tiistai 12. joulukuuta 2017

Jollei jouluna ole lunta, voiko joulupukki tullakaan?

Olen asunut lapsuuteni, varhaisnuoruuteni ja työurani alkuvuodet Lappeenrannassa, kunnes sain vakituisen viran Kouvolasta. Kuinka suuri lumensyvyys on jouluna? Olivatko lapsuuteni joulut aina lumisia?

Tarkastelin asiaa Ilta-Sanomien keräämien ja Ilmatieteen laitoksen avoimeen dataan perustuvien tilastojen avulla. Piirsin Lappeenrannan ja Kouvolan jouluaattojen lumensyvyyksistä vuosilta 1965-2016 oheiset diagrammit. Diagrammit saa suuremmiksi klikkaamalla hiiren ykköspainikkeella niiden päältä.

Muiden paikkakuntien lumensyvyydet ja lämpötilat eri vuosien jouluaattoina voit katsoa tästä Ilta-Sanomien linkistä. Helsingissä suurin lumensyvyys mitattiin vuonna 1915, jolloin lunta oli jouluna 63 senttimetriä. Vuosina 1941 ja 1965 päästiin 52 senttimetriin.





Piirtämistäni diagrammeista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1965-2016 rajattu mukaan lähteenä olevan alkuperäisaineiston mukaisesti). Niinpä tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä.

Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain paikallinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Tulevaisuudessa Suomen ilmaston lämpeneminen tuo yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.

Lue myös nämä

Maapallon ilmasto näyttää viilentyneen koko elämäni ajan!

Jouluna juodaan lökäriä, syödään molvaa, kuunnellaan Sylvian joululaulua ja odotellaan sydänkuuta

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Monien lajien tieteelliset nimet tulevat Tähtien sota -elokuvista

Eilen Los Anglesissa sai ensi-iltansa uusi Tähtien sota -elokuva "Star Wars: The Last Jedi". Suomessa elokuva tulee elokuvateatterilevitykseen keskiviikkona 13. joulukuuta. Biologiassa Tähtien sota -elokuvien mukaan on nimetty lukuisia oikeita eliölajeja.


Peckoltia greedoi -kissakala näyttää Tähtien sodassa esiintyvältä Greedolta. (Lähde: Armbruster JW, Werneke DC, Tan M 2015 Three new species of saddled loricariid catfishes, and a review of Hemiancistrus, Peckoltia, and allied genera (Siluriformes). ZooKeys 480: 97-123. doi: 10.3897/zookeys.480.6540. Photo by J. W. Armbruster. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License CC BY 4.0, which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.)

1. Peckoltia greedoi

Peckoltia greedoi on vuonna 1998 löydetty brasilialainen kissakala. Tutkijoiden mukaan kala näyttää aivan Tähtien sodan Greedolta. Yhdennäköisyys näkyy hyvin tämän linkin valokuvassa.

2. Adelomyrmex vaderi

Adelomyrmex vaderi -muurahaisen musta ulkonäkö tuo mieleen Darth Vaderin.

3. Agathidium vaderi

Myös Agathidium vaderi -kovakuoriainen on tietenkin saanut nimensä Darth Vaderista.

4. Darthvaderum greensladeae

Darthvaderum greensladeae -punkin sukunimi tulee Darth Vaderista. Näitä näytteitä mikroskopoineelle tutkijalle jostakin syystä sattui tulemaan mieleen Darth Vader.

5. Polemistus chewbacca, Polemistus vaderi ja Polemistus yoda

Jo vuonna 1983 kolme ampiaislajia nimettiin Chewbacan, Darth Vaderin ja Yodan mukaan.

6. Yoda purpurata

Yoda purpurata eli sananmukaisesti purppura Yoda on Yodan mukaan nimensä saanut mato. Laji elää Atlantin valtameressä. Se nimettiin Yodan mukaisesti ulkonäkönsä takia siksi, että sen pään molemmin puolin olevat ulokkeet muistuttavat Yodan korvia.

7. Albunione yoda

Yodan mukaan on saanut nimensä myös merisiira Albunione yoda. Naaraan pään muoto muistuttaa Yodan päätä.

8. Tetramorium jedi

Myös madagaskarilainen Tetramorium jedi -muurahainen sai nimensä Tähtien sodasta.

9. Aptostichus sarlacc

Mojaven aavikolta löydetty Aptostichus sarlacc -hämähäkki on nimetty Tatooine-autiomaaplaneetalla elävän Sarlacc-hirviön mukaisesti. Hämähäkki elää Tähtien sodan monsterin tavoin maanalaisissa koloissa.

10. Han solo

Han solo on Kiinasta löytynyt trilobiitti, Han-suvun ainoa edustaja. Virallisen selityksen mukaan sukunimi Han viittaa han-kiinalaisiin, nykyisen Kiinan suurimpaan etniseen ryhmään. Lajin nimennyt tutkija on kuitenkin sanonut, että todellisuudessa hänen ystävänsä yllyttivät häntä antamaan nimen Tähtien sota -elokuvan Han Solon mukaan.

11. Midichloria mitochondrii

Midichloria mitochondrii on erikoinen bakteerilaji, joka elää naaraspuolisten puutiaisten munasarjoissa solujen mitokondrioiden sisällä (mitokondrion sileän ulkokalvon ja poimuttuneen sisäkalvon välissä). Mitokondrio itsekin on endosymbioositeorian mukaan bakteerialkuperää, ja Midichloria mitochondrii lienee ensimmäinen löydetty mitokondrion sisällä elävä bakteeri. Elämäntavoiltaan tämä bakteeri siis on samankaltainen kuin Tähtien sodan midikloriaanit.

Bakteerin nimennyt tutkija, joka kysyi etukäteen nimeen luvan myös George Lucasilta, toteaa: "Taide jäljittelee usein tieteitä, mutta useinkaan tätä ei tapahdu toisinpäin. - - Tähtien sodassa on paljon tiedettä, mutta tieteessä ei ole tarpeeksi Tähtien sotaa."

Lähteitä ja lisätietoja





Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!

Jälleen uusi hämähäkkilaji nimettiin Harry Potterin mukaan

Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Hyvää itsenäisyyspäivää satavuotiaalle Suomelle!

Pehr Evind Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti 27.11.1917. Kuvassa vasemassa rivissä ovat Eero Yrjö Pehkonen, Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén ja Emil Setälä. Pöydän päässä istuu itse P.E. Svinhufvud. Oikealla takaa lukien ovat Kyösti Kallio, Onni Talas, Heikki Renvall, Alexander Frey ja Wilho Louhivuori. Kuva: Eric Sundström, Museoviraston kuvakokoelmat, Flickr. Julkaistu lisenssillä CC BY-NC-SA 2.0.

Vuonna 2017 joulukuun alkua vietettiin 5.12. asti jatkuneissa paukkupakkasissa. Lapissa pakkasta oli jopa 30-40 astetta ja Etelä-Suomessa 15 astetta. Rannikoilla lunta oli 20 ja Lapissa yli 30 senttimetriä, kunnes 6. joulukuuta saapuneen matalapaineen myötä lumisade muuttui rännäksi ja lopulta vedeksi. Lämpötila kohosi kello 14 Helsingissä 1,1 asteeseen, Kajaanissa -1,0 asteeseen ja Sodankylässä 1,3 asteeseen. (lähteet: Markus Hotakaisen kirja Suomen säähistoria ja Foreca)

Pojat ja heidän rattaansa, joilla he kuljettivat laivamatkustajien tavaroita Naantalissa vuonna 1917. Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat, Flickr. Julkaistu lisenssillä CC BY-NC-SA 2.0.

Suomen senaatin Kouvolalle kaksi vuotta aiemmin myöntämä taajaväkisen yhdyskunnan asema astui voimaan vuonna 1917. Näin tämä vuosi on ollut myös Kouvolan 100-vuotisjuhlavuosi. Kauppalaksi Kouvola muuttui vuonna 1922 ja kaupungiksi vuonna 1960.

Lue myös nämä

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi 99 vuotta!