärin 0,07 astetta vuosikymmenessä ja vuodesta 1970 lähtien 0,17 astetta vuosikymmenessä.

-Pelkkiä merialueita tarkasteltaessa koko 137-vuotisen mittaushistorian kaikista kuukausista 12 lämpimimmän joukkoon sijoittuivat vuoden 2016 kuukausista tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, kesäkuu, heinäkuu ja elokuu.

Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-joulukuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for Annual 2016.








NASA
NASA

-Vuosi 2016 oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian todennäköisesti lämpimin vuosi, 0,99 celsiusastetta yli vertailukauden 1951-1980 keskiarvon maa- ja merialueet yhdistettyinä. Tästä noin 0,12 astetta on El Niñon suoraa vaikutusta.

-Mittaustarkkuuden rajoissa vuoden 2016 todennäköisyys olla mittaushistorian lämpimin vuosi on 96 %, vuoden 2015 puolestaan 4 % ja jonkin muun vuoden 0 %.

-Kuukausikohtaisissa tilastoissa kahdeksan vuoden 2016 kuukausista oli mittaushistorian lämpimimpiä ko. kuukausia (tammikuusta syyskuuhun kaikki kuukaudet kesäkuuta lukuun ottamatta).

-Lokakuu, marraskuu ja joulukuu 2016 olivat mittaushistorian toiseksi lämpimimpiä ko. kuukausien kuukausikohtaisissa tilastoissa. Lämpimämpiä ovat olleet vain vuoden 2015 vastaavat kuukaudet.

-Vuosi 2016 oli mittaushistorian kolmas peräkkäinen ennätyslämmin vuosi.

-Maapallon keskilämpötila on noussut 1800-luvun lopulta nykypäivään 1,1 astetta suurelta osin hiilidioksidin ja muiden ihmisperäisten päästöjen seurauksena.

-Suurin osa mittaushistorian aikaisesta maapallon lämpenemisestä on tapahtunut viimeisimmän 35 vuoden aikana.

-Mittaushistorian 17 lämpimimmästä vuodesta 16 on ollut 2000-luvulla.

WMO

-Vuosi 2016 oli mittaushistorian todennäköisesti lämpimin vuosi, 0,83 celsiusastetta vertailukauden 1961-1990 keskiarvoa (14 astetta) lämpimämpi maa- ja merialueet yhdistettyinä. Vuoden 2015 ennätys ylittyi 0,07 asteella.

-Maapallo on nyt noin 1,1 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.

Brittiläinen ilmatieteen laitos MetOffice

-Mittaushistorian lämpimimmät vuodet 2015 ja 2016, joista 2016 on todennäköisesti lämpimämpi.

-Vuosi 2016 oli 0,77 ± 0,1 astetta vertailukautta 1961-1990 lämpimämpi.

-Vuodet 2015 ja 2016 olivat vuotta 2014 lämpimämpiä voimakkaan El Niñon vaikutuksesta.

-El Niñon lämmittävä vaikutus vuonna 2016 oli noin 0,2 astetta.

-Valtaosa lämpenemisestä on ihmisperäistä 1950-luvulta lähtien.

-Kaikki kuusi lämpötila-aineistoa (HadCRUT4, NOAA, Nasa, Berkeley Earth, Cowtan & Way, ERA-Interim) osoittavat vuosien 2015 ja 2016 olleen mittaushistorian lämpimimmät. Näistä 2016 oli todennäköisesti lämpimämpi.

Ilmakehän tila vuonna 2016

-Hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet nousivat uusiin ennätyslukemiin. Hiilidioksidia on nyt ilmakehässä yli 400 ppm (0,04 %).

-Alatroposfääri (ilmakehän alimman osan alaosa) koko 38-vuotisen satelliittimittaushistorian (1979-2016) lämpimin kaikissa datasarjoissa (UAH, RSS).

-Keskitroposfääri (ilmakehän alimman osan keskiosa) koko 38-vuotisen satelliittimittaushistorian (1979-2016) lämpimin kaikissa datasarjoissa (UAH, UW-UAH, RSS, UW-RSS, NESDIS).

-Alastratosfääri (ilmakehän toiseksi alimman osan alaosa) koko 38-vuotisen satelliittimittaushistorian (1979-2016) kylmin kaikissa datasarjoissa (UAH, RSS, NESDIS), mikä todistaa lämmön jääneen kasvihuonekaasujen vaikutuksesta troposfääriin. Jos ilmakehän lämpeneminen johtuisi auringon lisääntyneestä lämmittävästä vaikutuksesta, myös stratosfäärin pitäisi lämmetä.

-Radiosondi/sääpallomittauksissa koko 58-vuotisen mittaushistorian lämpimin vuosikeskiarvo korkeuksilla n. 5000 jalkaa (850 mb), n. 10 000 jalkaa (700 mb), n. 18 000 jalkaa (500 mb) sekä n. 30 000 jalkaa (300 mb) ja toiseksi lämpimin korkeudella n. 40 000 jalkaa (200 mb).

Arktisen merijään laajuus vuonna 2016

-Koko 38-vuotisen satelliittimittaushistorian (1979-2016) pienin kuukausikohtainen merijään laajuus tammi-, helmi-, huhti-, touko-, kesä-, loka- ja marraskuussa, toiseksi pienin maalis- ja joulukuussa, kolmanneksi pienin heinäkuussa, neljänneksi pienin elokuussa, viidenneksi pienin syyskuussa.

-Vertailukauden 1981-2010 ko. kuukauden keskiarvoon nähden kuukausikohtainen merijään laajuus oli pienimmillään (-28,5 %) lokakuussa.

-Koko vuoden keskiarvolaajuus oli mittaushistorian pienin, 12,6 % pienempi kuin vertailukauden 1981-2010 keskiarvo.

Antarktisen merijään laajuus vuonna 2016

-Koko vuoden keskiarvolaajuus oli mittaushistorian toiseksi pienin, 4,2 % pienempi kuin vertailukauden 1981-2010 keskiarvo.

Lähteet

Annual Global Analysis for 2016

An overview of global annual average temperature anomalies in 2016

NASA, NOAA Data Show 2016 Warmest Year on Record Globally

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for Annual 2016

WMO confirms 2016 as hottest year on record, about 1.1°C above pre-industrial era

2016: one of the warmest two years on record

Lue myös nämä

Vuosi 2016 selvästi mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi, vaikka viimeisten kuukausien osalta eri lämpötilasarjoissa on suuria eroja

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Jääkylmät faktat lämpenevästä pohjoisnavasta, katoavasta merijäästä ja Suomen pakkasista

(Edit. Otsikkoa muokattu 18.1.2017.)

tiistai 17. tammikuuta 2017

Japanin ilmatieteen laitos: Joulukuu oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin

Joulukuiden keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 joulukuiden globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien joulukuiden pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Japan Meteorological Agency, Monthly Global Average Temperature in December.

Japanin ilmatieteen laitoksen eilen julkaisemien tietojen mukaan joulukuu 2016 oli maa- ja merialueet yhdistettyinä vuodesta 1891 alkavien tilastojen maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin joulukuu. Vuosien 1981-2010 joulukuiden keskimääräinen globaali lämpötila ylittyi nyt 0,33 celsiusasteella ja 1900-luvun joulukuiden keskilämpötila 0,71 asteella.

Mittaushistorian viisi lämpimintä joulukuuta ovat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan olleet järjestyksessä lueteltuina joulukuut 2015 (+0,66°C yli vertailukauden 1981-2010 joulukuiden keskiarvon), 2016 (+0,33°C), 2014 (+0,31°C) ja jaetulla neljännellä sijalla 2006 sekä 1997 (+0,28°C). Mittaushistorian aikana joulukuut ovat lämmenneet globaalisti keskimäärin 0,75 astetta vuosisadassa.

Lähde

Japan Meteorological Agency (JMA): Monthly Anomalies of Global Average Surface Temperature in December (1891 - 2016, preliminary value)

Lue myös nämä

Globaali merijään pinta-ala on nyt pienempi kuin yhtenäkään muuna päivänä satelliittimittaushistorian aikana

Vuosi 2016 selvästi mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi, vaikka viimeisten kuukausien osalta eri lämpötilasarjoissa on suuria eroja

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

lauantai 14. tammikuuta 2017

Globaali merijään pinta-ala on nyt pienempi kuin yhtenäkään muuna päivänä satelliittimittaushistorian aikana

Globaali merijään pinta-ala vuosina 1978-2017. Credit: Wipneus. Published with permission.

Globaali merijään pinta-ala oli eilen 13. tammikuuta 2017 pienempi kuin koskaan aiemmin loppuvuodesta 1978 alkavan satelliittimittaushistorian aikana (edellyttäen, ettei laitteistoissa todeta toimintahäiriöitä). Tarkastelussa on laskettu yhteen pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon merijään pinta-ala niissä hilaruuduissa (havaintoruuduissa), joissa merijäätä on vähintään 15 %.

Merijään laajuus puolestaan on niiden hilaruutujen yhteenlaskettu pinta-ala, joissa merijäätä on vähintään 15 %. Laajuus kuvaa siis sitä, kuinka laajalle alueelle lähes yhtenäinen merijää on levittäytynyt, vaikkei jokainen kohta olekaan jäässä.

Jo vuonna 2016 merijäätä oli poikkeuksellisen vähän sekä arktisella että antarktisella alueella. Ennätyksiä syntyi sekä päivä- että kuukausikohtaisissa vertailuissa. Arktisella alueella laajuuden uudet kuukausikohtaiset minimiennätykset tehtiin tammikuussa, helmikuussa, huhtikuussa, toukokuussa, kesäkuussa, lokakuussa ja marraskuussa, Antarktiksen alueella taas marraskuussa ja joulukuussa.

Arktisella alueella merijään laajuus sivusi viime vuoden maaliskuussa vain vuotta aiemmin tehtyä satelliittimittaushistorian talvisen maksimilaajuuden minimiennätystä. Laajuus oli suurimman osan aikaa toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun jopa puoli miljoonaa neliökilometriä pienempi kuin yhtenäkään muuna vuonna. Sulaminen kuitenkin hidastui siten, että heinäkuuhun mennessä oltiin lähes tavanomaisissa laajuuksissa. Vuoden minimilaajuus 10. syyskuuta 2016 oli pienimpien laajuuksien listauksessa jaetulla toisella tilalla vuoden 2007 kanssa. Minimilaajuuden ennätys on mitattu vuonna 2012. Syksyllä 2016 ei syntynyt uutta ennätystä ilmeisesti lähinnä siksi, että kesän sää oli myrskyinen. Myrskyt toivat mukanaan pilviä ja levittivät jäätä laajemmalle alueelle.

Antarktiksella merijään laajuus putosi elokuun puolivälissä jyrkästi keskimääräistä pienemmäksi. Eteläisen pallonpuoliskon talviajan maksimilaajuus mitattiin aikaisin, jo 31. elokuuta 2016. Marraskuuhun mennessä laajuus oli jo yli kaksi miljoonaa neliökilometriä vertailuajanjakson 1981-2010 keskiarvoa pienempi, vaikka ilman lämpötila ja meren olosuhteet eivät olleet epätavallisia. Syynä laajuuden pienentymiseen saattavatkin olla tuuliolosuhteissa tapahtuneet muutokset.

Vuodesta 1979 nykyhetkeen merijään globaali pinta-ala on vähentynyt keskimäärin noin 80 neliökilometriä vuorokaudessa. Syyskuinen arktisen merijään alue (siis arktisen merijään vuotuinen minimilaajuus) kutistuu aina noin 3 ± 0,3 neliömetriä pienemmäksi, kun ilmaan pääsee tuhat kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä. Lennolla Helsinki - Phuket - Helsinki jokainen matkustaja siis edistää arktisen merijään katoamista noin 4,8 neliömetriä.

Lähteet

ArctischePinguin: Global Sea Ice

National Snow and Ice Data Center: Low sea ice extent continues in both poles

Lue myös nämä

Jääkylmät faktat lämpenevästä pohjoisnavasta, katoavasta merijäästä ja Suomen pakkasista

Uusi ennätys: Merijään pinta-ala globaalisti satelliittiajan pienin

Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Uusi supertarkka nettikartta Suomesta, nerokkaat keksinnöt ympäristöongelmina ja arktisen alueen katoava merijää

Ilmastotieto: Kymmenen alhaisinta Arktisen merijään laajuutta mitattu viimeisten 10 vuoden aikana

The Washington Post: 2016’s super warm Arctic winter ‘extremely unlikely’ without climate change, scientists say

Phys.org: Climate change shows in shrinking Antarctic snows

maanantai 9. tammikuuta 2017

Kiitos aktiivisille lukijoille: Ympäristöblogini täyttää tänään kymmenen vuotta

Blogini kävijämäärien vaihtelu toukokuun 2010 alusta joulukuun 2016 loppuun Bloggerin oman laskurin mukaan.

Aloitin tämän ympäristö- ja opetusblogini 9. tammikuuta 2007. Silloin osallistuin tvt-tukihenkilöiden (tvt = tieto- ja viestintätekniikka) koulutukseen, jossa suositeltiin blogin pitämistä. Tämän kymmenen vuoden aikana oman blogini lisäksi myös lukio-opetuksessa käytettävä tieto- ja viestintätekniikka on kehittynyt valtavasti.

Kymmenen vuotta sitten oli käytössä lähinnä piirtoheitin, liitutaulu, diaprojektori ja VHS-videonauhuri. Vähitellen tulivat dokumenttikamerat sekä dataprojektorit ja luokkiin alkoi ilmestyä ensimmäisiä tietokoneita. Melko pitkään piti odotella SMART Board -älytauluja. Vasta viimeisimmän vuoden aikana ovat tulleet käyttöön opettajien ja opiskelijoiden henkilökohtaiset läppärit. Samalla oppimisympäristönä on otettu käyttöön Peda.net Moodlen tilalle. Kurssikokeet ovat vähitellen siirtyneet sähköiseen Abitti-järjestelmään. Ensimmäinen sähköinen maantieteen ainereaalikoe pidettiin syksyllä 2016. Sekä opiskelijan että opettajan digiaineistot tekevät tuloaan.

Vuoden 2016 aikana julkaisin ennätykselliset 132 blogipostausta, siis enemmän kuin yhden tekstin joka kolmas päivä. Samalla blogissani ylittyi koko blogin olemassaolon ajalta laskettuna 600 julkaistun postauksen raja. Näistä luetuin on ollut teksti "Voiko Instagramiin ladata kuvia tietokoneelta?" ja toiseksi luetuin "Puolalaismeteorologien talven 2010-2011 outo sääennuste: kylmin talvi 1000 vuoteen". Sosiaalisessa mediassa on jaettu eniten kirjoituksia "Maapallon ilmasto näyttää viilentyneen koko elämäni ajan!" ja "Milloin maailmanloppu tulee?".

Sinänsä huvittavaa on se, että ympäristöblogin luetuin teksti liittyy tietotekniikkaan. Tämä Instagram-teksti kuitenkin on ajaton, kun taas useimmat käsittelemäni ympäristöuutiset ovat niin ajankohtaisia ja tiettyyn hetkeen liittyviä, että ne ovat suosittuja vain lyhyen aikaa. Toisaalta myös Instagram-juttu liittyy nimenomaan ympäristövalintoihin. Tekstin kirjoittaminen lähti liikkeelle siitä, kun pari opiskelijaa pohti uuden kännykän hankkimista vain siksi, ettei heidän kännyköihinsä saanut ladattua Instagram-sovellusta eikä kannettaville älylaitteille suunniteltua Instagramia pystynyt käyttämään tietokoneella. Lupasin yrittää etsiä keinon, kuinka Instagramin saa toimimaan myös tietokoneella.

Viime aikoina erityisen suosituksi on noussut postaus "Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit". Tämä onkin ainoa kirjoitukseni, jossa on ruokaresepti. Pitäisiköhän perustaa jokin lifestyle-blogi? Kun katsoo vaikkapa muoti-, sisustus- ja ruokablogien kävijämääriä, niiden kävijämäärät ovat usein huomattavasti suurempia kuin tiedeblogeilla. Omassa blogissani on ollut vapun 2009 jälkeen reilut 460 000 kävijää. Tämä on tiedeblogeille paljon, lifestyle-blogeille vähän.

Helmikuussa 2013 medianäkyvyyden ja viestintäpalvelujen asiantuntija Cision julkaisi Suomen suosituimpien ympäristöblogien top 10 -listan. Ykköseksi nousi Ilmastotieto-blogi, jossa olen itsekin mukana yhtenä kirjoittajana. Tämä henkilöhtainen blogini "Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä" sijoittui valtakunnallisesti kuudenneksi. Tuon ajankohdan jälkeen blogini kävijämäärät ovat selvästi nousseet (ks. oheinen diagrammi).

Kiitän kaikkia blogini lukijoita. 
Erityiset kiitokset myös siitä, 
että kommentointi ja keskustelu 
on säilynyt blogissani asiallisena.

Tänään on myös toisenlainen vuosipäivä. Nyt on kulunut täsmälleen 30 vuotta Utin lentoaseman säähavaintopisteen mittaushistorian kylmimmästä lämpötilasta -37,3 astetta, joka mitattiin 9. tammikuuta 1987.

Lue myös nämä

Katsaus ennätykselliseen blogivuoteen 2016 ja hyvää juhlavuotta 2017

Vuoden 2014 kohokohdat

Suomen suosituimmat ympäristöblogit 2013

Blogien hyödyntäminen opetuksessa

Bloglovin' - uusi tapa seurata blogiani

Follow my blog with Bloglovin

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Vuosi 2016 selvästi mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi, vaikka viimeisten kuukausien osalta eri lämpötilasarjoissa on suuria eroja

Pintalämpötilojen anomalia eli poikkeama tavanomaisesta (vertailukauden 1981-2010 joulukuiden keskiarvosta) joulukuussa 2016 eri alueilla. Erityisesti arktinen alue oli joulukuussakin hyvin lämmin. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim, kuvan lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Joulukuu 2016 jatkoi globaalisti poikkeuksellisten lämpimien kuukausien sarjaa, joka on nyt kestänyt reilusti yli vuoden. Anomalia (lämpötilapoikkeama verrattuna tavanomaiseen ko. kuukauden lämpötilaan) oli huipussaan helmikuussa 2016.

Joulukuun globaali keskilämpötila oli 0,50 celsiusastetta korkeampi kuin joulukuiden 1981-2010 keskiarvo ja 0,19 astetta viileämpi kuin vuoden 2015 ennätyslämmin joulukuu. Näin joulukuu 2016 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin joulukuu.

Pohjois-Euroopassa joulukuu oli paljon tavanomaista lämpimämpi, erityisesti Islannissa ja Norjassa. Tavanomaista kylmempää oli Kaakkois-Euroopassa.

Koko maapallolla tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimintä joulukuussa oli arktisella alueella, jossa merijäätä oli poikkeuksellisen vähän. Paljon tavanomaista lämpimämpää oli myös Arabian niemimaalta Kiinaan ja Etelä-Siperiaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Tavanomaisen yläpuolelle yllettiin myös Etelä-Yhdysvalloissa, Keski-Amerikassa ja osissa Afrikkaa. Tavanomaisissa lukemissa tai hieman sen yli oltiin Etelämantereella, jossa merijään laajuus oli edelleen epätavallisen pieni.

Tavanomaiseen verrattuna paljon kylmempää oli vyöhykkeellä Lähi-idästä Pohjois-Venäjälle sekä Länsi-Kanadassa ja Luoteis-Yhdysvalloissa.

Pintalämpötilojen  (ilman lämpötila kahden metrin korkeudella) anomalia eli poikkeama tavanomaisesta (vertailukauden 1981-2010 keskiarvosta) vuonna 2016 eri alueilla. Erityisesti arktinen alue oli hyvin lämmin. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim, kuvan lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Kesäkuuta 2016 lukuun ottamatta jokainen kuukausi lokakuusta 2015 marraskuuhun 2016 oli globaalisti anomalialtaan lämpimämpi kuin mittaushistorian siihen asti anomalialtaan lämpimin kuukausi (tammikuu 2007, anomalia 0,54 astetta). Elokuusta 2015 syyskuuhun 2016 jokainen kuukausi oli koko mittaushistorian lämpimin ko. kuukausi.

Euroopassa suurimmat kuukausikohtaiset anomaliat mitataan talvella. Sekä loka- että marraskuun 2016 lämpötilat olivat Euroopassa lähellä pitkän aikavälin 1981-2010 keskiarvoa. Joulukuu oli hieman pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi.

Lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo globaalisti (ylempi kuva) ja Euroopassa (alempi kuva) verrattuna ajanjaksoon 1981-2010. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Tiedot perustuvat kuukausikeskiarvoihin tammikuun 1979 alusta joulukuun 2016 loppuun (diagrammissa liukuvat keskiarvot laskettuina kullekin kuukaudelle 12 edellisen kuukauden ajalta). Mustat pylväät edustavat kalenterivuosien 1979-2016 keskiarvoja. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim, diagrammin lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Globaalisti vuoden jakso lokakuun 2015 alusta syyskuun 2016 loppuun oli koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin kaikista 12 peräkkäisen kuukauden jaksoista (0,64 astetta yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon). Koko viime kalenterivuoden 12 kuukauden jakso tammikuun 2016 alusta joulukuun 2016 loppuun jää kuitenkin vain hieman sitä viileämmäksi (0,62 astetta yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon). Näin vuodesta 2016 tulee selvästi koko mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi.

Toiseksi lämpimin kalenterivuosi oli 2015, jolloin anomalia nousi 0,44 asteeseen. Tässä eurooppalaisessa aineistossa globaalisti kolmanneksi lämpimin on 2005, joka oli 0,35 astetta tavanomaista lämpimämpi. Eri tutkimuslaitosten lämpötilasarjoissa on epätavallisen suurta vaihtelua sekä vuoden 2016 viimeisten kuukausien että kalenterivuoden 2005 osalta. Erot johtuvat siitä, kuinka hyvin eri aineistoissa on otettu huomioon tavanomaiseen verrattuna lämpimät korkeat leveysasteet (arktiset alueet), joilla merijäätä on ollut vähän.

Näyttää kuitenkin selvältä, että vuodet 2015 ja varsinkin 2016 ovat olleet epätavallisen lämpimiä ja että lämpenemistrendi on ollut selkeä 1970-luvun lopulta alkaen. Vuodesta 2001 alkaen lämpötilat ovat olleet jatkuvasti tavanomaista korkeampia.

Lähde

Copernicus Climate Change Service: Average surface air temperatures for December 2016

Lue myös nämä

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Jääkylmät faktat lämpenevästä pohjoisnavasta, katoavasta merijäästä ja Suomen pakkasista

Bloglovin'

Follow my blog with Bloglovin

lauantai 7. tammikuuta 2017

Kouvolassa viimeisimmän kuuden vuoden aikana kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta

Anjalan (Kouvola) ilmastodiagrammi. Lämpötilat (1971-2000 ja 2016) sekä sademäärät (1971-2000 ja 2016) Anjalan säähavaintoasemalta. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä.

Helmikuu 2016 oli Suomen mittaushistorian toiseksi sateisin helmikuu tarkasteltuna vuodesta 1961 alkaen. Sateisempaa on ollut vain helmikuussa 1990. Kouvolan Anjalassa helmikuun sademääräksi mitattiin 131,6 millimetriä, mikä on Suomen tilastohistorian yksittäisten havaintoasemien helmikuun ennätys. Lukemassa ovat mukana helmikuun alkupuolen runsaat vesisateet ja vedeksi muutettuna kuukauden loppupuolen runsaat lumisateet. Aiempi Suomen helmikuun sade-ennätys oli 130,8 millimetriä jo lakkautetulta Tammisaaren Tenholan mittausasemalta vuodelta 1990. Utissa helmikuussa 2016 satoi 108,5 millimetriä. Kaikista kuukausista sateisin on Anjalassa ollut lokakuu 1974 (189 mm) ja Utissa elokuu 1972 (180 mm).

Utin (Kouvola) ilmastodiagrammi. Lämpötilat (1961-1990 ja 2016) sekä sademäärät(1961-1990) Utin lentoaseman säähavaintopisteestä. Vuoden 2016 sademäärätietoja ei ole saatavilla. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä.

Vuonna 2016 Kouvolassa tavanomaista lämpimämpiä olivat kaikki muut kuukaudet paitsi tammikuu, lokakuu ja marraskuu. Tällä kertaa myös kesäkuu oli edellisistä vuosista poiketen hieman tavanomaista lämpimämpi. Kaikkein selkeimmin lämpimyys näkyi helmikuussa.

Utin lentoaseman (Kouvola) vuosien 1959-2016 sademäärät (siniset pylväät) ja koko vuoden keskilämpötilat (katkoviiva). Lisäksi yhtenäisellä viivalla on esitetty lämpötilojen kymmenen vuoden liukuva keskiarvo. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka vuosi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän kymmenen vuoden ajalta. Näin sään luontainen vuosien välinen lyhytaikaisvaihtelu on saatu hieman tasoittumaan ja pitkän aikavälin trendi näkymään paremmin. Utin lentoasemalta ei ole saatavissa sademäärätietoja vuoden 2008 jälkeen. Diagrammin saa suurennettua klikkaamalla sen päältä. Sademäärä- ja lämpötilatilastot: Ilmatieteen laitos. Diagrammi: Jari Kolehmainen.

Vuosi 2015 oli Utin lentoaseman digitalisoidun mittaushistorian (alkaen vuodesta 1959) lämpimin kalenterivuosi (keskilämpötila 6,3 astetta). Jaetulle toiselle sijalle sijoittuvat vuodet 2011, 2008 ja 1989, joiden kaikkien keskilämpötila on 6,0 astetta. Vuosi 2014 on seuraavaksi lämpimin (keskilämpötila 5,9 astetta). Viimeisimmän kuuden vuoden aikana olemme siis kokeneet kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta. Kannattaa kuitenkin huomata se, että Kouvolan digitalisoitu mittaushistoria on melko lyhyt kovin pitkälle menevien johtopäätösten tekemiseen.

Vuoden 2016 keskilämpötila Utin lentoasemalla oli 5,2 astetta. Tämä on selvästi alempi kuin kolmena edellisenä vuonna, mutta korkeampi kuin vuonna 2012, jolloin keskilämpötila jäi 4,5 asteeseen.

Utin lentoaseman sääennätykset ovat seuraavat:
-Kylmin lukema -37,3 astetta 9.1.1987
-Lämpimin lukema +34,1 astetta 28.7.2010

Anjalan sääaseman ennätykset ovat nämä:
-Kylmin lukema -37,2 astetta 11.2.1956
-Lämpimin lukema +33,5 astetta 28.7.2010

Lue myös nämä

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

Maapallon kupoli kuumenee: Mittaushistorian lämpimimmän vuoden kuusi hätkähdyttävää kuvaa, joista valtamedia vaikenee

Kouvolassa vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin ja kolme mittaushistorian viidestä lämpimimmästä vuodesta viiden viimeisimmän vuoden aikana

Kouvolan sää ja ilmasto: Vuosi 2015 mittaushistorian lämpimin

Kesäkuu - ilmastonmuutoksen mysteerikuukausi

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Paljonko jouluaattona yleensä on lunta?