keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin neljä maapalloa, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon

Asukasta kohden laskettuna luxemburgilaiset ja qatarilaiset kuluttavat eniten luonnonvaroja maailmassa. Mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät samanlaisella kulutustasolla, maapalloja tarvittaisiin riittävien luonnonvarojen tuottamiseksi yli seitsemän. Suomalaistenkin kulutustasolla maapallojen tarve olisi nyt neljä, mikä on aiempaa enemmän. Kun sekä ekologisuuden vaatimukset että ihmisten inhimillinen hyvinvointi otetaan huomioon ja tarkastellaan valtiotietoja suhteutettuina globaaleihin keskiarvoihin, maailman parhaat valtiot ovat Dominikaaninen tasavalta ja Sri Lanka. Kuitenkin myös ne aiheuttavat paikallisesti ekovelkaa eli kuluttavat luonnonvaroja enemmän kuin omassa valtiossa syntyy. Suomi on sikäli hyvässä tilanteessa, että maamme tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja laskennallisesti omaa kulutustamme enemmän.

Esimerkkivaltioita lueteltuina ekologisen jalanjäljen ja maapallojen tarpeen mukaisessa järjestyksessä. HDI tarkoittaa inhimillisen kehityksen indeksiä (ks. teksti). Ekologinen jalanjälki on ilmoitettu globaalihehtaareina asukasta kohden (ks. teksti). Maapallojen tarve tarkoittaa sitä, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin luonnonvarojen tuottamiseen, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla kulutustasolla kuin esimerkkivaltion ihmiset. Kestävän kehityksen mukaisessa elämässä HDI:n pitäisi olla vähintään 0,7 (tarkkaan ottaen yli 0,67), ekologisen jalanjäljen enintään 1,7 ja maapallojen tarpeen enintään 1,0. Nämä ehdot täyttyvät Dominikaanisessa tasavallassa ja Sri Lankassa. Tiedot ovat vuodelta 2013, joka on viimeisin tähän mennessä analysoitu vuosi. Taulukon saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Global Footprint Network. National Footprint Accounts, 2017 Edition.

Tänään on julkaistu sekä Global Footprint Networkin uusimmat (vuoden 2013) tiedot eri valtioiden ekologisesta jalanjäljestä että täysin uusittu, upea, infografiikkaa sisältävä nettisivusto. Se soveltuu erinomaisesti opetuskäyttöön, koska sieltä saa sekä valmiita diagrammeja että taulukkolaskentamuodossa myös alkuperäisdatan.

Nykyään suurin osa maapallon ihmisistä elää maissa, jotka kuluttavat luonnonvaroja enemmän kuin tuottavat. Nämä maat joko riistävät ja ylikuluttavat omaa ympäristöään tai tuovat luonnonvaroja muualta.

Ekologisella jalanjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka suuri pinta-ala tarvitaan luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen asukasta kohden laskettuna. Biokapasiteettti puolestaan on ekosysteemin kyky tuottaa luonnon aineksia ja sitoa päästöjä.

Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (= hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa, lyhenne gha). Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on 2,19 gha, kun hehtaari laidunmaata on 0,48 gha. Globaalihehtaareina ilmoitettu ekologinen jalanjälki on siis laskennallinen alue, jota ei voi ajatella konkreettisena maa-alueena.

Ekologinen jalanjälki mittaa myös hiilijalanjälkeä, joka tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden ja sementin tuotannon aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa maa-alaa. Hiilijalanjälki on myös ekologisen jalanjäljen kaikkein nopeimmin kasvava osa. Sata vuotta sitten hiilijalanjäljen osuus oli hyvin pieni, mutta vuoden 1970 jälkeen ihmiskunnan hiilijalanjälki on yli kaksinkertaistunut. Hiilijalanjälki on suurin ja nopein kasvava ekologisen jalanjäljen osa. Hiilijalanjäljen merkittävä pienentäminen onkin välttämätön askel maailman ylikulutuksen vähentämiseksi.

Kestävän kehityksen minimitaso edellyttää valtion kansalaisten hyvinvointia ja kulutustasoa, joka ei ylitä maapallon kestokykyä. Jos haluaisimme rajoittaa kulutuksen koko maapalloa ajatellen kestävän tuotannon tasolle, keskimääräinen ekologinen jalanjälki ei saisi maapallolla olla yli 1,7 globaalihehtaaria/asukas.

Kansalaisten hyvinvointia mitataan inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI, human development index), johon sisältyvät elinajanodote, koulutus (lukutaitoisuus ja koulutuksen määrä) sekä väestön ostovoima. Indeksin lukuarvo vaihtelee nollasta yhteen. Mikäli indeksi on vähintään noin 0,7 (tarkkaan ottaen yli 0,67), valtio on YK:n määritelmän mukaan korkeasti kehittynyt. Jos indeksi on vähintään 0,8, kyseessä on jo hyvin korkeasti kehittynyt valtio.

Ekologinen jalanjälki per asukas vs. inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) eri valtioissa. Ekologinen jalanjälki on vuonna 2017 julkaistuista vuoden 2013 tilastoista ja HDI vuonna 2016 julkaistuista vuoden 2012 tilastoista. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Global Footprint Network. National Footprint Accounts, 2017 Edition.

Talous, väestö ja luonnonvarojen kulutus kasvavat. Maapallon koko kuitenkin säilyy koko ajan samana. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaakin neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.

Maapallon väkiluku on kasvanut 95 % vuodesta 1970. Samaan aikaan selkärankaisten selkärankaisten eläinten keskimääräinen populaatiokoko on pienentynyt 52 %. Lokakuun 2011 lopulla maapallon väkiluku ylitti arvioiden mukaan seitsemän miljardin rajan. YK:n ennusteiden mukaan maapallolla tullee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100, vaikka väestönkasvu onkin hidastunut pahimpiin ennusteisiin verrattuna.

Metsien häviäminen, makean veden niukkuus, maaperän eroosio, biodiversiteetin pienentyminen ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään aiheuttavat elämän laadun heikkenemistä ja rahankulua. Arvioiden mukaan ihmiskunta on viimeisimpien noin 50 vuoden aikana kuluttanut luonnonvaroja ja tuottanut saasteita enemmän kuin koskaan sitä ennen yhteensä. Seuraavien noin 40 vuoden aikana maailmassa rakennetaan arvioiden mukaan yhtä paljon kuin tähän asti maailmanhistoriassa yhteensä.

Lähde

Global Footprint Network: Ecological Footprint Explorer, julkaistu 5.4.2017

Ei kommentteja: