maanantai 26. syyskuuta 2016

Sunnuntaina tulee kuluneeksi 180 vuotta Charles Darwinin maailmanympärimatkan päättymisestä

Charles Darwin oli mukana HMS Beagle -laivan toisella Etelä-Amerikan tutkimusmatkalla vuosina 1831-1836. Kuvan lähde: Wikipedia. Alkuperäislähde: The Popular Science Monthly, Volume 57 p. 87, reproduction of frontispiece from Darwin, Charles (1890), Journal of researches into the natural history and geology of the various countries visited by H.M.S. Beagle etc. (First Murray illustrated edition), London: John Murray (The Voyage of the Beagle). Author: R. T. Pritchett. Lisenssi: Public domain.

Evoluutioteorian kehittäjä Charles Darwin syntyi 12. helmikuuta vuonna 1809, täsmälleen samana päivänä kuin Abraham Lincoln, ja kuoli 19. huhtikuuta vuonna 1882. Teorian syntymisen kannalta oleellisen tärkeän maailmanympärimatkan Darwin teki HMS Beaglella 27. joulukuuta 1831 - 2. lokakuuta 1836. Maailmanympärimatkaan ja muihin Darwinin elämän tärkeisiin kohokohtiin voi tutustua päiväkirjojen (klikkaa otsikkoa Darwin's Diary ja sen jälkeen nuolia) ja interaktiivisen kartan avulla.

"Lintuja ja petoja, joihin ihmisen makuaisti ei ole tottunut"

Jo kauan ennen kuin Darwin pääsi osallistumaan maailmanympärimatkalle HMS Beagle -laivalla, hän oli innokas amatööritutkimusmatkailija. Hän kolusi kosteikkoja sekä maaseutuja ensin Edinburghin yliopiston ja myöhemmin Cambridgen ympäristössä. Samalla hän keräsi kaikenlaisia hyönteisiä ja muita pikkueläimiä. Hänen intonsa ei kuitenkaan aina rajoittunut pelkästään keräämiseen ja luokitteluun.

Ollessaan 22-vuotias Darwin perusti muutamien ystäviensä kanssa "Ahmattiklubin" (Glutton Club). Hänen ystävänsä Frederick Watkinsin mukaan tavoitteena oli syödä "lintuja ja petoja, joihin ihmisen makuaisti ei ollut tottunut". Kerhon jäsenet nauttivat kaikenlaisia ​​outoja lihalaatuja, vaikkapa haukkaa ja kaulushaikaraa. Watkins kuitenkin kirjoitti myöhemmin, ettei omituisten lihojen ruokahalua kestänyt kauan, vaan kerho lakkautettiin pian sen jälkeen, kun oli valmistettu "sanoinkuvaamaton" ateria ylikypsästä lehtopöllöstä.

Myöhemmin Darwinilla oli taas mahdollisuus tehdä kulinaarisia löytöjä HMS Beaglen maailmanympärimatkalla, kun hän ensin oli onnistunut pääsemään matkalle mukaan. Tuohon aikaan nimittäin oli vallalla ns. nenäoppi, jonka mukaan ihmisen luonteenpiirteet pystyy päättelemään nenän muodosta. Legendan mukaan 22-vuotiaalla Darwinilla oli laivan 26-vuotiaan kapteenin mielestä sen muotoinen nenä, että Darwin on hyvin epäsosiaalinen ja ettei hän tulisi pitkällä matkalla muiden ihmisten kanssa toimeen. Vasta monien suositusten jälkeen kapteeni uskalsi ottaa Darwinin mukaan matkalle. Toisaalta nuori kapteeni varmasti myös kaipasi mukaan ikäistään seuraa kartoittamaan Etelä-Amerikan tuntemattomia rannikkovesiä.

Ruoan säilyttäminen oli 1830-luvulla yhä hyvin hankalaa. Laivalla syötiinkin lähinnä suolalihaa ja laivakorppuja (laivakorppujen modersinoitu resepti löytyy tästä linkistä). Tuoretta ruokaa ja vettä saatiin silloin, kun laiva rantautui. Darwin keräsi eläinnäytteitä ostamalla, verkolla tai aseella. Samalla hän myötävaikutti merkittävästi aluksen ruokakomeron sisältöön. Kaikki, mitä ei täytetty ja lähetetty takaisin Englantiin tutkimuksiin, saattoi päättyä ruokakulhoon.

Darwin kehui erityisesti nimeltä mainitsematonta suklaanruskeaa jyrsijää parhaimmaksi ikinä syömäkseen lihaksi. Todennäköisesti kyseessä oli aguti eli kultajänis.

Keitetty ja laiva-aterialla puoliksi syöty lintu paljastui etsityksi uudeksi lajiksi

Beagle-laivalla mukana ollut maisemamaalari Conrad Martens luuli Chilessä ampuneensa nuoren amerikannandun (suuri, lentokyvytön lintu, Rhea americana). Vasta kun yksilö oli keitetty ja puoliksi syöty, Darwin ymmärsi sen olevan uusi, pienempi laji, josta hän oli kuullut Rio Negron alueen gauchoilta ja jota hän oli epätoivoisesti yrittänyt etsiä. Onneksi hän pystyi säilyttämään syömättömät osat, kuten pään, kaulan, höyhenet, yhden siiven ja nahkan.

Myöhemmin (vuonna 1837) Darwin oli tyytyväinen kuullessaan Lontoon eläintieteellisen yhdistyksen kokouksessa, kun taksonomisti-lintutieteilijä John Gould nimesi lajin hänen mukaansa nimellä Rhea darwinii. Ranskalainen luonnontieteilijä Alcide Charles Victor Marie Dessalines d'Orbigny oli kuitenkin jo nimennyt sen nimellä Rhea pennata, josta käytetään myös nimeä Pterocnemia pennata, suomeksi patagoniannandu. Samassa Lontoon eläintieteellisen yhdistyksen tilaisuudessa Darwin piti esitelmän nandulajien munista ja levinneisyydestä.

Charles Darwinin mukaan on nimetty kaikkiaan yhdeksän eliösukua ja yli 120 lajia, esimerkiksi Wallacea darwini –kärpänen, jonka sukunimi viittaa Alfred Russel Wallaceen, evoluutioteorian toiseen kehittäjään.

tiistai 20. syyskuuta 2016

NOAA hetki sitten: Globaalisti ennätyslämpimien kuukausien putki jo ennätykselliset 16 kuukautta

Jo 380 kuukauden ajan lämpimämpää kuin 1900-luvun keskiarvo


Maapallon eri alueiden lämpötilat elokuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for August 2016, published online September 2016, retrieved on September 20, 2016.

Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos NOAA:n mukaan elokuu oli 16. peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi, kun verrataan kunkin kuukauden maailmanlaajuista maa- ja merialueiden yhdistettyä lämpötilaa vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian ko. kuukausien lämpötiloihin. Koskaan aiemmin 137-vuotisessa mittaushistoriassa ei ole havaittu näin pitkää ennätyslämpimien kuukausien putkea.

Elokuussa maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötila oli maailmanlaajuisesti 0,92 ± 0,16 celsiusastetta korkeampi kuin 1900-luvun elokuiden keskiarvo. Vasta viime vuonna tehty aiempi elokuun ennätyslämpötila ylittyi 0,05 asteella.



Mittaushistorian 15 anomalialtaan (poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen) lämpimintä kuukautta. Näistä 14 kuukautta on aivan viime kuukausia helmikuusta 2015 alkaen. Koko mittaushistorian (1640 kuukautta) aiemmista kuukausista TOP 15 -listalle on päässyt vain tammikuu 2007. Viimeisessä sarakkeessa oleva luku kertoo poikkeaman verrattuna 1900-luvun ko. kuukausien keskiarvoon. Viimeksi 1900-luvun keskiarvon alle on jääty  joulukuussa 1984. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, Top 15 Monthly Global Land and Ocean Temperature Departures from Average.

Elokuu 2016 oli todennäköisesti 380. peräkkäinen kuukausi, jolloin 1900-luvun keskimääräinen lämpötila ylittyi. Viimeksi 1900-luvun keskiarvoa alempi kuukausilämpötila mitattiin joulukuussa 1984.

Pohjoisen pallonpuoliskon kesä globaalisti ennätyslämmin

Maapallon eri alueiden lämpötilat kesä-elokuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for August 2016, published online September 2016, retrieved on September 20, 2016.

Kesä-elokuun kolmen kuukauden jakso oli globaalisti mittaushistorian lämpimin pohjoisen pallonpuoliskon kesä, 0,89 ± 0,16 celsiusastetta lämpimämpi kuin 1900-luvun kesien keskiarvo. Vasta viime vuonna tehty aiempi ennätys ylittyi 0,04 asteella.

Samalla kesä-elokuu 2016 oli mittaushistorian kaikista kolmen kuukauden jaksoista anomalialtaan (lämpötilapoikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen ko. kuukausina) 10. lämpimin. Kaikki mittaushistorian kymmenen anomalialtaan lämpimintä kolmen kuukauden jaksoa on mitattu heinäkuun 2015 jälkeen (alkaen jaksosta elo-lokakuu 2015), kun trooppisella Tyynellämerellä vallitsi voimakas El Niño.

Myös koko vuosi tähän mennessä ennätyslämmin


Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-heinäkuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for August 2016, published online September 2016, retrieved on September 20, 2016.

Tammi-elokuu 2016 oli mittaushistorian lämpimin vastaavien kuukausien jakso, 1,01 ± 0,17 celsiusastetta lämpimämpi kuin 1900-luvun tammi-elokuiden keskiarvo. Vasta viime vuonna tehty aiempi ennätys ylittyi 0,16 asteella.

Lähde

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for August 2016, published online August 2016, retrieved on September 20, 2016

Lue myös nämä

Heinäkuu ja elokuu 2016 koko mittaushistorian globaalisti lämpimimmät kuukaudet, viimeisin 12 kuukautta mittaushistorian lämpimin vuosi

Japanin ilmatieteen laitos: Kesät 2015 ja 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimimmät

Modernin mittaushistorian globaalisti lämpimin kesä ja erityisesti elokuu yllättävän lämmin

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Japanin ilmatieteen laitos: Kesät 2015 ja 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimimmät

Kesä-elokuiden keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 kesä-elokuiden globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien kesä-elokuiden pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Japan Meteorological Agency, Seasonal Anomalies of Global Average Surface Temperature in Summer (June to August) (1891 - 2016, preliminary value).

Japanin ilmatieteen laitoksen hetki sitten julkaisemien alustavien tietojen mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kesä eli kesä-elokuun kolmen kuukauden jakso oli tänä vuonna globaalisti ehkä koko vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian lämpimin. Kun mittaustarkkuuden rajat otetaan huomioon, tulos on kuitenkin lähes sama kuin vuosi sitten. Kesät 2016 ja 2015 erottuvatkin melko selvästi aiemmista kesistä.

Kesällä 2016 vuosien 1981-2010 keskimääräinen globaali kesälämpötila maa- ja merialueet yhdistettyinä ylittyi 0,43 celsiusasteella ja 1900-luvun kesien keskilämpötila 0,77 asteella.

Mittaushistorian kuusi lämpimintä kesä-elokuuta ovat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan olleet järjestyksessä lueteltuina kesät 2016 (+0,43°C yli vertailukauden 1981-2010 kesien keskiarvon), 2015 (+0,42°C), 2014 (+0,32°C), 1998 (+0,28°C) ja jaetulla viidennellä sijalla 2012 sekä 2010 (+0,23°C). Mittaushistorian aikana kesät ovat lämmenneet globaalisti keskimäärin 0,68 astetta vuosisadassa.

Japanilaisissa tilastoissa elokuu ei yltänyt aivan mittaushistorian lämpimimmäksi elokuuksi. Mittaushistorian seitsemän lämpimintä elokuuta ovat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan olleet järjestyksessä lueteltuina elokuut 2015 (+0,46°C yli vertailukauden 1981-2010 kesien keskiarvon), 2016 (+0,43°C), 2014 (+0,33°C), 1998 (+0,28°C) ja jaetulla viidennellä sijalla 2013, 2012 sekä 2009 (+0,23°C). Mittaushistorian aikana elokuut ovat lämmenneet globaalisti keskimäärin 0,67 astetta vuosisadassa.

Viimeisimmän vuoden aikana globaali keskilämpötila on Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan joka kuukausi toukokuuta ja elokuuta lukuun ottamatta tehnyt uuden koko mittaushistorian kuukausikohtaisen lämpöennätyksen tai ainakin sivunnut aiempaa ennätystä. Tähän ovat vaikuttaneet ilmastonmuutos ja El Niño -sääilmiö yhdessä.

Lähde

Japan Meteorological Agency: Seasonal Anomalies of Global Average Surface Temperature in Summer (June to August) (1891 - 2016, preliminary value)

Lue myös nämä

Modernin mittaushistorian globaalisti lämpimin kesä ja erityisesti elokuu yllättävän lämmin

Heinäkuu ja elokuu 2016 koko mittaushistorian globaalisti lämpimimmät kuukaudet, viimeisin 12 kuukautta mittaushistorian lämpimin vuosi

tiistai 13. syyskuuta 2016

Modernin mittaushistorian globaalisti lämpimin kesä ja erityisesti elokuu yllättävän lämmin

Eri vuosien ja kuukausien lämpötilapoikkeamat (anomaliat) verrattuna ajanjakson 1980-2015 keskiarvoon. Diagrammissa on mukana vuodenaikaisvaihtelu, joka johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan (heinä-elokuussa) globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta korkeampia kuin tammi-helmikuussa. Credit: NASA GISS / Gavin Schmidt

Nasan (GISS) mukaan elokuu 2016 oli 136-vuotisen modernin mittaushistorian globaalisti lämpimin elokuu, 0,16 celsiusastetta yli entisen elokuun ennätyksen (2014) ja lähes asteen (0,98 astetta) yli vertailukauden 1951-1980 elokuiden keskiarvon. Samalla elokuu oli 11. peräkkäinen ennätyslämmin kuukausi, kun katsotaan kuukausikohtaisia lämpötilaennätyksiä.

Vaikka absoluuttisilla lämpötiloilla mitattuna vuoden maailmanlaajuisesti lämpimin kuukausi on yleensä heinäkuu, nyt elokuu näyttäisi hieman yllättäen olleen likimain yhtä lämmin. Vuoden 2016 heinäkuu ja elokuu lienevätkin vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimimmät.

Myös pohjoisen pallonpuoliskon kesä (kesä-elokuu) oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kesä-elokuun jakso, 0,12 astetta edellistä ennätystä (kesä 2015) lämpimämpi ja 0,88 astetta vertailukauden 1951-1980 kesiä lämpimämpi.

GISS-johtaja Gavin Schmidt huomauttaa kuitenkin näin: "Kuukausittaiset tulokset, jotka vaihtelevat vain asteen sadasosien verran, ovat hyvin herkkiä. Me korostamme, että pitkän aikavälin trendit ovat tärkeimpiä, kun haluamme ymmärtää planeettaamme vaikuttavia meneillään olevia muutoksia."

GISS-analyysi perustuu julkiseen dataan, joka saadaan 6 300 sääasemalta ympäri maailman, laivojen ja poijujen meren pintalämpömittauksista sekä Antarktiksen tutkimusasemilta. Tarkastelu aloitetaan vuodesta 1880, koska Nasan mukaan aiemmat mittaukset eivät kata tarpeeksi suurta pinta-alaa maapallosta.

Berkeley Earth kuitenkin aloittaa globaalin lämpötilatilastoinnin jo vuodesta 1850. Myös Berkeley Earthin mukaan elokuu 2016 näyttää olleen ennätyslämmin elokuu.

Viime viikolla eurooppalainen Copernicus Climate Change Service kertoi elokuun globaalin keskilämpötilan olleen 0,62 celsiusastetta korkeampi kuin elokuiden 1981-2010 keskiarvo ja 0,17 astetta korkeampi kuin edellisenä ennätyslämpimänä elokuuna vasta vuosi sitten. Kesäkuuta 2016 lukuun ottamatta jokainen kuukausi lokakuusta 2015 elokuuhun 2016 on ollut anomalialtaan lämpimämpi kuin mittaushistorian siihen asti anomalialtaan lämpimin kuukausi (tammikuu 2007, anomalia 0,54 astetta). Elokuusta 2015 lähtien jokainen kuukausi on ollut koko mittaushistorian lämpimin ko. kuukausi. Jos katsotaan absoluuttisia lämpötiloja eikä anomalioita, heinäkuu 2016 on koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin yksittäinen kuukausi. Vaikka elokuun anomalia olikin heinäkuuta korkeampi, absoluuttisissa lämpötiloissa elokuu jää mittaushistorian toiseksi lämpimimmäksi kuukaudeksi.

Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos NOAA:n mukaan heinäkuu oli jo 15. peräkkäinen globaalisti ennätyslämmin kuukausi. NOAA julkaisee elokuun tilastot viikon kuluttua.

Näissä kaikissa mainituissa ennätyksissä on kyse modernin mittaushistorian ennätyksistä, siis ajalta, jolta on saatavissa tarpeeksi kattavasti lämpömittareilla mitattua tietoa. Aiemmilta ajoilta rekonstruoitujen diagrammien mukaan maapallolla on toki toisinaan ollut nykyistä lämpimämpääkin. Silloin vain ilmastonmuutosten syyt ovat olleet luonnollisia toisin kuin nyt. 

Tämänhetkisiin ennätyksiin ovat vaikuttaneet ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä johtuva ilmastonmuutos ja luontainen El Niño yhdessä. Nyt El Niño 2015-2016 on jo heikentynyt, mutta sen vaikutus voi näkyä vielä jonkin aikaa.

Arktisella alueella merijään laajuus on tämän vuoden aikana keskimäärin ollut ennätyspieni ja syksyn minimilaajuus toiseksi pienin. Globaalisti suuri osa maapallolle kertyvästä ylimääräisestä lämmöstä imeytyy meriin.

Lähteet ja lisätietoja

NASA Analysis Finds August 2016 Another Record Month

NASA Earth Observatory: Visualizing the Warmest August in 136 Years

The Guardian: August ties with July as hottest month on record

The Huffington Post: August Was The Hottest Month Ever Recorded. Again.

Weather Underground: August Ties July as Hottest Month on Record

Lue myös nämä

Heinäkuu ja elokuu 2016 koko mittaushistorian globaalisti lämpimimmät kuukaudet, viimeisin 12 kuukautta mittaushistorian lämpimin vuosi

Heinäkuu koko 137-vuotisen mittaushistorian absoluuttisesti lämpimin kuukausi ja ennätyslämpimien kuukausien putki ennätyspitkä

Nasan tilastojen mukaan heinäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin heinäkuu ja ehkä myös kaikista kuukausista lämpimin

PS. Kannattaa tutustua vasta avattuun Ilmasto.nyt-oppimateriaaliin.

tiistai 6. syyskuuta 2016

Heinäkuu ja elokuu 2016 koko mittaushistorian globaalisti lämpimimmät kuukaudet, viimeisin 12 kuukautta mittaushistorian lämpimin vuosi


Lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo globaalisti (ylempi kuva) ja Euroopassa (alempi kuva) verrattuna ajanjaksoon 1981-2010. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Tiedot perustuvat kuukausikeskiarvoihin tammikuun 1979 alusta elokuun 2016 loppuun (diagrammissa liukuvat keskiarvot laskettuina kullekin kuukaudelle 12 edellisen kuukauden ajalta). Mustat pylväät edustavat kalenterivuosien 1979-2015 keskiarvoja. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim, diagrammin lähde Copernicus Climate Change Service.

Elokuu 2016 jatkoi globaalisti poikkeuksellisten lämpimien kuukausien sarjaa, joka on nyt kestänyt yli vuoden. Anomalia (lämpötilapoikkeama verrattuna tavanomaiseen ko. kuukauden lämpötilaan) oli huipussaan helmikuussa 2016. Sen jälkeen yksittäisten kuukausien anomaliat laskivat maaliskuusta kesäkuuhun, kunnes heinä- ja elokuussa anomalioissa näkyi jälleen nousua.

Elokuun globaali keskilämpötila oli 0,62 celsiusastetta korkeampi kuin elokuiden 1981-2010 keskiarvo ja 0,17 astetta korkeampi kuin edellisenä ennätyslämpimänä elokuuna vasta vuosi sitten.

Kesäkuuta 2016 lukuun ottamatta jokainen kuukausi lokakuusta 2015 elokuuhun 2016 on ollut anomalialtaan lämpimämpi kuin mittaushistorian siihen asti anomalialtaan lämpimin kuukausi (tammikuu 2007, anomalia 0,54 astetta). Elokuusta 2015 lähtien jokainen kuukausi on ollut koko mittaushistorian lämpimin ko. kuukausi.

Jos katsotaan absoluuttisia lämpötiloja eikä anomalioita, heinäkuu 2016 on koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin yksittäinen kuukausi. Vaikka elokuun anomalia olikin heinäkuuta korkeampi, absoluuttisissa lämpötiloissa elokuu jää mittaushistorian toiseksi lämpimimmäksi kuukaudeksi. Yleensäkin maapallon keskilämpötila on vuoden kiertokulussa korkeimmillaan heinäkuussa.

Euroopassa keskilämpötilat vaihtelevat paljon kuukaudesta toiseen. Selvästi tavanomaista lämpimämpää oli joulukuussa 2015, jonka jälkeen tammikuu oli pääasiassa tavanomaista kylmempi. Helmikuussa oli jälleen selvästi tavanomaista lämpimämpää. Myös maaliskuusta elokuuhun on ollut tavanomaista lämpimämpää, mutta tarkastelujakson loppua kohden poikkeamat eivät enää ole olleet yhtä suuria kuin aiemmin.

Globaalisti vuoden jakso syyskuun 2015 alusta elokuun 2016 loppuun oli koko mittaushistorian tähän mennessä lämpimin kaikista 12 peräkkäisen kuukauden jaksoista (ks. diagrammi), 0,63 astetta yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon. Vuonna 2015 vastaavien 12 kuukauden anomalia oli 0,44 astetta. Lämpimin kalenterivuosi on ollut 2015, jolloin anomalia nousi 0,35 asteeseen.

Vuoteen 2005 asti globaaleissa lämpötiloissa on melko suurta epävarmuutta. Näyttää kuitenkin selvältä, että vuodet 2015 ja 2016 ovat olleet epätavallisen lämpimiä ja että lämpenemistrendi on ollut selkeä 1970-luvun lopulta alkaen. Vuodesta 2001 alkaen lämpötilat ovat olleet jatkuvasti tavanomaista korkeampia.

Euroopan lämpötilat vaihtelevat globaaleja keskilämpötiloja enemmän, mutta toisaalta Euroopan lämpötiloissa on vähemmän epävarmuutta, koska kattava lämpötilamittausverkosto on melko tiheä. Euroopassa 12 kuukauden keskilämpötilat ovat jatkuvasti pysyneet korkeina viimeisimmän kolmen vuoden ajan. Ne eivät kuitenkaan ole yltäneet yhtä korkealle tasolle kuin vuoden 2006 puolivälistä vuoden 2007 puoliväliin.

Lähde

Copernicus Climate Change Service: Average surface air temperatures for August 2016

Lue myös nämä

Heinäkuu koko 137-vuotisen mittaushistorian absoluuttisesti lämpimin kuukausi ja ennätyslämpimien kuukausien putki ennätyspitkä

Nasan tilastojen mukaan heinäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin heinäkuu ja ehkä myös kaikista kuukausista lämpimin

Japanin ilmatieteen laitos: Heinäkuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014: Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta



sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Pienhiukkaset ja melu ovat merkittävimmät ympäristön aiheuttamat terveysriskit Suomessa

Suurimman tautitaakan aiheuttavat ympäristöaltisteet Suomessa vuonna 2010. Tautitaakan yksikkö on haittapainotettu elinvuosi (disability-adjusted life year, DALY). Tautitaakka saadaan laskemalla yhteen ennenaikaisen kuoleman takia menetetyt elinvuodet ja sairastavuus (sairauden takia vajaakuntoisena eletyt elinvuodet). Lähde: Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen, Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa, Ympäristö ja Terveys -lehti 5:2013, 44 vsk.

Kun tutkitaan tautitaakkaa, hyvinkin erilaisia haitallisia terveysvaikutuksia on mahdollista vertailla keskenään. Koko väestön tautitaakassa lasketaan yhteen ennenaikaisten kuolemien takia menetetyt elinvuodet sekä sairastavuus (haitan takia vajaakuntoisina vietetyt elinvuodet). Sairastavuutta laskettaessa otetaan huomioon haitan kesto ja vakavuus (sairauskohtainen haittapainokerroin).

Tautitaakka saadaan siis kaavasta menetetyt elinvuodet + sairastavuus, missä sairastavuus on laskettu kaavalla tapausten lukumäärä x haitan kesto x haittapainokerroin. Jos kuoleman haittapainokerroin on 1, esimerkiksi lievän kehitysvamman haittapainokerroin on 0,361 ja ripulin haittapainokerroin sen esiintymishetkellä 0,105. Esimerkiksi vastasyntyneen lapsen lievän kehitysvamman kesto on noin 80 vuotta (koko elinikä) ja ripulin kesto 0,02 vuotta (noin viikko).

Suomen suurimman ympäristöterveysriskin aiheuttavat ulkoilman pienhiukkaset, joiden vaikutukset muodostuvat kuolevuudesta (yli 90 % pienhiukkasten tuottamasta tautitaakasta), kroonisista keuhkoputkentulehduksista ja vakavista oirepäivistä.

Toiseksi merkittävimmän tautitaakan aiheuttaa ympäristömelu. Sen vaikutukset koostuvat sydäninfarkteista, suuresta kiusaantuneisuudesta ja varsinkin suurista unihäiriöistä.

Syöpäkuolemia aiheuttavat sisäilman radon (noin 280 keuhkosyöpäkuolemaa vuodessa), passiivitupakointi eli tupakoimattomien altistuminen tupakansavulle (noin 8 keuhkosyöpäkuolemaa vuodessa), auringon ultraviolettisäteily (noin 145 ihosyöpäkuolemaa vuodessa), Tshernobyl- ja ydinkoelaskeumat (noin 3 syöpäkuolemaa vuodessa), luonnon radionuklidit porakaivovedessä (noin 2 syöpäkuolemaa vuodessa), juomaveden klooraus (noin 14 virtsarakon syöpäkuolemaa vuodessa), Itämeren kalan dioksiini (noin 4 syöpätapausta vuodessa) ja porakaivojen arseeni (noin 0,01 virtsarakon syöpätapausta vuodessa).

Syövän lisäksi passiivitupakointi aiheuttaa astmaa, iskeemistä sydänsairautta (sydänlihaskudoksen pitkäaikainen hapenpuute, mikä ilmenee mm. rasitusrintakipuna tai sydäninfarktina), alahengitystietulehduksia ja välikorvantulehduksia.

Kotien kosteusvauriot aiheuttavat astmaa ja hengitystieoireita. Kalan metyylielohopea ja ympäristön lyijy puolestaan altistavat lieville kehitysvammoille, lyijy myös verenpainetaudille. Metyylielohopean ja lyijyn melko korkeaan sijoitukseen tautitaakkalistauksessa vaikuttavat sairauden elinikäinen kesto sekä suhteellisen korkea haitta, jonka lieväkin kehitysvamma aiheuttaa

Alailmakehän otsoni taas voi johtaa yskään sekä alahengitysteiden ja muihin oireisiin, pahimmillaan jopa kuolemaan. Se pahentaa esimerkiksi astmakohtauksia. Astmalle altistaa myös sisäilman formaldehydi, jota tulee joistakin maaleista, pinnoitteista, tekstiileistä ja erityisesti lastulevyjen liimoista.

Juomaveden kloorauksen lisäksi tautitaakkaan kuuluu myös juomaveden fluoridi, joka voi aiheuttaa liiallisen fluorin saannin seurauksena fluoroosia. Siitä seuraa sekä hampaiden kulumista että esteettistä haittaa. Hengitysilman bentseeni puolestaan altistaa leukemialle. Bentseeniä käytetään liuottimena ja esimerkiksi muovien, pesuaineiden, kankaiden ja värien valmistuksessa. Ruoan ja veden mikrobit voivat aiheuttaa ripulin.

Lukuarvoihin kannattaa suhtautua varauksella, koska laskelmiin sisältyy epävarmuuksia. Epävarmuudet ovat kuitenkin pieniä verrattuna siihen, että eri altisteiden välillä haitat vaihtelevat yli kymmentuhatkertaisesti.

Lähteet

Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen, Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa, Ympäristö ja Terveys -lehti 5:2013, 44 vsk.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tautitaakka

Lue myös nämä

Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä

Hyviä uutisia ilmansaasteista, huonoja uutisia merenpinnan noususta

Ihmiskunnan tuottama äänisaaste on levinnyt myös meriin

DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä