perjantai 29. huhtikuuta 2016

Maaliskuu ennätyslämmin myös Berkeley Earthin mukaan: Ison valliriutan korallit vaalenevat

Maaliskuun 2016 lämpötilat maapallolla alueittain verrattuna aikavälin 1951-1980 keskiarvoon. Ennätyskylmää oli 0,09 %, erittäin kylmää 0,29 %, hyvin viileää 1,08 %, vähän tavanomaista viileämpää 7,18 %, lähellä tavanomaisia lämpötiloja 15,72 %, vähän tavanomaista lämpimämpää 41,64 %, hyvin lämmintä 18,17 %, erittäin kuumaa 7,01 % ja ennätyskuumaa 8,82 % maapallon pinta-alasta. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Diagrammin lähde: Berkeley Earth, berkeleyearth.org.

Myös Berkeley Earthin mukaan maaliskuu 2016 oli vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian selkeästi lämpimin maaliskuu katsotaanpa

-pelkkiä maa-alueita 
(2,752 ± 0,162 celsiusastetta yli vertailukauden 1850-1900 keskiarvon ja 2,176 ± 0,108 astetta yli vertailukauden 1951-1980 keskiarvon),

-pelkkiä merialueita 
(0,929 ± 0,108 celsiusastetta yli vertailukauden 1850-1900 keskiarvon ja 0,682 ± 0,079 astetta yli vertailukauden 1951-1980 keskiarvon) tai

-niitä yhdistettyinä 
(1,565 ± 0,090 celsiusastetta yli vertailukauden 1850-1900 keskiarvon ja 1,195 ± 0,064 astetta yli vertailukauden 1951-1980 keskiarvon).

Mittaushistorian 1850-2015 yksittäisten vuosien globaalit lämpötilat (ja harmaalla 95 %:n luottamusväli) maa- ja merialueet yhdistettyinä verrattuna aikajakson 1951-1980 keskiarvoon. Vuosi 2015 oli selvällä marginaalilla mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi. Vuoden 2016 keskilämpötila tähän mennessä (tammikuu-maaliskuu) on merkitty punaisella. Vihreällä on esitetty hyvin alustava ennuste koko vuoden 2016 (tammi-joulukuu) keskilämpötilasta. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Diagrammin lähde: Berkeley Earth, berkeleyearth.org

Kaikista mittaushistorian kuukausista maaliskuu oli anomalialtaan (poikkeama verrattuna tavanomaiseen) Berkeley Earthin mukaan merialueita katsottaessa todennäköisimmin 3. lämpimin (vaihteluväli 1.-11.), maa-alueita tarkasteltaessa todennäköisimmin 2. lämpimin (vaihteluväli 1.-2.) ja molemmat yhdistettyinä todennäköisimmin 2. lämpimin (vaihteluväli 1.-3.). Erityisesti arktisen alueen yllä (painepinta 925 hPa) maaliskuun lämpötilat nousivat korkeiksi ja koko alkuvuoden astepäiväluvut menivät kirjaimellisesti yli diagrammin.

Korallimerellä Australian Ison valliriutan (Suuren valliriutan) alueella merivesi oli maaliskuussa noin asteen verran lämpimämpää kuin tavanomaisesti. Ilmastonmuutos on tehnyt alueella näin korkeat lämpötilat 175 kertaa todennäköisemmiksi kuin luonnollisessa tilanteessa ilman ihmiskunnan vaikutusta. Osaltaan maaliskuun lämpimyyteen vaikutti myös voimakas El Niño -ilmiö. Vastaavat lämpötilat näyttävät tutkimuksen mukaan yleistyvän ja muuttuvan tavanomaisiksi ("uudeksi normaaliksi") 2030-luvulle tultaessa.

Liian korkeassa lämpötilassa värikkäät korallit vaalenevat (haalistuvat). Tällä hetkellä peräti 93 % Ison valliriutan koralleista onkin vaalentunut. Ilmastotieto kertoo vaalenemismekanismista näin:

"Korallit haalistuvat, kun ne menettävät solujensa sisällä symbioosissa elävät mikrolevät. Nämä levät antavat koralleille värin, mutta myös tuottavat ravintoa isäntäkorallille fotosynteesin avulla. Haalistuminen voi tapahtua silloin, kun merivesi on poikkeuksellisen lämmintä, valoa on paljon tarjolla ja meriveden liike on vähäistä. Tällaisissa oloissa levät alkavat tuottaa runsaasti energiaa mutta myös happiradikaaleja, minkä seurauksena koralli alkaa hylkiä näitä leviä. Koralli ei siis oikeastaan menetä leviä, vaan se itse alkaa poistaa niitä. Haalistuminen saattaa tapahtua myös runsaiden saasteiden, meren suolapitoisuuden voimakkaan muutoksen tai myös poikkeuksellisen kylmyyden seurauksena. Korallit voivat toipua lievästä haalistumistapahtumasta saadessaan lisää leväkumppaneita, mutta pitkään jatkuvat haalistumisolosuhteet saattavat tappaa korallit."

Korallien vaalenemiseen riittää jo noin yhden asteen lämpötilan nousu, joten korallien vaaleneminen voimistuu erityisesti El Niño -vuosina. Tämän vuoden lisäksi näin tapahtui edellisen voimakkaan El Niñon 1997-1998 aikaan, jolloin kuudesosa maapallon koralleista kuoli. Myös merenpinnan nousu vaalentaa koralleja todennäköisesti siksi, että koralliriuttojen saaman valon määrä vähenee. Toisinaan myös bakteerit voivat aiheuttaa korallien vaalenemista. Pahimpien ennusteiden mukaan maailman korallit voisivat kadota lähes kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutoksen myötä korallit saattavat kuitenkin onnistua levittäytymään entistä kauemmaksi päiväntasaajasta.

PS. Kannattaa tutustua Climate Feedback -sivustoon, joka arvioi ilmastonmuutoksen liittyvien lehtikirjoitusten tieteellistä paikkansapitävyyttä.

Lue myös nämä

Maaliskuu rikkoi selvästi lähes kaikki mahdolliset lämpöennätykset

Japanin ilmatieteen laitos hetki sitten: Maaliskuu oli globaalisti ylivoimaisesti lämpimin maaliskuu 125-vuotisessa mittaushistoriassa

Jopa 11 globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja muita tällä viikolla julkaistuja sääennätyksiä

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan

torstai 28. huhtikuuta 2016

El Niño ja ilmastonmuutos: Huhtikuussa jälleen koko mittaushistorian lämpöennätyksiä

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) tänään 28. huhtikuuta 2016.
Credit: 
Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, US

Huhtikuussa esimerkiksi Kaakkois- ja Etelä-Aasiaa on koetellut raju helleaalto. Maailman sääennätystilastoja päivittävän meteorologi Maximiliano Herreran mukaan Kaakkois-Aasian tämänkertainen helleaalto on samankaltainen kuin vuosina 1960, 1983 ja 1998, mutta "kestoltaan, voimakkuudeltaan ja vaikutusalueeltaan se on ehdottomasti Thaimaan, Laosin ja Kambodžan voimakkain helleaalto".

Intian Titlagarhissa Odishan osavaltiossa lämpötilaksi mitattiin 24. huhtikuuta 48,5°C, joka on korkein luotettava huhtikuinen lukema koko Intian mittaushistoriassa. Maharashtran osavaltion pahin kuivuus ainakin neljään vuosikymmeneen on tuhonnut satoja, tappanut karjaa, kuivuttanut vesivarastoja ja vaikeuttanut vesienergian tuotantoa. Odishan koululaiset päästettiin yllättäen kesälomalle jo tiistaina. Loma jatkuu ainakin heinäkuun kolmannelle viikolle asti. Kouluja on suljettu myös Malesiassa.

Kambodžan uudeksi mittaushistorian kaikkien kuukausien ennätyslämpötilaksi saatiin 15. huhtikuuta 42,6°C Preah Vihean provinssissa. Pohjoisnaapuri Laosissa puolestaan uudeksi koko mittaushistorian ennätykseksi mitattiin 13. huhtikuuta 42,3°C Senossa.

Myanmarissa (Burmassa) taas lämpötila on noussut 46 asteeseen useissa paikoissa, mikä kuitenkin jää hieman uupumaan koko mittaushistorian kaikkien kuukausien lämpöennätyksestä (47,2°C Myinmussa 14. toukokuuta 2010).

Myös kymmenet Thaimaan sääasemat ovat sivunneet tai tehneet lämpöennätyksiä tässä kuussa. Kuivuuden takia riisisadon pelätään jäävän jopa ennätyspieneksi. Vietnamissa puolestaan kahvinviljely kärsii pahimmasta kuivuudesta ainakin kolmeen vuosikymmeneen. Bangkokissa, Manilassa ja Mumbaissa uv-indeksi on ollut tällä viikolla useina päivinä peräti 12.

Lähes toisella puolella maapalloa sijaitsevassa Venezuelassa on samankaltaisia ongelmia. Öljyn viennistä riippuvainen valtio kärsii öljyn hinnan laskemisen lisäksi ankarasta kuivuudesta. Sähköä tuottavat vesivoimalat ovat pulassa, ja kahta miljoonaa julkisissa viroissa työskentelevää työntekijää on kehotettu sähköpulan vuoksi tulemaan töihin vain maanantaisin ja tiistaisin. Nyt työviikko on siis väliaikaisesti typistetty kaksipäiväiseksi. Jo aiemmin huhti- ja toukokuun perjantait oli annettu sähköpulan vuoksi vapaaksi 2,8 miljoonalle julkisen alan työntekijälle.

Helmikuussa Venezuelan kauppakeskusten aukioloaikoja supistettiin puoleen tavanomaisesta. Lisäksi energiaa säästetään päivittäisillä monen tunnin sähkökatkoksilla. Hallitus on myös suunnitellut kellonajan siirtämistä puolella tunnilla eteenpäin, jotta lähellä päiväntasaajaa olevan valtion aamut eivät olisi niin pimeitä.

Ennätyslämpötilat ovat osaltaan vaikuttaneet merkittävästi moniin muihinkin ilmiöihin eri puolilla maapalloa. Grönlannissa jään sulaminen alkoi ennätysaikaisin. Arktisella alueella oli merijään pienin talvimaksimi koko mittaushistoriassa. Pohjoisella pallonpuoliskolla oli mittaushistorian toiseksi pienin maaliskuinen lumipeite.

Viime aikoina tehdyt ennätykset johtuvat ilmastonmuutoksen ja El Niñon yhteisvaikutuksesta. ENSO-ennusteen mukaan El Niñosta siirrytään ENSO-neutraaliin vaiheeseen pohjoisen pallonpuoliskon loppukevään tai alkukesän aikana. Vuoden toisella puoliskolla kasvaa El Niñon vastailmiö La Niñan todennäköisyys. Esimerkiksi Intiassa odotetaankin hartaasti El Niñon päättymistä, jotta tavanomaisesti kesäkuun puolivälissä alkava monsuunisadekausi toisi riittävästi helpotusta kuivuuteen.

Lähteet ja lisätietoja





Lue myös nämä

Maaliskuu rikkoi selvästi lähes kaikki mahdolliset lämpöennätykset

Jopa 11 globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja muita tällä viikolla julkaistuja sääennätyksiä

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Lentoyhtiöt eivät ole onnistuneet juurikaan vähentämään hiilijalanjälkeään seitsemään vuoteen

Kahdenkymmenen lentoyhtiön kasvihuonekaasupäästöt miljoonina tonneina vuosina 2007-2014. Mukana ovat sekä Scope 1 -päästöt (suorat kasvihuonekaasupäästöt, lähinnä polttoaineen kulutus) että Scope 2 -päästöt (epäsuorat päästöt, esimerkiksi sähkön ostaminen). Tuloksista on syytä huomata se, että ne esittävät kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä, joita ei ole verrattu eri lentoyhtiöiden lentämiin kilometreihin tai lentomäärien muuttumiseen selvityksen kohteena olleen jakson aikana. Credit: University of Warwick / Warwick Business School.

Uudessa selvityksessä tarkasteltiin 20 lentoyhtiön kasvihuonekaasupäästöjä vuosina 2007-2014. Useimpien yhtiöiden tuottamat päästöt pysyivät tasaisina tai kasvoivat. Yksikään yhtiö ei onnistunut merkittävästi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, vaikka monet niistä ovat siirtyneet käyttämään laivastossaan entistä modernimpia ja tehokkaampia lentokoneita. Tämä on merkittävä ongelma, koska lentojen määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Kaikkiaan maailmassa on yli 200 kansainvälistä lentoyhtiötä, mutta selvitykseen onnistuttiin kokoamaan vain 20 merkittävän lentoyhtiön tiedot. Tämä johtuu siitä, että tietojen julkaiseminen on lentoyhtiöille täysin vapaaehtoista. Toivottavaa olisi se, että useammat lentoyhtiöt julkaisisivat hiilijalanjälkitietonsa, jotta matkustajat voisivat ottaa yhtiöiden ympäristöystävällisyyden huomioon matkasuunnitelmissaan.

Yksittäisistä lentoyhtiöistä eniten päästöjä tuottivat järjestyksessä lueteltuina yhdysvaltalaiset American Airlines, Delta Airlines ja United Airlines. Vähiten päästöjä tuottivat suomalainen Finnair, portugalilainen TAP ja australialainen Virgin Australia lueteltuina vähiten päästöjä tuottaneesta alkaen. Finnairin etuja ovat koneiden ikä ja tyyppi sekä lennetyt reitit. Finnair on myös luultavasti aktiivisessa päästöjen laskemisessa ja vähentämisessä yksi pisimmällä olevista lentoyhtiöistä.

Selvityksen tuloksia hehkutetaankin Finnairin Oneworld-allianssin blogissa. Tässä täytyy kuitenkin huomauttaa, että selvityksessä laskettiin lentoyhtiöiden kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä, eikä niitä mitenkään suhteutettu kokonaislentokilometreihin, matkustajamääriin tai henkilökilometreihin. Paras lentoyhtiö olisikin sellainen, joka ei lentäisi yhtään lentoa.

Selvityksen toteuttaneen tohtori Frederik Dahlmannin mukaan ilmailu tuottaa noin kaksi prosenttia ihmiskunnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Ilman toimenpiteitä osuuden ennustetaan kasvavan noin kolmeen prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) tavoitteena kuitenkin on vähentää ilmailun nettohiilidioksidipäästöt 50 prosenttiin vuodesta 2005 vuoteen 2050 mentäessä. Lisäksi se päätti äskettäin kaikkien aikojen ensimmäisestä sitovasta sopimuksesta leikata kaikkien vuoden 2028 jälkeen toimitettavien kaupallisten suihkukoneiden päästöjä neljällä prosentilla verrattuna vuoteen 2015.

Eniten päästöjä tuottava American Airlines ilmoittaa päästöt nettisivuillaan ja kertoo onnistuneensa vähentämään lennettyjä maileja kohden laskettuja päästöjä vuosina 2001-2011.

Esimerkki lentomatkan ilmastovaikutusten selvittämisestä Atmosfairin laskurin avulla. 
Vastaus a-kohtaan on Economy-luokassa 3083 kg/hlö ja b-kohtaan 4460 kg/hlö.

Lentämisen vaikutuksia ilmastonmuutokseen voi selvittää esimerkiksi Atmosfairin laskurin avulla. Sen mukaan edestakainen Teneriffan-tilauslento Airbus A330-300 -koneella vastaa Economy-luokassa 3083 kilogramman hiilidioksidipäästöjä per matkustaja ja edestakainen Pattayan-tilauslento Boeing 767-300 -koneella 4460 kilogramman hiilidioksidipäästöjä per matkustaja. Lisätietoja päästöistä on hyvä katsoa tästä linkistä. Kannattaa huomata, että tässä on laskettu koko päästövaikutusta (esimerkiksi tiivistymisjuomien ja otsonin muodostumisen vaikutus), ei vain todellisia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi luvut ovat vain suuntaa antavia, ja niitä kannattaakin vertailla muihin päästölaskureihin.

Katso myös nämä
ReilutBlogit -haaste 2: Matkailijan vastuullisia valintoja hidasloriselfien ja sivettikissakahvin välttämisestä tietoisuuden levittämiseen TripAdvisorissa

Pitävätkö matkanjärjestäjien Teneriffan säätiedot paikkansa?

Hyvää auton vapaapäivää!

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Mukavaa kansainvälistä kirjan ja tekijänoikeuksien päivää hyvien ympäristöaiheisten kirjojen parissa!

Kirjastoauto Tuusulan Rusutjärvellä vuonna 1971.
Kuva: Pekka Kyytinen, Museoviraston kuvakokoelmat, Vuodet 1970-1979, Flickr,
julkaistu Creative Commons -lisenssillä CC BY-NC-SA 2.0.

UNESCO on julistanut päivämäärän 23. huhtikuuta kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuksien päiväksi. Sekä William Shakespeare, Cervantes että Inca Garcilaso de la Vega kuolivat 23.4.1616. Esimerkiksi Vladimir Nabokov, Halldor Laxness, Henry Fielding ja Manuel Mejía Vallejo ovat puolestaan syntyneet eri vuosina 23. huhtikuuta.

Suosittelen tutustumista seuraaviin biologia- ja ympäristöaiheisiin kirjoihin sekä kirjapostauksiin:







Lue myös tämä

Tänään vietetään YK:n julistamaa maailman runouden ja metsien päivää

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Maan päivän hyviä ja huonoja uutisia


Tänään on 46. kansainvälinen Maan päivä (Earth Day). Tänä vuonna erityisteemana ovat puut. Niiden käyttö muodostaa noin 70 % ihmiskunnan ekologisesta jalanjäljestä. Niitä tarvitaan sekä paperin että puutavaran tuotantoon mutta myös sitomaan ihmisten aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä hiilidioksidin sitominen onkin merkittävä metsien tuottama ekosysteemipalvelu. Vaikka koko maapallo olisi metsien peitossa, niiden määrä ei silti olisi riittävä ihmiskunnan tämänhetkisiin tarpeisiin, kun otetaan huomioon myös tuo ylimääräisen hiilidioksidin sitominen.

Maapallolla on 422 ja Suomessa 5600 puuta yhtä asukasta kohden

Koko maailman metsien biokapasiteetti (= ekosysteemin kyky tuottaa luonnon aineksia ja sitoa päästöjä) on pienentynyt 5 % vuodesta 1961, josta on saatavissa ensimmäiset luotettavat tiedot. Yhtä maapallolla elävä ihmistä kohden pudotus on peräti 59 %. Pinta-alassa mitattu eniten metsiä on maailman valtioista Brasiliassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Kaikkiaan maapallolla saattaa olla uusimpien arvioiden mukaan yli 3 biljoonaa (3000 miljardia) puuta eli noin 422 puuta yhtä ihmistä kohden. Näistä noin 1,03 biljoonaa (1030 miljardia) on trooppisissa ja subtrooppisissa metsissä, 0,74 biljoonaa (740 miljardia) havumetsävyöhykkeellä ja 0,66 biljoonaa (660 miljardia) lauhkealla vyöhykkeellä. Suomessa on noin 31 miljardia puuta eli noin 5600 yksilöä jokaista suomalaista kohden. Vuosittain kaadetaan maailmanlaajuisesti yli 15 miljardia ja istutetaan 5 miljardia puuta. Vuotuinen nettotappio on tällä hetkellä vain prosentin osia koko puumäärästä. Ihmissivilisaation alusta nykypäivään tultaessa maailman puuyksilöiden määrä on kuitenkin vähentynyt noin 46 %. Noin 150 vuoden kuluttua maapallolla on arvioiden mukaan enää 214 puuta yhtä asukasta kohti.

Vuoden 2016 globaali uusiutuvien luonnonvarojen ylikulutuspäivä jo 8. elokuuta

Ihmiskunnan luonnonvarojen kulutus onkin lisääntynyt niin paljon, että vuonna 2016 maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä tulee arvioiden mukaan jo 8. elokuuta, vain 108 päivän kuluttua. Suomalaisten osalta ylikulutuspäivä oli jo 17. huhtikuuta.

Keskimääräisellä eurooppalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 2,8 maapalloa, mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. Suomen kulutustasolla tarve olisi 3,4 maapalloa. Pohjoisamerikkalaisten kulutustasolla maapalloja täytyisi olla 4,7 ja afrikkalaisten kulutustasolla riittäisi 0,8 maapalloa.

Katso Art Works for Change -sivuston upeat taidegalleria 1 ja taidegalleria 2 ihmiskunnan ympäristövaikutuksista.

Päivän positiivinen uutinen: Ennätysmäärä ilmastosopimuksen allekirjoittajia jo ensimmäisenä päivänä

Päivän hyvä uutinen on se, että tänään on ensimmäinen päivä, jolloin valtiot voivat allekirjoittaa Pariisin ilmastosopimuksen. Ilmeisesti ennätykselliset 150 maata saattaa allekirjoittaa sopimuksen jo tänään, kun takana on 11 globaalisti ennätyslämmintä kuukautta ja lähes kaikki mahdolliset lämpöennätykset rikkonut maaliskuu

Tavoitteena on saada pidettyä maailmanlaajuinen lämpötilan nousu esiteolliseen aikaan verrattuna noin 1,5 asteessa tai ainakin selvästi alle kahdessa asteessa.

Hyvää Maan päivää!

Lue myös nämä

Tänään on suomalaisten ylikulutuspäivä: Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät Suomen kulutustasolla, tarvittaisiin 3,4 maapalloa

Suomen kulutuksella tarvittaisiin 3,4 maapalloa - Dominikaaninen tasavalta, Georgia ja Sri Lanka maailman parhaat valtiot

Tänään vietetään YK:n julistamaa maailman runouden ja metsien päivää

Pariisin ilmastokokous, askel eteenpäin ja ilmastoX

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Maaliskuu rikkoi selvästi lähes kaikki mahdolliset lämpöennätykset

Maapallon eri alueiden lämpötilat maaliskuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for March 2016, published online April 2016, retrieved on April 20, 2016.

Maaliskuu oli 137-vuotisen mittaushistorian lämpimin maaliskuu

NOAA:n eilisiltana julkaisemien tietojen mukaan maaliskuu 2016 oli mittaushistorian (1880-2016) globaalisti lämpimin maaliskuu, maa- ja merialueet yhdistettyinä 1,22 ± 0,14 celsiusastetta lämpimämpi kuin 1900-luvun maaliskuiden keskiarvo (12,7 astetta). Vasta viime vuoden maaliskuussa tehty edellinen ennätys ylittyi 0,32 asteella.

Mikään muu kuukausi koko mittaushistoriassa ei ole ollut yhtä epätavallisen lämmin

Maaliskuu oli myös anomalialtaan (eli poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen, ei absoluuttisilta lämpötiloiltaan) koko mittaushistorian kaikista 1635 kuukaudesta lämpimin. Vasta helmikuussa tehty anomaliaennätys ylittyi 0,01 asteella. Mittaushistorian yhdeksän suurinta anomaliaa on mitattu yhdeksän viimeisimmän kuukauden aikana!

Mittaushistorian pisin ennätyslämpimien kuukausien putki

Maaliskuu oli jo 11. peräkkäinen ennätyslämmin kuukausi (verrattuna ko. kuukausien tavanomaisiin lukemiin). Tämä on 137-vuotisen mittaushistorian pisin yhtämittainen ennätyslämpimien kuukausien ketju. Aiempi ennätys oli vuonna 1944 mitattu kymmenen peräkkäisen ennätyslämpimän kuukauden putki. Silloin ennätykset kuitenkin olivat paljon alhaisemmalla tasolla kuin nyt. Mittaushistorian pidentyessä useiden peräkkäisten ennätyslämpimien kuukausien ketjujen - ja myös yksittäisten ennätyslämpien kuukausien - pitäisi käydä yhä harvinaisemmiksi, ellei ilmasto muuttuisi.

Uusi kuukauden lämpöennätys jo 37 kertaa tällä vuosituhannella, kylmyysennätys viimeksi lähes sata vuotta sitten

Tämä oli NOAA:n tilastoissa 37. kerta 2000-luvulla, kun tehtiin kuukauden uusi globaali lämpöennätys. Viimeisestä kylmyysennätyksestä on aikaa yli 99 vuotta. Katso tämän linkin havainnollinen animaatio.

Myös pelkkiä maa-alueita katsottaessa maaliskuu anomalialtaan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin

Myös pelkkiä maa-alueita katsottaessa maaliskuu oli maailmanlaajuisesti keskimäärin mittaushistorian lämpimin maaliskuu, 2,33 ± 0,11 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun keskiarvo. Vuodelta 2008 ollut edellinen maaliskuun lämpöennätys ylittyi 0,43 asteella. Jälleen ylittyi myös koko mittaushistorian minkä tahansa kuukauden anomaliaennätys. Nyt oli 0,02 astetta lämpimämpää kuin vasta helmikuussa tehdyssä anomaliaennätyksessä.

Merialueilla seitsemän mittaushistorian suurinta anomaliaa seitsemän viime kuukauden aikana

Globaali merialueiden keskilämpötila oli maaliskuussa helmikuun tavoin 0,81 ± 0,14 astetta yli 1900-luvun ko. kuukausien keskiarvon. Tämä on koko mittaushistorian maaliskuiden suurin anomalia, 0,18 astetta yli viime vuoden maaliskuussa tehdyn ennätyksen. Samalla se on koko mittaushistorian kaikkien 1635 kuukauden anomaliaennätyslistalla jaetulla kuudennella sijalla. Seitsemän mittaushistorian suurinta anomaliaa on tehty seitsemän viimeisimmän kuukauden aikana!

Ennätyslämmintä myös katsottaessa erikseen eri pallonpuoliskoja sekä maa- ja merialueita

Myös pelkkää pohjoista pallonpuoliskoa tai pelkkää eteläistä pallonpuoliskoa tarkasteltaessa maa- ja merialueet sekä yhdessä että erikseen olivat maaliskuussa ennätyslämpimiä. Pohjoisella pallonpuoliskolla maa-alueet olivat peräti 2,72 ± 0,16 lämpimämpiä kuin 1900-luvun maaliskuiden keskiarvo.

Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-maaliskuussa 2016 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for March 2016, published online April 2016, retrieved on April 20, 2016.

Tammi-maaliskuu mittaushistorian anomalialtaan kaikkein lämpimin kolmen kuukauden jakso

Tämän vuoden kolme ensimmäistä kuukautta olivat mittaushistorian lämpimin tammi-maaliskuun jakso, maa- ja merialueet yhdistettyinä 1,15 ± 0,16 lämpimämpiä kuin 1900-luvun keskiarvo. Vasta vuosi sitten tehty ennätys ylittyi 0,28 asteella. Viimeksi vuonna 1998 tammi-maaliskuussa on ollut likimain yhtä voimakas El Niño kuin nyt. Nyt oli kuitenkin 0,45 astetta lämpimämpää kuin tammi-maaliskuussa 1998. Tammi-maaliskuu 2016 oli myös anomalialtaan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin kolmen kuukauden jakso. Tämä kolmen kuukauden anomaliaennätys on mennyt uusiksi seitsemänä peräkkäisenä kuukautena alkaen heinä-syyskuun 2015 jaksosta!

Tammi-maaliskuussa ylitettiin selkeästi edellisen yhtä voimakkaan El Niñon aikaiset ennätykset, joten El Niño selittää vain osan tämänhetkisistä ennätyslukemista

Maa-alueillakin tammi-maaliskuu oli mittaushistorian lämpimin, 2,05 ± 0,17 astetta yli 1900-luvun keskiarvon ja 0,47 astetta yli vuoden 2015 vastaavan ajanjakson ennätyksen. Edellisen yhtä voimakkaan El Niño -kauden eli tammi-maaliskuun 1998 lukema ylittyi 0,95 asteella. Yllätyksettömästi myös merialueilla tammi-maaliskuu oli mittaushistorian lämpimin, 0,82 ± 0,15 astetta yli tavanomaisen. Edellinen ennätys vuosilta 2010 ja 2015 ylittyi 0,21 asteella. Tammi-maaliskuun 1998 lukema ylittyi 0,27 asteella.

Ennätyslämpötiloilla selvä vaikutus jää- ja lumipeitteeseen

Ennätyslämpötilat ovat osaltaan vaikuttaneet merkittävästi eri sääilmiöihin eri puolilla maapalloa. Grönlannissa jään sulaminen alkoi ennätysaikaisin. Arktisella alueella oli merijään pienin talvimaksimi koko mittaushistoriassa. Pohjoisella pallonpuoliskolla oli mittaushistorian toiseksi pienin maaliskuinen lumipeite. Nyt puhutaan niin historiallisista ennätyksistä, että toivoisin tiedotusvälineiden kertovan näistä näkyvämmin. Vai ovatko kuhameemit sittenkin tärkeämpiä? Aiheesta kannattaakin lukea Lari Lohikosken kirjoitus "Mistä valtamedia oikeasti vaikenee?".

El Niño -ennuste näyttää viilenevää

Viime aikoina tehdyt ennätykset johtuvat ilmastonmuutoksen ja El Niñon yhteisvaikutuksesta. ENSO-ennusteen mukaan El Niñosta siirrytään ENSO-neutraaliin vaiheeseen pohjoisen pallonpuoliskon loppukevään tai alkukesän aikana. Vuoden toisella puoliskolla kasvaa El Niñon vastailmiö La Niñan todennäköisyys. Tämän myötä globaalit lämpötilaennätykset loppuvat tältä erää.

Lähteet

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Analysis for March 2016, published online April 2016, retrieved on April 20, 2016




Lue myös nämä

Japanin ilmatieteen laitos hetki sitten: Maaliskuu oli globaalisti ylivoimaisesti lämpimin maaliskuu 125-vuotisessa mittaushistoriassa

Jopa 11 globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja muita tällä viikolla julkaistuja sääennätyksiä

Kymmenen globaalisti ennätyslämpimän kuukauden putki: Talvi mittaushistorian kaikista kolmen kuukauden jaksoista lämpimin verrattuna tavanomaiseen

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan

Maailman ilmatieteen päivän faktat ilmastonmuutoksesta

Kuhameemejä vai maailman tärkeimpiä uutisia?

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Tänään on suomalaisten ylikulutuspäivä: Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät Suomen kulutustasolla, tarvittaisiin 3,4 maapalloa

Suomen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti vuosina 1961-2012 (yksikkö gha/as). Vuonna 2012 Suomen ekologinen jalanjälki oli 5,9 gha/as ja biokapasiteetti 13,4 gha/as. Ylijäämä on yli 7,5 gha/as. Suomalaisten kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen riittäisi siis 0,4 Suomea (Singaporessa vastaava luku on 159,5 Singaporea ja Bermudassa 44,1 Bermudaa). Suomessa luonnonvarojen kulutus on kuitenkin koko maapallon tuotantokykyä ajatellen liian suurta. Mikäli kaikki maapallon asukkaat eläisivät suomalaisten kulutustasolla, maapallon nykyisen väestön vaatimien luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiin 3,4 maapalloa. Tietojen luotettavuus kuuluu Suomen osalta luokkaan 3, kun vaihteluväli on 0-6 ja suurempi arvo ilmaisee suurempaa luotettavuutta. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. (Credit: © 2016 Global Footprint Network. National Footprint Accounts, 2016 Edition. Licensed and provided solely for non-commercial informational purposes. Contact Global Footprint Network at www.footprintnetwork.org to obtain more information or obtain rights to use this and/or other data.)

Tänään on Maailman luonnonsäätiön mukaan Suomen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten elintasolla, tänä vuonna olisi kulutettu uusiutuvia luonnonvaroja jo nyt yhtä paljon kuin maapallo ehtii tuottaa koko tämän vuoden aikana. Loppuvuoden eläisimme tavallaan velaksi luonnolle. Suomalaistenkin suurin yksittäinen syy ylikulutukseen ovat liikenteen ja hiilidioksidin aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

Maapallon kestokyvyn rajoissa elämistä mitataan ekologisella jalanjäljellä. Tästä linkistä voit katsoa eri valtioiden ekologisen jalanjäljen (= kuinka suuri pinta-ala tarvitaan luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen) asukasta kohden sekä biokapasiteetin (= ekosysteemin kyky tuottaa luonnon aineksia ja sitoa päästöjä) asukasta kohden. Luvut on ilmoitettu globaalihehtaareina (= hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa, lyhenne gha) ajanjaksolta 1961-2007. Uusimmat (vuoden 2012) tiedot löytyvät tästä linkistä.

Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on noin 2 gha, kun taas hehtaari laidunmaata on noin 0,5 gha. Globaalihehtaareina ilmoitettu ekologinen jalanjälki on siis laskennallinen alue, jota ei voi ajatella konkreettisena maa-alueena. Lisätietoja löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.

Nykyisellä ihmismäärällä maapallolla on yhtä asukasta kohden keskimäärin vain 1,7 gha biologisesti tuottavaa maata. Siten keskimääräisen ekologisen jalanjäljen asukasta kohden pitää olla maailmanlaajuisesti keskimäärin selvästi alle 1,7 gha, mikäli haluamme turvata ihmispopulaatioiden kasvun ja luonnon hyvinvoinnin. Todellisuudessa ihmiskunnan vuotuinen luonnonvarojen kulutus kuitenkin ylittää maapallon uusiutuvien luonnonvarojen vuotuisen tuotannon yli 60 prosentilla. Sekä HDI että ekologinen jalanjälki ovatkin kasvaneet viime vuosikymmeninä.

Ekologisesti kestävään luonnonvarojen kulutukseen tarvittaisiin eurooppalaisten kulutustasolla 2,8, suomalaisten kulutustasolla 3,4 ja pohjoisamerikkalaisten kulutustasolla 4,7 maapalloa

Keskimääräisellä eurooppalaisten kulutustasolla tarvittaisiin 2,8 maapalloa, mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät vastaavasti. Pohjoisamerikkalaisten kulutustasolla maapalloja täytyisi olla 4,7 ja afrikkalaisten kulutustasolla riittäisi 0,8 maapalloa. Afrikkalaisetkaan eivät silti elä ekologisesti kestävästi, koska maanosan kyky tuottaa luonnonvaroja on liian pieni suhteutettuna väestömäärään. Esimerkiksi Somaliassa kulutus on juuri ylittämässä maa-alueen kyvyn tuottaa luonnonvaroja.

Suomen kulutustasolla tarve olisi 3,4 maapalloa. Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme. Suomessa biokapasiteetti (13,4 globaalihehtaaria/asukas) on yli kaksinkertainen ekologiseen jalanjälkeemme (5,9 globaalihehtaaria/asukas) verrattuna eli biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjäljen noin 127 prosentilla.

Asukasta kohden laskettuna Suomi siis tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Siitä huolimatta emme voi aina syyttää kiinalaisia tai muita väkiluvultaan suuria valtioita. Elintasomme perustuu paljolti öljyyn ja muihin ulkomailta tuotuihin tuotteisiin. Emme voisi elää nykyiseen tapaan pelkästään Suomen luonnon antimilla. Olemme ulkoistaneet luonnonvarojen kulutuksemme.

Koko maapallon ylikulutuspäivä tulee yhä aiemmin, viime vuonna jo 9. elokuuta

Koko maapallon ylikulutuspäivä tulee vuosi vuodelta yhä aiemmin. Vuonna 2015 sen ilmoitettiin aluksi olleen 13. elokuuta, mutta tarkastuslaskennoissa päivämääräksi arvioitiin 9. elokuuta 2015.

Ekonomisen velan lisäksi pitäisikin kiinnittää huomiota myös ekologiseen velkaan eli ympäristövelkaan. Kulutamme luontoa vuosi vuodelta yhä enemmän pystymättä maksamaan tätä velkaamme takaisin. Talous, väestö ja luonnonvarojen kulutus kasvavat. Maapallon koko kuitenkin säilyy koko ajan samana. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaa neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.

Maapallon väkiluku on kasvanut 95 % vuodesta 1970. Samaan aikaan selkärankaisten selkärankaisten eläinten keskimääräinen populaatiokoko on pienentynyt 52 %. Lokakuun 2011 lopulla maapallon väkiluku ylitti arvioiden mukaan seitsemän miljardin rajan. YK:n ennusteiden mukaan maapallolla tullee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100, vaikka väestönkasvu onkin hidastunut pahimpiin ennusteisiin verrattuna.

Metsien häviäminen, makean veden niukkuus, maaperän eroosio, biodiversiteetin pienentyminen ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään aiheuttavat elämän laadun heikkenemistä ja rahankulua. Arvioiden mukaan ihmiskunta on viimeisimpien noin 50 vuoden aikana kuluttanut luonnonvaroja ja tuottanut saasteita enemmän kuin koskaan sitä ennen yhteensä. Seuraavien noin 40 vuoden aikana maailmassa rakennetaan arvioiden mukaan yhtä paljon kuin tähän asti maailmanhistoriassa yhteensä. Kesäkuun 2012 Nature-lehdessä 22 tutkijaa varoitti siitä, että maapallon olotilan muutos on mahdollinen ja jopa todennäköinen jo sadan seuraavan vuoden aikana!

Onneksi ihmislajin kekseliäisyys ja uudet teknologiat voivat tuoda mukanaan myös ratkaisukeinoja näihin ongelmiin. Kannattaa tutustua tarkemmin esimerkiksi kansainvälisiin Earth Overshoot Day -nettisivuihin sekä kriittisen sosiaalisen ja ympäristötaiteen Art Works for Change -sivuihin.

Lue myös nämä

Suomen kulutuksella tarvittaisiin 3,4 maapalloa - Dominikaaninen tasavalta, Georgia ja Sri Lanka maailman parhaat valtiot

Tänään on ylikulutuspäivä: Maapallolla tänä vuonna syntyviä luonnonvaroja vastaava määrä on jo kulutettu

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Jopa 11 globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja muita tällä viikolla julkaistuja sääennätyksiä

Nasa: Mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin tammi-maaliskuu, maaliskuu mittaushistorian 1623 kuukaudesta anomalialtaan toiseksi lämpimin


Pelkkien maaliskuiden globaali maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötila-anomalia (poikkeama vertailukauden 1951-1980 keskiarvosta, joka on diagrammin nollakohta) celsiusasteina vuosina 1880-2016 Nasan GISS-tilastojen mukaan. Maaliskuu 2016 oli koko mittaushistorian lämpimin, +1,28 astetta verrattuna tavanomaiseen. Mittaushistorian toiseksi lämpimin maaliskuu on vuodelta 2010 (+0,92 astetta). Aiempi ennätys ylittyi nyt siis peräti 0,36 asteella, mikä on globaaleissa keskilämpötiloissa iso ero. Viimeksi ja ehkä viimeistä kertaa pitkän aikavälin keskiarvoa viileämpi maaliskuu oli vuonna 1982. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: HotWhopper.

Nasan eilen julkaisemien GISS-lämpötilatietojen mukaan maaliskuu 2016 oli maa- ja merialueet yhdistettyinä maailmanlaajuisesti keskimäärin 1,28 celsiusastetta pitkän aikavälin keskiarvoa (maaliskuut 1951-1980) lämpimämpi. Tämä tekee kuluneesta maaliskuusta koko vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimimmän maaliskuun ja lisäksi myös anomalialtaan (lämpötilapoikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen ko. kuukauden globaaliin keskilämpötilaan) koko mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimimmän.

Erityisen voimakkaasti lämpimyys näkyi maapallon pohjoisosissa, kun taas Antarktiksella oli tavanomaista kylmempää. Pitkälläkin aikavälillä erityisesti arktiset alueet ovat lämmenneet.

Mittaushistorian toiseksi lämpimin maaliskuu on vuodelta 2010 (+0,92 astetta verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon) ja seuraavaksi lämpimimmät vuosilta 2015 ja 2002 (molemmat +0,90 astetta). Aiempi ennätys ylittyi nyt siis peräti 0,36 asteella, mikä on globaaleissa keskilämpötiloissa iso ero. Viimeksi ja ehkä viimeistä kertaa pitkän aikavälin keskiarvoa viileämpi maaliskuu oli vuonna 1982.

Viimeisimmän kuuden kuukauden aikana kaikki kuukaudet ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä ko. kuukausia ja ylittäneet vertailukauden 1951-1980 ko. kuukausien keskiarvolämpötilat yli asteella. Lisäksi koko mittaushistorian kaikkien kuukausien lämpötila-anomaliaennätys on rikottu neljä kertaa. Tammikuun 2007 anomaliaennätys +0,96 astetta oli voimassa pitkään, kunnes sen ylittivät lokakuu 2015 (+1,06 astetta), joulukuu 2015 (+1,10 astetta), tammikuu 2016 (+1,14 astetta) ja helmikuu 2016 (+1,35 astetta).

Globaalin mittaushistorian 1 623 kuukaudesta mikään muu ei ole ollut niin epätavallisen lämmin kuin helmikuu 2016. Helmikuu oli siis mittaushistorian anomalialtaan lämpimin ja maaliskuu toiseksi lämpimin kuukausi. Ne eivät kuitenkaan ole absoluuttisesti lämpimimmät kuukaudet. Absoluuttisesti lämpimin on todennäköisimmin ollut heinäkuu 2015. Tämä johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon talviaikaan (tammi-helmikuussa) absoluuttiset globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta viileämpiä kuin heinä-elokuussa. Tämä on myös syy siihen, miksi kuukausien lämpimyyttä tai kylmyyttä on havainnollisempi tarkastella anomalioina kuin kuukausien absoluuttisina lämpötiloina.

Koko vuoden globaali pintalämpötilojen anomalia laskettuna vuoden alusta kunkin kuukauden loppuun. Vuodesta 2016 voi hyvinkin tulla koko mittaushistorian lämpimin vuosi, vaikka viilentävän La Niña -vaiheen ennustetaan alkavan pohjoisen pallonpuoliskon kesällä tai syksyllä. Credit: HotWhopper.

Tänä vuonna kolmen kuukauden jakso tammikuun alusta maaliskuun loppuun oli Nasan mukaan koko mittaushistorian lämpimin tammi-maaliskuu (1,25 astetta vertailukauden 1951-1980 keskiarvoa lämpimämpi) ja peräti 0,39 astetta lämpimämpi kuin edellinen ennätys, joka oli tehty vasta vuosi sitten.

Globaali maa- ja merialueiden yhdistetty lämpötila-anomalia (poikkeama vertailukauden 1951-1980 keskiarvosta) celsiusasteina valikoituina El Niño -vuosina kuukausittain Nasan GISS-tilastojen mukaan. Varjostettu alue esittää niitä kuukausia, jolloin El Niño tyypillisesti esiintyy. Pitkäaikaisen ilmastonmuutoksen vaikutus tämänhetkisiin lämpöennätyksiin näkyy siten, että nyt globaalit lämpötilat ovat kohonneet korkeammiksi kuin aiempina El Niño -vuosina. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Credit: HotWhopper.

Maapallon tämänhetkiseen lämpimyyteen on ilmastonmuutoksen lisäksi vaikuttanut erityisen voimakas El Niño -vaihe 2015-2016. Tämä El Niño on yksi mittaushistorian voimakkaimmista, mahdollisesti jopa voimakkain. Asiaa ei voi kuitenkaan täysin yksiselitteisesti sanoa, koska on monia eri tapoja mitata El Niñoa. Näyttää siltä, että nykyinen El Niño ja edellisen suuren El Niñon (1997-1998) jälkeen ilmastonmuutoksen myötä meriin varastoitunut lämpö ovat vaikuttaneet yhdessä. Vuosi 2015 ja talvi 2015-2016 olisivat hyvin todennäköisesti olleet globaalisti ennätyslämpimiä ilman El Niñoakin, joskaan ei aivan yhtä suurella marginaalilla kuin nyt. Kevään mittaan El Niñon ennustetaan heikkenevän ja kesällä tai alkusyksystä La Niña -vaiheen alkavan, jolloin myös globaalit lämpöennätykset toistaiseksi loppuvat ainakin pienen viiveen jälkeen. El Niñon vaikutus voi kuitenkin kestää jopa 6-8 kuukautta talven El Niño -piikin jälkeenkin.

Japanin ilmatieteen laitos: Yksitoista globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin

Koko mittaushistorian globaalisti lämpimimmät ko. kuukaudet Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Kaikki yksitoista viimeisintä kuukautta ovat olleet ennätyslämpimiä (maailmanlaajuisesti ykköstilalla ko. kuukausien lämpötilatilastoissa). Taulukon saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä.

Maaliskuu oli Japanin ilmatieteen laitoksen torstaina julkaisemien tietojen mukaan vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti selvästi lämpimin maaliskuu, helmikuun tavoin maa- ja merialueet yhdistettynä 0,62 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 vastaavien kuukausien keskiarvo. Lisäksi maaliskuu oli 1,07 astetta lämpimämpi kuin koko 1900-luvun maaliskuiden keskiarvo.

Maaliskuu ei kuitenkaan aivan ollut anomalialtaan koko mittaushistorian lämpimin kuukausi, vaan tätä ennätystä pitää hallussaan joulukuu 2015, joka oli peräti 0,66 astetta pitkäaikaista keskiarvoa (1981-2010) lämpimämpi. Tämä anomaliaennätys meni japanilaisten tilastossa uusiksi neljä kertaa peräkkäin: syyskuussa, lokakuussa, marraskuussa ja joulukuussa.

Mittaushistorian viisi lämpimintä maaliskuuta ovat japanilaistilaston mukaan olleet maaliskuut 2016 (+0,62°C yli vertailukauden 1981-2010 maaliskuiden keskiarvon), 2015 (+0,31°C), 2010 (+0,28°C), 2002 (+0,26°C) ja 1990 (+0,25°C). Mittaushistorian aikana maaliskuut ovat lämmenneet globaalisti keskimäärin 0,85 astetta vuosisadassa.

Tanskalaiset tutkimuslaitokset: Grönlannissa jäätikkö alkoi sulaa tänä keväänä lähes kaksi kuukautta tavanomaista aikaisemmin ja aiemmin kuin koskaan ennen mittaushistoriassa

Grönlannissa jään sulamiskausi alkoi tänä keväänä jo tällä viikolla, aiemmin kuin koskaan ennen mittaushistoriassa. Tämä on yli puolitoista kuukautta tavanomaista varhaisemmin. Normaalisti sulamiskausi käynnistyy toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa.

Sulamiskauden katsotaan käynnistyneen, kun kymmenen prosenttia jäätiköstä on alkanut sulaa yli yhdellä millimetrillä. Maanantaina 11. huhtikuuta 2016 sulamisprosentti nousi kahteentoista. Sulamiskauden käynnistymisen aikaisuusennätykset ovat nyt seuraavat: 11. huhtikuuta 2016, 5. toukokuuta 2010, 8. toukokuuta 1990 ja 8. toukokuuta 2006.

Vesisateet ja korkeat lämpötilat käynnistivät sulamiskauden ainakin väliaikaisesti ennätysvarhain. Tanskan ilmatieteen laitoksen mukaan Lounais-Grönlannin Kangerlussuaqissa mitattiin maanantaina lämpötilaksi +17,8 astetta, mikä on sääasemakohtainen koko mittaushistorian huhtikuun ennätys (aiempi ennätys +16,0 astetta huhtikuun lopulta, 30.4.1996) ja uupuu vain 0,2 astetta koko Grönlannin vuodesta 1873 alkavan mittaushistorian huhtikuun ennätyslämpötilasta (+18,0 astetta Narsarsuaqissa 22.4.1999).

Maanantaina Grönlannin pääkaupunki Nuukissakin tehtiin uusi huhtikuun paikallinen ennätys, kun lämpötila kohosi +16,6 asteeseen (aiempi ennätys +13,0 astetta huhtikuun lopulta, 29.4.1969). Lisäksi jäätikön korkeimmalla kohdalla 3000 metrissä sijaitsevalla Summit-tutkimusasemalla saavutettiin tiistaina mittaushistorian uusi huhtikuun lämpöennätys, -6,5 astetta. Edellinen ennätys oli -8,2 astetta (30.4.2007). Vielä 1840 metrinkin korkeudella mitattiin nyt lämpöasteiksi +3,1 astetta, mikä olisi siellä normaalisti mukavan lämmintä heinäkuussakin.

Pitkällä aikavälillä tapahtuva napajäätiköiden sulaminen saattaa vaikuttaa osaltaan jopa maapallon fysikaalisen pohjoisnavan (maapallon pyörimisakselin napa) liikkeeseen, joka toki vaihtelee luontaisestikin.

NOAA/NWS: Alaskassa vuoden 2016 sata ensimmäistä päivää ennätyslämpimät

Alaskassa on mitattu tämän vuoden sadan ensimmäisen päivän aikana useilla sääasemilla ennätyskorkeita keskilämpötiloja, vuorokauden ylimmän lämpötilan keskiarvoja ja vuorokauden alimman lämpötilan keskiarvoja.

Maaliskuun viimeisenä päivänä Kaakkois-Alaskan Klawockissa mitattiin lämpötilaksi yli +21 celsiusastetta, mikä on Alaskan mittaushistorian korkein maaliskuun lämpötila. Fairbanksissa lämpötila ei pudonnut -30 fahrenheitasteen (-34 celsiusastetta) alapuolelle koko talvena. Näin on tapahtunut vain kerran aiemmin mittaushistorian aikana.

Alaskassa lumipeite on sulanut tavallista aiemmin. Tämä voi ehkä johtaa tavanomaista aiemmin alkavaan maastopalokauteen. Lumen aikainen sulaminen tietää mahdollisesti huonoa myös Alaskan lohille. Joet lämpenevät tavallista nopeammin, jolloin loppukesällä lämpimissä joissa voi olla liian vähän happea.

BBC: Tavanomaista aikaisempi raju helleaalto Intiassa

Pohjois-Intiassa lämpötilat ovat ylittäneet BBC:n mukaan +40 astetta useana peräkkäisenä päivänä. Esimerkiksi Bhubaneswarissa (Orissa) mitattiin maanantaina koko mittaushistorian korkein huhtikuun lämpötila, +45,8 astetta.

Monin paikoin Intiassa on myös tavanomaista kuivempaa, mikä johtuu voimakkaan El Niñon aiheuttamasta viime vuoden heikosta monsuunisadekaudesta. Kuumuus ja kuivuus voivat helpottaa kesämonsuunin eli merimonsuunin saapuessa tavallisesti kesäkuun puolivälin tienoilla.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Japanin ilmatieteen laitos hetki sitten: Maaliskuu oli globaalisti ylivoimaisesti lämpimin maaliskuu 125-vuotisessa mittaushistoriassa

Maaliskuiden keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 maaliskuiden globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien maaliskuiden pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Japan Meteorological Agency, Monthly Global Average Temperature in March.

Maaliskuu oli Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti lämpimin maaliskuu, helmikuun tavoin maa- ja merialueet yhdistettynä 0,62 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 vastaavien kuukausien keskiarvo. Lisäksi maaliskuu oli peräti 1,07 astetta lämpimämpi kuin koko 1900-luvun maaliskuiden keskiarvo.

Maaliskuu ei kuitenkaan aivan ollut anomalialtaan koko mittaushistorian lämpimin kuukausi, vaan tätä ennätystä pitää hallussaan joulukuu 2015, joka oli peräti 0,66 astetta pitkäaikaista keskiarvoa (1981-2010) lämpimämpi. Tämä anomaliaennätys meni japanilaisessa tilastossa uusiksi neljänä peräkkäisenä kuukautena: syyskuussa, lokakuussa, marraskuussa ja joulukuussa.

Mittaushistorian viisi lämpimintä maaliskuuta ovat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan olleet järjestyksessä lueteltuina maaliskuut 2016 (+0,62°C yli vertailukauden 1981-2010 maaliskuiden keskiarvon), 2015 (+0,31°C), 2010 (+0,28°C), 2002 (+0,26°C) ja 1990 (+0,25°C). Mittaushistorian aikana maaliskuut ovat lämmenneet globaalisti keskimäärin 0,85 astetta vuosisadassa.

Lue myös nämä

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

Kymmenen globaalisti ennätyslämpimän kuukauden putki: Talvi mittaushistorian kaikista kolmen kuukauden jaksoista lämpimin verrattuna tavanomaiseen

Pohjoinen pallonpuolisko saavutti maaliskuun alussa hetkellisesti kahden asteen lämpenemisrajan verrattuna esiteolliseen aikaan

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Grönlannissa ennätyslämpötilat käynnistivät sulamiskauden nyt ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa jo huhtikuussa, puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) 8. huhtikuuta (ylempi kartta) ja tänään (alempi kartta). Grönlannissa on ollut tässä kuussa ajoittain ja paikoitellen jopa 20 celsiusastetta tavanomaista lämpimämpää. Koko maapallo keskimäärin on tänään 0,72 astetta esihistoriallisesta ajasta jo lämmennyttä ajanjaksoa 1979-2000 lämpimämpi. Samaan aikaan, kun arktisella alueella on noin neljä astetta tavanomaista lämpimämpää, Antarktiksella on kolme astetta tavanomaista kylmempää. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA


Grönlannissa jään sulamiskausi on alkanut tänä keväänä aiemmin kuin koskaan ennen mittaushistoriassa. Koskaan ennen sulamiskausi ei ole päässyt vauhtiin jo huhtikuussa. Tämä on yli puolitoista kuukautta tavanomaista varhaisemmin, sillä normaalisti sulamiskausi käynnistyy toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa.

Sulamiskauden katsotaan käynnistyneen, kun kymmenen prosenttia jäätiköstä on alkanut sulaa yli yhdellä millimetrillä. Maanantaina 11. huhtikuuta 2016 sulamisprosentti nousi kahteentoista. Sulamiskauden käynnistymisen aikaisuusennätykset ovat nyt seuraavat:

1.   11. huhtikuuta 2016
2.   5. toukokuuta 2010
3.   8. toukokuuta 1990
4.   8. toukokuuta 2006

Voimakkaat vesisateet ja ennätyksellisen korkeat lämpötilat käynnistivät sulamiskauden (ainakin väliaikaisesti) tänä keväänä ennätysvarhain. Tanskan ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi Lounais-Grönlannin Kangerlussuaqissa mitattiin maanantaina lämpötilaksi +17,8 astetta, mikä on sääasemakohtainen koko mittaushistorian huhtikuun ennätys (aiempi ennätys +16,0 astetta huhtikuun lopulta, 30.4.1996) ja uupuu vain 0,2 astetta koko Grönlannin vuodesta 1873 alkavan mittaushistorian huhtikuun ennätyslämpötilasta (+18,0 astetta Narsarsuaqissa 22.4.1999).

Maanantaina myös Grönlannin pääkaupunki Nuukissa tehtiin uusi huhtikuun paikallinen ennätys, kun lämpötila kohosi +16,6 asteeseen (aiempi ennätys +13,0 astetta huhtikuun lopulta, 29.4.1969). Lisäksi keskellä jäätikköä 3000 metrin korkeudella sijaitsevalla Summit-tutkimusasemalla saavutettiin eilen (12.4.2016) mittaushistorian uusi huhtikuun lämpöennätys, -6,5 astetta. Edellinen ennätys oli -8,2 astetta (30.4.2007). Vielä 1840 metrin korkeudella mitattiin nyt +3,1 astetta, mikä olisi siellä lämmin heinäkuunkin lämpötilaksi.

Pitkällä aikavälillä tapahtuva napajäätiköiden sulaminen saattaa vaikuttaa osaltaan jopa maapallon fysikaalisen pohjoisnavan (maapallon pyörimisakselin napa) liikkeeseen, joka toki vaihtelee luontaisestikin.

Lue myös nämä

Uusi ennätys: Merijään pinta-ala globaalisti satelliittiajan pienin


sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Karelianistiseen kansallismaisemaan perustettu Kolin kansallispuisto täyttää tänään 25 vuotta


Näkymä Kolilta Pieliselle lienee Suomen tunnetuin kansallismaisema. Sen syntyhistoria vie meidät lähes kahden miljardin vuoden taakse, jolloin litosfäärilaattojen törmätessä syntyivät Karelidit, nykyisen Himalajan veroinen vuoristo.

Nykyään jäljellä olevat Kolin vaarat (Ukko-Koli 347 metriä merenpinnan yläpuolella, Akka-Koli 339 m, Paha-Koli 334 m, Pieni-Koli 238 m) ovat jäännösvuoria, kovaa kvartsiittikalliota, jonka ympäriltä heikompi kiviaines on kulunut rapautumisen ja eroosion myötä. Korkeuseroa Ukko-Kolin huipun ja Pielisen pinnan välillä on 253 metriä.


Metsästäjä-keräilijät elivät Kolilla jo kivikaudella (8000-1500 eKr). Pysyvää asutusta Kolille syntyi 1700-luvun puolivälissä, jolloin alkoi myös vasta 1930-luvulla päättynyt säännöllinen kaskeaminen.


Kansallisromantiikan huippuaikaan vuonna 1892 Kolilla retkeilivät Eero Järnefelt, Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt. Myöhemmin Järnefelt houkutteli mukaansa Jean Sibeliuksen ja I.K. Inhan. Karelinianisteista myös Pekka Halonen retkeili Kolilla ahkerasti.


Eero Järnefelt jätti Pirunkirkon luolaan (itse asiassa 33 metriä pitkään kalliohalkeamaan, jonka kattona on kivilohkareita) omat terveisensä:

"Yksi salaisuus, yksi henki,
yks onni kumpaisenki,
on kirkko tämä,
sen pyhyyttä muistelemma aina."

Suomen tiettävästi vanhin merkitty luontopolku avattiin 12. heinäkuuta vuonna 1896 Pieliseltä Ukko-Kolille. Tuolloin huipun lähistölle rakennettiin myös Ylämaja.


Uhrihalkeama eli Kolin kolo tai Rakokallio on mielenkiintoinen muinaismuisto, 15 metriä syvä kalliohalkeama, johon on jo yli sadan vuoden ajan heitelty kolikoita. Legendan mukaan Koli on saanut nimensä Uhrihalkeamaan putoilleiden kolikoiden kolinasta.


Kaikki tämä luonnon- ja kulttuurihistoria oli uhattuna 1980-luvulla, jolloin Koli haluttiin ottaa tehokäyttöön. Onneksi syntyi Kolia puolustava liikehdintä, joka kampanjoi 1980-1990 -lukujen vaihteessa. Itsekin muistan osallistuneeni silloisen Joensuun yliopiston juhlasalissa järjestettyyn Koli-iltaan, jossa muistaakseni Heikki Simola piti upean kuvaesitelmän "Koli on kultaa".


Laki Kolin kansallispuistosta astui voimaan 10. huhtikuuta vuonna 1991. Tänään vietetäänkin Kolin kansallispuiston 25-vuotispäivää.



Onneksi olkoon, Koli!

Katso myös nämä

Valokuvagalleriani: Kolia koluamassa

Filmi vuodelta 1943: Kuuluisa Koli

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Viiden kansainvälisen tutkimuslaitoksen kesän 2016 sääennuste Suomeen

Alustavissa kesän 2016 vuodenaikaisennusteissa Suomen sää näyttää keskimäärin tavanomaista lämpimämmältä. Kaikkein selkeimmin lämpimyys näkyy Pohjois-Suomessa. Tavanomaisiin kuukausilämpötiloihin verrattuna poikkeamat eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin keväällä.

Huom.! Päivitän jatkossa kesän sääennusteet tämän blogipostauksen kommentteihin!


Kuvan © Mila Supynska - Fotolia

ECMWF: Lämmin ja sademääriltään tavanomainen alkukesä

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) arvioi, että toukokuun alusta heinäkuun loppuun ulottuvalla jaksolla Suomessa on keskimäärin 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää ja sademäärät tavanomaisia. Vain aivan Suomen kaakkoisimmissa ja itäisimmissä osissa lämpötilapoikkeama voi jäädä hieman pienemmäksi ja sademäärä olla hieman tavanomaista suurempi. ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.

NOAA/NWS: Koko kesä keskimäärin tavanomaista lämpimämpi, selvimmin Lapissa

Pääosin kaikilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla (huhti-kesäkuu, touko-heinäkuu, kesä-elokuu, heinä-syyskuu, elo-lokakuu, syys-marraskuu) Pohjois-Suomessa on 1-2 celsiusastetta ja Etelä-Suomessa 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää, lukuun ottamatta Lounais-Suomea, jossa lämpötilat jäävät lähelle normaalia. Kaikkein selvimmin lämpimyys tavanomaisiin ko. kuukausien lukemiin verrattuna näkyy huhti-kesäkuussa ja heikoimmin elo-lokakuussa.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi lämpimin on huhtikuu, koko Suomessa 1-2 astetta (Kuusamon seudulla jopa 2-3 astetta) yli tavanomaisen. Touko-, heinä- ja syyskuussa Pohjois-Suomessa on 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää, muualla 0,5-1 astetta yli tavanomaisen. Kesä- ja elokuussa vuorostaan Pohjois-Suomessa ollaan pääosin 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämmissä lukemissa, kun taas Etelä-Suomen lämpötilalukemat ovat ajankohtaan nähden normaaleja.

Kolmen kuukauden jaksojen sademäärät näyttävät koko kesän ajan melko tavanomaisilta lukuun ottamatta heinä-syyskuuta, jolloin Etelä- ja Itä-Suomessa on viitteitä tavanomaista vähäsateisemmasta säästä, ja elo-lokakuuta, jolloin vastaava tilanne on Pohjois-Suomessa.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaista kuivemmilta vaikuttavat isossa osassa Suomea huhti-, heinä-, elo- ja syyskuu, kun taas touko- ja kesäkuussa sekä Lapissa myös heinäkuussa voi olla paikoin hieman tavanomaista sateisempaa.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Venäjän ilmatieteen laitos: Tavanomaista lämpimämpi alkukesä varsinkin Lapissa

Venäjän ilmatieteen laitoksen vuodenaikaisennuste touko-heinäkuun kolmen kuukauden jaksolle näyttää koko Suomeen tavanomaista lämpimämpää säätä. Selvimmin tämä näkyy Pohjois-Suomessa. Sademäärät ovat pääosin tavanomaisia, paikoin ehkä hieman sen alle.

IRI: Tavanomaisen alkukesän jälkeen normaalia lämpimämpi sää leviää Kaakkois-Suomesta muualle maahamme

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) vuodenaikaisennusteen mukaan Suomessa on huhti-kesäkuussa keskimäärin tavanomaisia lämpötiloja. Aivan eteläisimmässä Suomessa ja ehkä Käsivarren Lapissa voi olla 40 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 25 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää.

Touko-heinäkuussakin Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Kaakkois-Suomessa voi olla 40 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 25 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää. Käsivarren Lapissa vastaavat todennäköisyydet ovat 45 %, 35 % ja 25 %.

Kesä-elokuussa Etelä- ja Keski-Suomessa on 40 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 25 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää (aivan kaakkoisimmassa Suomessa todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän voi olla hieman korkeampi), samoin Käsivarren Lapissa. Muualla Lapissa lämpötilat ovat tavanomaisia. Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta lähes kaikkialla Euroopassa näyttäisi olevan hyvin suurella todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää.

Heinä-syyskuussa Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa on 45 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 20 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää. Suomen keskivaiheilla puolestaan on 40 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 25 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää.

Sademäärien osalta IRI:n ennuste ei näytä juuri mihinkään koko Euroopassa poikkeamaa tavanomaisesta millekään ennustetulle kolmen kuukauden jaksolle.

Japanin ilmatieteen laitos: Tavanomainen alkukesä, Lapissa ehkä tavanomaista lämpimämpää

Kolmen kuukauden jaksolla huhti-kesäkuu Japanin ilmatieteen laitos ennustaa Suomen lämpötilojen ja sademäärien olevan keskimäärin tavanomaisia. Vain aivan pohjoisimmassa Suomessa on pieni mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän.

Kuvan © standret - Fotolia

Juhannusaatonkin sää "tiedetään" jo nyt! 

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa juhannuksen sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi +19 astetta, poutaa ja puolipilvistä. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.

Kuvan © Marzanna Syncerz - Fotolia

Voiko sään vuodenaikaisennusteisiin luottaa?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Kun vuodenaikaisennuste ennustaa kesä-elokuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä-elokuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä jopa viileitä, mutta jossakin vaiheessa on erityisen lämmintä.

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.

Lue myös tämä

Viileät kesäkuut