perjantai 17. marraskuuta 2017

Ilmansaastedenialistit voisivat väittää Muonion ilmaa epäterveellisen puhtaaksi

Muonion ja Enontekiön alueella on yksi maailman puhtaimmista hengitysilmoista. Kuva on Hetan kirkonkylästä kesäkuulta 2016.

Euroopassa ilmansaasteet tappavat kymmenen kertaa niin paljon kuin liikenne

Keväällä 2016 lehtien lööpit hehkuttivat, että Muoniossa on maailman puhtain ilma. Itse asiassa tarkasti sanottuna WHO:n tilastojen mukaan Ilmatieteen laitoksen Pallaksen Sammaltunturilla sijaitseva mittausasema on yksi paikoista, joissa mitataan maailman puhtainta ilmaa. Yhtä puhdasta ilma on esimerkiksi Islannin Hafnarfjordurissa ja Uuden-Seelannin Te Anaussa.

Arvioiden mukaan ilmansaasteet tappavat maailmanlaajuisesti vuosittain enemmän ihmisiä kuin aids, malaria, diabetes tai tuberkuloosi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa ilmansaasteiden haittavaikutukset vastaavat noin 0,4-1,6 tupakan polttamista joka vuorokausi. Euroopassa ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2010 noin 400 000 ennenaikaista kuolemaa, kymmenen kertaa niin paljon kuin liikenne.

Pekingissä ulkoilu voi olla vaarallisempaa kuin tupakkahuoneessa istuminen

Kiinassa tilanne on huomattavasti huonompi. Tammikuussa 2013 Pekingin (Beijingin) pienhiukkaspitoisuus oli keskimäärin 194 ja hetkellinen maksimi 886 mikrogrammaa kuutiometrissä. Tupakointihuoneissa 16 yhdysvaltalaisella lentoasemalla pienhiukkaspitoisuus oli keskimäärin 166,6 mikrogrammaa kuutiometrissä. Pekingissä ulkoilu oli siis vaarallisempaa kuin lentokentän tupakkaloungessa istuminen.

Handanin teollisuuskaupungissa 200 kilometriä Pekingin eteläpuolella keskimääräinen pienhiukkaspitoisuus (mikrogrammoina kuutiometrissä) on 120, mikä vastaa 5,5 tupakan polttamista päivittäin. Shenyangin kiinalaiskaupungissa pienhiukkaspitoisuus oli marraskuussa 2015 korkeimmillaan jopa yli 1400, siis 56-kertainen WHO:n vuorokautiseen maksimisuositukseen (vuorokauden keskiarvo korkeintaan 25 mikrogrammaa kuutiometrissä) verrattuna. Tämä vastaa 63 tupakan sauhuttelua vuorokaudessa, siis noin 2,6 savuketta joka tunti ympäri vuorokauden.

Tänä syksynä Intian ja Pakistanin ilmansaastetilanne on vastannut pahimmillaan 50 savukkeen polttamista päivittäin

Viime viikkoina pahasta ilmansaastetilanteesta on kärsitty erityisesti Pakistanissa ja Intiassa. Delhin ilmansaastetilanteen on arvioitu vastaavan 50 tupakan polttamista päivittäin. Kaikissa näissä savukevertailuissa on kuitenkin huomattava, että tilanne on lasketun kaltainen, jos ihminen hengittää yhtä huonoa hengitysilmaa koko vuorokauden ajan. Mikäli sisäilma on puhtaampaa, tilanne on jonkin verran parempi.

Yhdysvalloissa ilmansaastedenialismi nostaa päätään jopa presidentin lähipiirissä

Vanhat tupakkamainokset ovat samalla hauskoja ja surullisia. Mainoksissa lääkärit, pienten lasten vanhemmat ja jopa joulupukki mainostavat tupakointia. Mainosten mukaan naiset pysyvät hoikkina, kun he karkinsyönnin sijaan tupakoivat. Äidit ovat lapsilleen parempia äitejä, kun he saavat hermoilleen rauhoitusta tupakasta.

Vanhojen savukemainosten tapaan yhä nykyäänkin ulkomailla voidaan mainostaa kivihiiltä houkuttelevana energianlähteenä. Itse asiassa näillä kaikilla asioilla on myös yhteys toisiinsa. Erityisesti Yhdysvalloissa samat tahot, jotka pitävät ilmastonmuutosta vain positiivisena asiana maapallolla ja vähättelevät tupakoinnin haittavaikutuksia, ovat nyt alkaneet puhua siitä, että joissakin paikoissa hengitysilma on nykyään jo lapsille liian puhdasta. Tällaisia näkemyksiä edustava henkilö on jopa nimitetty Yhdysvaltojen presidentin tieteelliseksi neuvonantajaksi.

Keskeinen toimija lähes kaikissa näissä ilmansaasteita vähättelevissä denialistisissa näkemyksissä on Heartland Institute -instituutti, joka on aiemmin tullut tunnetuksi ilmastonmuutosskeptikkojen - tai paremmin sanottuna ilmastonmuutosdenialistien - äänitorvena. Ajatus liian puhtaasta hengitysilmasta perustuu siihen, että elimistön puolustusjärjestelmä tarvitsee ympäristön epäpuhtauksia immuunijärjestelmän normaalin toiminnan kehittymiseen. Tutkijat ovat kuitenkin todellisuudessa puhuneet luonnollisten tekijöiden, esimerkiksi siitepölyaltistuksen ja muiden luontokontaktien, tarpeellisuudesta ensimmäisten elinvuosien aikana. Suomessa tästä aiheesta ovat tutkimuksia julkaisseet Ilkka Hanski ja Tari Haahtela.

Globaalisti noin seitsemän miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain huonon hengitysilman vuoksi

Ilmansaasteiden ja kuolemantapausten välinen yhteys ei näy suoraan, koska kuolintodistukseen ei kirjata kuolemansyyksi ilmansaasteita vaan jokin elimistöllinen ongelma, esimerkiksi sydän- tai hengityselinsairaus. Tämä voi kuitenkin johtua ilmansaasteista tai sairaus on voinut voimistua ilmansaasteiden seurauksena. Vaikka yksittäisissä kuolemantapauksissa voi olla vaikea osoittaa suoraa yhteyttä kuolemaan, lääketieteellisissä tutkimuksissa ilmansaasteet on yksiselitteisesti todettu haitallisiksi.

WHO on arvioinut globaalisti jopa seitsemän miljoonan ihmisen kuolevan vuosittain huonon hengitysilman takia. Tästä määrästä yli puolet johtuu huonosta sisäilmasta, lähinnä ruoanlaitosta puu- ja hiiliuuneissa, ja vajaa puolet ulkoilman pienhiukkasista. Todellisuudessa näiden syiden erottelu on kuitenkin hyvin hankalaa, koska kehitysmaissa samat ihmiset altistuvat usein sekä huonolle sisäilmalle että huonolle ulkoilmalle. Lisäksi voi olla vaikea erottaa vaikkapa Saharan hiekkapölyn ja hiilenpolton aiheuttamia terveysvaikutuksia. Joka tapauksessa huono hengitysilma näyttää suurimmalta yksittäiseltä ympäristöterveysriskiltä.

Kiinassa 8-vuotiaan tytön keuhkosyövän arvioidaan aiheutuneen ilmansaasteista. Ilmansaasteet aiheuttavatkin Kiinassa WHO:n laskelmien mukaan yli miljoona kuolemaa joka vuosi, siis 76 kuolemaa sataatuhatta ihmistä kohden. Vastaavasti väestömäärään suhteutettu ilmansaasteiden aiheuttamien kuolemien määrä on Ukrainassa 120, Bulgariassa 118, Intiassa 49, Pakistanissa 33, Thaimaassa 33, Suomessa 6 ja Australiassa alle 1.

Saasteettomassa ilmassa delhiläiset eläisivät keskimäärin yhdeksän vuotta nykyistä pidempään

Tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan kiinalaisten keskimääräinen elinikä on ilmansaasteiden vuoksi noin kolme vuotta lyhempi kuin puhtaassa ilmassa. Jos hengitysilman laatu täyttäisi WHO:n asettamat kriteerit, intialaiset eläisivät keskimäärin neljä ja delhiläiset peräti yhdeksän vuotta kauemmin. Puhtaassa ilmassa elinikä pidentyisi Bangladeshissa viisi ja Nepalissa neljä vuotta. Noin kahden vuoden pidennyksen elinaikaansa saisivat Pakistanin, Tadžikistanin ja Kongon demokraattisen tasavallan asukkaat. Kaliforniassa, jossa suuren väestömäärän ja ympäröivien vuorten vuoksi sijaitsee kahdeksan Yhdysvaltojen ilmanlaadultaan huonoimmasta kaupungista, eliniän pidennys olisi kahdeksan kuukautta.

Tarkkoihin lukuarvoihin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota näissä savuke- ja elinikälaskelmissa. Monet tutkimukseen liittyvät tekijät voivat aiheuttaa lukuarvoihin vaihtelua, mutta jotakin suuntaa ne toki antavat.

Ilmansaastedenialismin ja valeuutisten torjumiseen tarvitaan perusteellista luonnontieteiden opetusta

Jotta perusteettomalta ilmansaastedenialismilta sekä tahalliselta manipulaatiolta vältytään ja valeuutiset tunnistetaan valeuutisiksi, tarvitaan perusteellista luonnontieteiden (biologian, maantieteen, fysiikan, kemian) opetusta kaikilla kouluasteilla peruskouluista lukioiden kautta korkeammalle asteelle. Tähän on hyvä palauttaa mieleen keskeinen kohta Tiina Raevaaran kouluvierailustamme:

"Raevaara muistutti myös siitä, että tiedettä ymmärtäville toimittajille on paljon kysyntää. Hän arvosteli kovin sanoin huonoa tiede- ja terveysjournalismia, kohuotsikoita, tieteen brändin alle levitettyä pseudotiedettä ja suoranaisen huuhaan ylläpitoa, mistä hän mainitsi esimerkkeinä horoskooppipalstat ja ennustajachatit. Pseudotieteellisyydestä Raevaara nosti esiin rokotteisiin liittyvät valheet, sähköallergian, homeopatian, enkeleihin uskomisen, uskonnollisen terveyshuuhaan ja tieteellisiltä kuulostavat, silkkaa huuhaata olevat terveydenhoitovälineet. Hyvin näkyvästi Raevaara toi esille sen, että tieteellä voi hallita maailmaa. Vähintäänkin yhtä selvästi hän tähdensi sitä, että tiede on tiedonhankintajärjestelmä, ei mikään lopullinen totuus. Tiede on itseään täydentävää ja korjaavaa. Yksittäinen tutkimus voi tuoda jotakin uutta, mutta yksittäinen tutkimus on aina vain yksittäinen tutkimus. Kokonaisuus on se, mikä ratkaisee, eikä yksittäisestä tutkimuksesta pitäisikään vielä vetää kohuotsikoita ja rajuja johtopäätöksiä."

Muonion ilma ei siis ole epäterveellisen puhdasta. Se on todella terveellistä hengittää, vaikka se välttämättä ei maailman puhtainta olekaan. Läheskään kaikista maailman kolkista ei edes ole olemassa mittaustuloksia.

Lue myös nämä

Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä

Reaaliaikainen maailman ilmansaastekartta: Tällä hetkellä ilmansaasteiden terveysvaikutus vastaa Puolassa jopa seitsemän ja Kiinassa kuudentoista savukkeen polttamista vuorokaudessa

Pienhiukkaset ja melu ovat merkittävimmät ympäristön aiheuttamat terveysriskit Suomessa

Hyviä uutisia ilmansaasteista, huonoja uutisia merenpinnan noususta

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

torstai 16. marraskuuta 2017

Mennäänkö ottamaan yhdet kasteiset?

Kuvan lähde: Pixabay

Arkisessa kielenkäytössä monia termejä käytetään tieteelliseltä kannalta katsottuna virheellisesti. Esimerkiksi kylmän lasipullon pintaan tai kylmän juoman kylmentämän juomalasin pintaan sanotaan tulevan huurretta. Todellisuudessa kyseessä kuitenkin on kaste. Oikea termi tietenkin riippuu siitä, kuinka käsitteet halutaan määritellä. Huurre määritellään "virallisesti" siten, että siinä nestemäinen vesi jäätyy pieninä pisaroina. Sen sijaan kasteessa ilman vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi, mikäli ilmankosteus on riittävä. Huurteessa on siis jäätä, kasteessa vettä. Auton ikkunan sisäpinnalle tulee siis yleensä kastetta, vaikka silloinkin arkikielessä puhutaan huurteesta, ja oikeasti perjantaina mennään kasteiselle eikä huurteiselle!

Huurre on hyvin kostealla (sumuisella) ja tuulisella säällä usein tuulen puolelle varsinkin puihin ja sähkölankoihin sekä myös pilvessä lentävän lentokoneen siipiin syntyvä esiintymä, jossa on ilmaa jääkiteiden välissä. Jäätävän sumun tai udun alijäähtyneet pisarat jäätyvät heti tarttuessaan kylmiin (pakkasen puolella oleviin) pintoihin. Sopivissa olosuhteissa huurrekerros voi synnyttää puiden päälle paksun tykkylumikerroksen, kun jääkiteet kasvavat kiinni toisiinsa. Huurretta kehittyy myös pakastimen jäähdytysritilään. Etelä-Suomessa kuura on huurretta yleisempi, vaikka kansanomaisessa kielessä kuurastakin käytetään virheellisesti usein nimeä huurre. Huurteesta puuttuvat kuuran fraktaalikuviot, eikä huurre ole yhtä valkoista kuin kuura.

Kuura on kiteinen (neulamainen, suomumainen tai sulkamainen), tyypillisesti katoille, ruohikkoon, puihin, ikkunoihin, auton tuulilasiin tai kuuraliukkautena tien pinnalle muodostuva jääesiintymä. Kuura syntyy selkeällä ja tyynellä tai lähes tyynellä säällä, kun ilmassa oleva vesihöyry härmistyy tarpeeksi kylmässä kaasusta suoraan kiinteään olomuotoon. Kuurassa siis on fraktaalikuvioita ("kuurankukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin"), jotka huurteesta puuttuvat. Kuurankukkaset muodostuvat ikkunoissa naarmuuntuneisiin tai likaisiin (esimerkiksi kesältä jäänyttä kärpästen ulostetta) kohtiin. Kuuraa voi kehittyä myös pakastimesta otetun jäätelöpakkauksen pintaan. Kuuratilanteessa teille voi syntyä mustaa jäätä, kun auton renkaat rikkovat jääkiteet ja sulattavat ne, mutta kosteus jäätyy kylmään tienpintaan.

Hallalla tarkoitetaan kasvukaudella maanpinnassa (alle kahden metrin korkeudella) olevaa pakkasta. Mikäli pakkanen ulottuu viralliselle lämpötilojen mittauskorkeudelle eli kahteen metriin asti, puhutaan yöpakkasesta.

Kuvan lähde: Pixabay

Myös eri sadetyypit menevät helposti sekaisin. Räntäsateessa sataa samanaikaisesti sekä vettä että lumihiutaleita. Ilman lämpötila on sellainen, että osa lumihiutaleista sulaa vedeksi matkalla pilvistä maanpinnalle. Aidossa räntäsateessa ilmassa on siis myös vesipisaroita. Usein ihmiset tulkitsevat virheellisesti märän lumisateen räntäsateeksi.

Lumipyry tarkoittaa samanaikaisesti esiintyvää lumisadetta ja voimakasta tuulta. Sen sijaan lumituiskussa voimakas tuuli kuljettaa jo maassa ollutta lunta ja kasaa sitä kinoksiksikin.

Onko mielestäsi myrsky vai rajuilma tuulennopeuksiltaan voimakkaampi? Suomalaisessa määrittelyssä myrsky liittyy aina tuuleen, ei mihin tahansa voimakkaaseen sääilmiöön. Virallisen suomalaisen määritelmän mukaan myrskystä on kyse, kun tuulen nopeus ylittää 10 minuutin keskiarvona 21 m/s (76 km/h). Kansainvälisesti myrskyn raja-arvo on 25 m/s (90 km/h). Sen sijaan rajuilmalle ei ole olemassa tuulen raja-arvoa, vaan rajuilmassa esiintyy vahinkoa aiheuttavaa salamointia, rankkaa sadetta, ukkospuuskia, rakeita tai trombeja. Rajuilmasta voi olla kyse, vaikka tuuli ei olisikaan kovaa, esimerkiksi jos alle tunnissa sataa 20 millimetriä vettä.

Suomen havaintohistorian aikana maassamme on esiintynyt edellä olevan määritelmän mukaista myrskyä vain merillä ja tuntureilla. Muualla kymmenen minuutin keskituuli ei ole ylittänyt raja-arvoa 21 m/s. Sen sijaan maa-alueillakin esiintyy myrskypuuskia, joissa tuuli on hetkellisesti voimakasta ja tuhot mahdollisia. Ilmatieteen laitoksen mukaan lyhytaikaiset, 5–10 sekunnin tuulenpuuskat ylittävät 10 minuutin keskituulennopeuden säätilanteesta riippuen noin 1,5-kertaisina, enimmillään kaksinkertaisina.

Pouta on kyseessä, kun sää on sateetonta. Poudalla voi siis olla joko aurinkoista tai pilvistä. Poutapäivän aikana sen sijaan voi sataa hieman. Poutapäiviksi luokitellaan yleensä vuorokaudet, jolloin vuorokauden sademäärä on alle 0,3 mm. Ilmatieteen laitoksen tilastoissa voidaan kuitenkin luokitella sadepäiviksi jo ne päivät, jolloin sadetta on ollut vähintään 0,1 mm.

Suomessa ja yleensäkin Pohjoismaissa helteen rajana pidetään sitä, että vuorokauden ylin lämpötila varjossa ylittää kahden metrin korkeudella 25 astetta. Lämpötila 25,0 ei ole hellettä, mutta 25,1 astetta on hellettä. Mikä tahansa mukavan lämmin sää ei siis ole hellettä. Suomea lämpimämmillä alueilla helteen lämpötilaraja on korkeampi tai helteen määritelmä puuttuu kokonaan.

Myös käsitettä intiaanikesä käytetään usein väärin. Todellisuudessa se on poikkeuksellisen lämmin kausi syksyllä. Tyypillisesti intiaanikesästä voidaan puhua vasta sen jälkeen, kun ensin on ollut syksyisen viileää ja sen jälkeen tuleekin vielä lämmintä ja aurinkoista säätä. Legendan mukaan nimitys intiaanikesä tulee siitä, että silloin pitkälle syksyyn jatkuneen kuumuuden uuvuttamat Amerikan alkuperäisasukkaat eli intiaanit tulevat kaupunkeihin hakemaan suojaa kuumuudelta ja kuivuudelta. Todellisuudessa termin alkuperää ei ole pystytty varmuudella selvittämään. Mahdollisesti se on alun perin tarkoittanut Amerikan alkuperäisasukkaiden metsästyskautta.

Kuvan lähde: Pixabay

Auer muodostuu ilmassa leijailevista pienistä ja kuivista tomuhiukkasista (pölystä, hiekasta, savusta), jotka samentavat maisemaa niin, että se näyttää himmeältä tai rusehtavalta, tummaa tausta vasten sinertävältä. Ilman suhteellinen kosteus on pienempi (alle 70 %) kuin udussa tai sumussa.

Utu tarkoittaa sitä, että ilmassa leijailee hyvin pieniä (silmälle näkymättömiä) vesipisaroita, jotka huonontavat näkyvyyttä siten, että näkyvyys on 1-10 km. Utu on väriltään harmahtavaa.

Sumussa ilmassa leijailee hyvin pieniä vesipisaroita (halkaisija noin 0,01 mm), jotka huonontavat näkyvyyttä siten, että näkyvyys on alle kilometrin. Sumu on ikään kuin maanpinnalle asti ulottuva pilvi. Sumu syntyy ilmassa olevan vesihöyryn tiivistyessä pisaroiksi, kun lämpötila laskee tai kosteus lisääntyy. Syntytavan mukaan voidaan puhua siirtymäsumusta (lämmin ilma jäähtyy kylmässä ympäristössä), säteilysumusta (jäähtyvä maanpinta jäähdyttää ilmaa), sekoitussumusta (kylmä sekä kostea ilma sekoittuvat) tai haihtumissumusta (lämmin veden pinta haihduttaa runsaasti vesihöyryä). Haihtumissumua ovat esimerkiksi merisavu ja järvisavu, jotka syntyvät hyvin kylmän (ainakin -15 astetta) pakkasilman virratessa juuri ja juuri sulana pysyvän vesialueen päälle.

Säärintama tarkoittaa kahden ominaisuuksiltaan erilaisen ilmamassan rajapintaa. Säärintama voi olla lämmin rintama (lämpimän ilmamassan etureuna), kylmä rintama (kylmän ilmamassan etureuna) tai okluusiorintama. Syklonin eli polaaririntamassa liikkuvan matalapaineen yhteydessä tapahtuu ns. kylmä okluusio eli lämmintä rintamaa nopeammin liikkuva kylmä rintama saavuttaa lämpimän rintaman ja kohottaa lämpimän ilman maanpinnan yläpuolelle tunkeutuessaan raskaampana sen alle. Termejä saderintama tai kuurorintama ei pitäisi käyttää.

Syklonilla tarkoitetaan siis polaaririntamassa syntyvää matalapainetta. Syklonilla - tai tarkemmin sanottuna trooppisella syklonilla - voidaan tarkoittaa myös lähinnä Intian valtameren alueella esiintyvää trooppista hirmumyrskyä.

Trooppiset hirmumyrskyt - tai hieman huolimattomammin sanottuna trooppiset pyörremyrskyt -  voidaan nimetä hurrikaaneiksi, taifuuneiksi tai trooppisiksi sykloneiksi niiden esiintymisalueen perusteella samaan tapaan kuin avaruuslentäjät nimetään lähtömaan mukaan astronauteiksi, kosmonauteiksi, taikonauteiksi tai vaikkapa finnonauteiksi kotimaan mukaan. Jos hurrikaania vastaava ilmiö esiintyy Välimerellä asti, voidaan puhua medikaanista, vaikka termi onkin ainakin toistaiseksi epävirallinen.

Vaikka trooppinen pyörremyrsky on sinänsä täysin virallinen termi myös trooppisista hirmumyrskyistä puhuttaessa, pyörremyrsky kuitenkin mielletään usein vain tornadoksi tai trombiksi. Nämä tornado ja trombi ovatkin sitten hieman kiistanalaisia termejä. Trombit ovat tavallaan tornadojen pikkuserkkuja, mutta voiko ne luokitella pieniksi tornadoiksi vai ovatko trombit kokonaan eri ilmiö, onkin hankalampi sanoa. Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan "Suomessa ja monissa Euroopan maissa tavattavia tornadoja kutsutaan trombeiksi". Myös meteorologi Markus Mäntykangas toteaa näin: "Trombi ja tornado ovat käytännössä sama asia – valtaosassa maailmaa käytetään tornado-nimitystä, mutta useassa Euroopan maassa puhutaan trombista." Suomessakin siis esiintyy tornadoja, jos trombeja pidetään yhtenä tornadojen muotona.

Trombia ei pidä sekoittaa syöksyvirtaukseen, joka on ukkospilvestä alaspäin syöksyvä voimakas kylmä ilmavirtaus, joka maan- tai vedenpinnan kohdatessaan kääntyy vaakasuoraksi. Syöksyvirtauksessa puut voivat kaatua melko laajaltakin alueelta lähes samaan suuntaan. Sen sijaan trombin pyörivä liike kaataa puita sikinsokin ja vaikuttaa yleensä vain pienellä alueella.

Lue myös nämä

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä? ABC-kirja sadetyypeistä ja muista tärkeimmistä ilmakehän ilmiöistä.

Markus Mäntykangas: Väärinymmärretyt säätermit. Forecan blogi.

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

"Ihmiskunta elää tällä hetkellä historiansa parasta aikaa"

Kuvan lähde: Pixabay

Lukiomme ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat 17F-ryhmästä saivat maantieteen oppitunnilla tehtäväksi ottaa kantaa väitteeseen "Ihmiskunta elää tällä hetkellä historiansa parasta aikaa". Varttitunnissa syntyi seuraavanlainen listaus. Nostan todella hattua näille nuorille ansiokkaasta pohdinnasta.

Puolesta

-köyhyys vähentynyt
-turvallisuus
-onnellisuus lisääntynyt
-ei ole säätyjä
-kouluruoka
-ihmisillä aikaa levätä
-saa päättää elinkeinonsa
-naisilla aiempaa enemmän oikeuksia
-sananvapaus
-ei laajalti leviäviä kulkutauteja
-koulutus mahdollista yhä useammalle
-ilmastonmuutosta vastaan on alettu taistella
-ei laajaa nälänhätää
-asioista puhutaan enemmän, ei tabuja
-saa päättää omista asioistaan (työ, rakkaus, ruoka, vaatteet)
-tekniikka kehittyy, elämä helpompaa
-lääketiede kehittyy, antibiootit, rokotukset
-tupakointi vähentynyt
-hygienia parantunut
-matkustaminen helpottunut, mikä lisää yleissivistystä
-globalisaatio
-rasismi vähentynyt
-sukupuolivähemmistöjen oikeudet
-kierrätys, biotalous
-fossiilisten polttoaineiden käyttöä pyritty vähentämään
-väestönkasvua saatu hidastettua
-vaihtoehtoiset proteiininlähteet
-kasvisravinnon yleistyminen
-ruoan tuottaminen tehokkaampaa
-palvelut helpommin saatavilla
-viihdykkeet lisääntyneet
-ihmisten tietoisuus asioista lisääntyy
-demokratia
-orjuus loppunut
-lasten asema parantunut
-parempi terveydenhuolto
-vähemmän teiniraskauksia
-työturvallisuus parantunut
-eläintenoikeudet lisääntyneet
-jalkapallo keksitty ja on hyviä urheilijoita, joita voi ihailla (paljon esikuvia)
-hyvät mahdollisuudet käydä kauppaa
-ainakin rikkaiden maiden ihmiset hyvin koulutettuja
-maapallosta ja avaruudesta saadaan paljon tietoa
-paljon hyväntekeväisyyttä
-luonnonsuojelujärjestöt
-murhat vähentyneet
-yhä harvemmat kuolevat nuorena
-elinikä pidentynyt
-imeväis- ja lapsikuolleisuus laskenut
-teollistuminen
-ennen ylellisyytenä pidetyt tuotteet yleistyneet melkein kaikille
-elintaso parantunut, aiemmat luksustuotteet eivät enää niin luksusta
-jokapäiväinen elämä entistä helpompaa
-monipuolisempia ja kansainvälisempiä tuotteita
-ihmisten ostovoima lisääntynyt
-opiskelumahdollisuudet paremmat vähävaraisillakin
-uudet innovaatiot (teknologia, verkostoituminen, yhteydenpito, uudet vapaa-ajanviettomahdollisuudet)
-kaikki on helppoa rikkaille
-keskiluokka vaurastunut
-sodissa kuolee aiempaa vähemmän ihmisiä
-rauhan suosiminen
-kaikilla mahdollisuus sanoa mielipiteensä
-väkivaltarikokset vähentyneet
-globaalisti kuolemanrangaistukset vähentyneet
-samaa sukupuolta olevien avioliitto sallittu monissa valtioissa
-suvaitsevaisuus lisääntynyt
-sosiaalinen media, yhdistää eri maidenkin ihmisiä
-mahdollisuus kokea monia kulttuureja
-pakolaisten auttaminen
-monikulttuurisuus tuo "rikkautta" elämään
-ihmisten hyväksyntä huipussaan

Vastaan

-vieläkin on terrorismia, terrorismin pelko
-sademetsien ja muun luonnon tuhoaminen
-ilmakehän hiilidioksidipitoisuus yli 400 ppm
-ilmastonmuutos
-ikiroudan sulaminen
-merenpinnan nouseminen
-sään ääri-ilmiöt
-merien happamoituminen
-varallinen eriarvoisuus, köyhyys
-lihansyönti lisääntyy
-teknologia ihmisiä vastaan, vie työt
-globalisaatio
-aavikoituminen
-teollistuminen
-ilmansaasteet
-melusaaste
-valosaaste
-lukuisia pieniä konflikteja, esimerkiksi Lähi-idän kriisit
-ylikalastus
-salametsästys
-liikakulutus
-vesipula
-lukumääräisesti ihmispopulaatio kasvaa, vaikka väestönkasvu on hidastunut
-väestön vanheneminen
-ydinaseet
-Trump
-poliittiset selkkaukset valtioiden välillä, esimerkiksi Yhdysvallat ja Pohjois-Korea
-tekoäly kehittyy liian pitkälle
-riippuvaisuus nykyteknologiasta
-lapsityövoima
-internetin haitat
-antibiooteille immuunit bakteerit, antibioottiresistenssi
-lajien sukupuutot
-luonnon monimuotoisuus vähenee
-rikollisuus kehittyy
-uudet huumeet, alkoholi
-mielenterveysongelmien lisääntyminen
-äärijärjestöt
-uudenlainen orjuus
-luonnonvarojen vähentyminen
-lapsisotilaat
-naisten asema globaalisti yhä miehiä huonompi
-kateus
-tyhmät päätökset, ei ajatella asioita pidemmälle
-ahneus, vallanhimo
-pinnallisuus
-yleissivistys häviää
-turha valitus
-muovi saastuttaa paikkoja
-metaanipäästöt
-joissakin valtioissa valta keskittyy harvalle
-kaikki on helppoa rikkaille
-pakolaiskriisi ja siihen liittyvä voimakas mielipiteiden vastakkainasettelu
-ilmastonmuutoksen torjunnassa huomio kiinnitetään vain päästöihin, sademetsien tuhoaminen toissijaista
-kehittyneissä maissa fyysinen kanssakäyminen vähentynyt
-liikunnan määrä vähentynyt
-epäterveellinen ravinto, roskaruoka
-ylipaino, liikalihavuus
-sydänsairaudet, syöpä ja muut elintasosairaudet
-väestökeskusten saastuminen
-ei voi vain keskittyä elämään nykypäivässä, koska ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen uhkaavat
-kaupunkien laajentuminen
-liiallinen matkailu kuluttaa luonnonvaroja
-sosiaalinen media ohjaa elämää liikaa
-sosiaalinen media lietsoo turhaa pelkoa ja lisää kiusaamista, ulkonäköpaineita sekä mielenterveysongelmia
-itsemurhat
-yhä esiintyvä rasismi, epätasa-arvo, syrjintä ja hyväksikäyttö
-nettikiusaaminen
-sosiaaliset paineet ja ulkonäköpaineet lisääntyneet

Lue myös nämä

Oliko 2013 ihmiskunnan paras vuosi?

Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin neljä maapalloa, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon

Ennätysaikaista: Maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä nyt jo 2. elokuuta

Black Friday, Älä osta mitään -päivä ja Turkiton perjantai

Vaikka väestömäärä sekä ihmisiin vaikuttavat myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet, riskien tehokkaan ehkäisyn ansiosta yhä vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa