 |
| Dimetyylisulfidille herkistä linnuista 48,40 % (95 %:n luotettavuusraja 23,04-74,51 %) syö muovia, kun taas niistä linnuista, jotka eivät ole herkkiä dimetyylisulfidille, muovia syö vain 8,73 % (95 %:n luotettavuusraja 2,78-21,53 %). Kolopesijät syövät muovia avopesijöitä todennäköisemmin. Diagrammin lähde: Matthew S. Savoca, Martha E. Wohlfeil, Susan E. Ebeler and Gabrielle A. Nevit: Marine plastic debris emits a keystone infochemical for olfactory foraging seabirds, Science Advances, 09 NOV 2016, E1600395, DOI: 10.1126/sciadv.1600395, License: Attribution-NonCommercial 4.0 International (CC BY-NC 4.0). |
Aiemmin on ajateltu, että merilinnut syövät muovia, koska muovi näyttää meduusoilta, merileviltä ja muulta ravinnolta. Science Advances -lehdessä eilen julkaistun tutkimuksen mukaan keskeisenä vaikuttavana tekijänä näyttää kuitenkin olevan merien planktonin eli keijuston vaikutuksesta muovin pinnalle syntyvä dimetyylisulfidi, joka houkuttelee lintuja syömään.
Alkuperäisistä muovinäytteistä ei havaittu lainkaan dimetyylisulfidia. Sen sijaan kaikista vajaan kuukauden meressä olleista muovinäytteistä löydettiin dimetyylisulfidia niin suurina pitoisuuksina, että linnut pystyvät sen tunnistamaan.
Dimetyylisulfidia syntyy sivutuotteena, kun mikroskooppiset levät (alkueliöitä) ja muut kasviplanktoniin kuuluvat pieneliöt hajoavat esimerkiksi silloin, kun niitä syödään. Syöjänä voi olla vaikkapa eläinplanktoniin luettava krilli (kuoriäyriäinen).
Krillejä ja muita planktoninsyöjiä ravintonaan käyttävät linnut ovat sopeutuneet valikoimaan ravintoa dimetyylisulfidin tuoksun perusteella. Dimetyylisulfidia ravinnonvalinnassaan hyödyntävät lintulajit syövät muovia yli viisi kertaa niin todennäköisesti kuin sellaiset lajit, jotka eivät ole herkkiä dimetyylisulfidille.
Jos tulevaisuudessa pystytään kehittämään muoveja, joihin dimetyylisulfideja synnyttävät planktonit eivät tartu, on mahdollista vähentää muovijätteen kertymistä lintujen ruoansulatuselimistöön.
Lähde
Matthew S. Savoca, Martha E. Wohlfeil, Susan E. Ebeler and Gabrielle A. Nevit: Marine plastic debris emits a keystone infochemical for olfactory foraging seabirds, Science Advances, 09 NOV 2016, E1600395, DOI: 10.1126/sciadv.1600395, License: Attribution-NonCommercial 4.0 International (CC BY-NC 4.0)
Lue myös nämä
Jonoon aseteltuna merissä oleva muovimäärä yltäisi 425 kertaa koko maapallon ympäri tai kahdesti kuuhun ja takaisin
Plastic Ocean - hätkähdyttävä dokumenttielokuva muovimeristä
Ennusteiden mukaan merissä olevien muovijätteiden paino ylittää kalojen painon vuoteen 2050 mennessä
Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones
Lintujen roskaruokaa: Muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut
Muovijätetsunami myös Atlantilla!
Tupakantumpit ja muovijäte täyttävät meret
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti