 |
| Mittaushistorian voimakkaimmat maa-alueelle edenneet trooppiset syklonit. Nopeudet on ilmoitettuna yhden minuutin keskimääräisenä tuulen nopeutena myrskyn rantautuessa (pyöristettynä alaspäin tarkkuuteen 5 km/h). Lyhyiden puuskien nopeudet ovat suurempia. Supertaifuuni Haiyanin nopeudeksi ilmoitettiin aluksi yli 310 km/h, mutta se on tarkastuksessa pudotettu lukemaan 305 km/h. Vastaavasti Camille-hurrikaanin nopeus on muutettu arvosta 305 km/h lukemaksi 280 km/h. Huomaa myös se, että useimmiten tuulen nopeutta mitataan kymmenen minuutin keskituulena. Lähde: Dr. Jeff Masters' WunderBlog. |
Lauantaina 20. helmikuuta 2016 Winston-syklonin tuulen nopeudeksi Fidžin saaristovaltioon kuuluvan Koro-saaren päällä arvioitiin satelliittihavaintojen perusteella noin 295 km/h. Näin Winston on yhdessä vuoden 1959 Joan-taifuunin ja vuoden 1935 suuren Labor Day -myrskyn kanssa mittaushistorian toiseksi voimakkain luotettavien tietojen mukaan maa-alueelle rantautunut trooppinen sykloni. Tiettävästi vain vuoden 2013 Haiyan-supertaifuuni Filippiineillä on saapunut maalle voimakkaampana. Satelliittitietoa on kuitenkin saatavissa vain vuodesta 1970 alkaen ja korkealaatuisia satelliittikuvia vuodesta 1990 lähtien.
Nyt noin neljän kuukauden aikana sekä läntisellä että eteläisellä pallonpuoliskolla on koettu mittaushistorian tiettävästi voimakkaimmat trooppiset myrskyt. Lokakuun loppupuolella nähtiin Tyynellämerellä Meksikon edustalla mittaushistorian voimakkain hurrikaani Patricia ja nyt siis viikonloppuna Fidžillä eteläisen pallonpuoliskon voimakkain myrsky Winston.
Trooppinen sykloni Chapala rantautui marraskuussa 2015 Jemeniin hirmumyrskynä, mutta se vaimeni nopeasti maalle edetessään. Erittäin historiallista on kuitenkin se, että Chapala on Jemenin koko havaintohistorian ensimmäinen varsinainen trooppinen sykloni (kansainvälisissä uutisissa käytetty nimeä hurrikaani, vaikkei kyseessä ole varsinainen hurrikaanien esiintymisalue). Pienempiä myrskyjä siellä on ollut ennenkin. Hurjimpien arvioiden mukaan Chapala toi Jemeniin kahdessa vuorokaudessa yhtä paljon sadetta kuin siellä normaalisti sataa kymmenessä vuodessa. Vajaata viikkoa myöhemmin jo toinen trooppinen sykloni, hirmumyrsky Megh, iski Jemeniin, jossa vastaavia myrskyjä ei ole havaittu ainakaan noin 40 vuoteen.
Vuonna 2015 maapallolla oli kaikkiaan yhdeksän Saffir-Simpsonin asteikon mukaista korkeimman eli viidennen luokan myrskyä, yhtä monta kuin vuosina 2004 ja 2014. Tätä enemmän näin voimakkaita myrskyjä on ollut vain Super - El Niñon vuonna 1997. Runsaaseen voimakkaiden myrskyjen määrään ovat osaltaan vaikuttaneet ilmastonmuutoksen myötä meriin kertynyt lämpö, ennätyslämpimät pintavedet ja El Niño, jotka kietoutuvat osittain yhteen. Koska meret ovat nyt huomattavasti lämpimämpiä kuin muutama vuosikymmen sitten, trooppiset syklonit saavat niistä entistä enemmän voimaa. Lisäksi Winstonin syntyaikoihin myös viikkojen aikajänteellä vaihteleva Madden-Julian -oskillaatio suosi myrskyjen syntyä keskisellä ja läntisellä Tyynellämerellä.
Ilmastonmuutoksen myötä valtamerten pintaosiin on absorboitunut vuosittain 43 kertaa niin paljon energiaa kuin Yhdysvalloissa käytettiin koko vuonna 2012. Merenpinta on noussut, meret ovat lämmenneet ja niistä haihtuu entistä enemmän vesihöyryä. Ilmastonmuutoksen ei kuitenkaan voi sanoa aiheuttavan näitä myrskyjä, vaan ilmastonmuutos tekee syntyvistä myrskyistä aiempaa voimakkaampia.
Lähteet ja lisätietoja
Discover Magazine: How Winston became Earth’s strongest Southern Hemisphere storm in recorded history
Dr. Jeff Masters' WunderBlog: Earth's Nine Category Five Storms of 2015: 2nd Most on Record
Foreca: Hurrikaanin, taifuunin ja trooppisen syklonin ero
Foreca: Patricia – miten syntyy maailman voimakkain hurrikaani?
NOAA: What is the MJO, and why do we care?
Lue myös nämä
Vaikka väestömäärä sekä ihmisiin vaikuttavat myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet, riskien tehokkaan ehkäisyn ansiosta yhä vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa
Foreca: Patricia – miten syntyy maailman voimakkain hurrikaani?
NOAA: What is the MJO, and why do we care?
Lue myös nämä
Vaikka väestömäärä sekä ihmisiin vaikuttavat myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet, riskien tehokkaan ehkäisyn ansiosta yhä vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti