perjantai 27. marraskuuta 2015

Black Friday, Älä osta mitään -päivä ja Turkiton perjantai 27.11.2015

Vanhat tupakkamainokset herättelevät pohtimaan sitä, markkinoidaanko meille yhtä valheellisin keinoin hiilihydraattipitoista ruokaa, grillinpuhdistusrobotteja, ympäristöystävällisiä automalleja ja muovikorkillisia maitopurkkeja. Kun vielä 40 vuotta sitten pariskunnalla saattoi olla yhteiset tekohampaat ja televisio-ohjelmia tuli yhdeltä tai kahdelta kanavalta muutama tunti vuorokaudessa, nyt emme - hieman kärjistäen - jaksa edes puhdistaa grilliä, haravoida lehtiä tai valmistaa popcornia ilman erityistä konetta. Pitkään ei ole siitäkään, kun "luokkahuoneen ilman edullisimmaksi lämpömääräksi" suositeltiin 16-18 astetta. Onneksi lukion uusiin opetussuunnitelmiin ovat tulleet mukaan kulutuskriittiset vastamainokset, joista on esimerkkejä tämän blogitekstin linkeissä.


Siivouspäivän aika? Piirtänyt Pauliina Lattu. Lähde: Älä osta mitään -päivän joulukalenteri 2.12.2013
Lisenssi: Creative Commons CC BY-NC-ND.

Tällä viikolla vietetään Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa ja tänään kansainvälistä "Älä osta mitään" -teemapäivää, jonka ideana on saada meidät kuluttajat edes päivän ajaksi miettimään kulutustottumuksiaan. Olisiko mahdollista olla yksi päivä ostamatta mitään aineellista tuotetta?

Teemapäivä on saanut myös omat nettisivut: http://www.alaosta.fi/. Sivustolta löytyy mielenkiintoista lisämateriaalia, mm. tarkempaa tietoa päivän taustalla olevasta ajatusmaailmasta sekä ideoita aineettomista lahjoista ja ajanvietteestä ilman kulutushysteriaa. Facebook-naamakirjaankin päivä on löytänyt tiensä.

Älä osta mitään -päivän lisäksi tänään on Turkiton perjantai. Sen kunniaksi kannattaa lukea eläineetikko Elisa Aaltolan ajatuksia.

Kestävä joulu ja musta perjantai

Tänä vuonna Älä osta mitään -päivän erityisteemana on kestävä joulu. Kuluttajat haastetaan viettämään kulutusvalveutunutta, kohtuullista joulukuuta, ei ainoastaan yhtä ostoksetonta päivää.

Älä osta mitään -päivän ajankohta (vuosittain marraskuun viimeinen perjantai) onkin osuvasti valittu. Se on Yhdysvalloissa kiitospäivän (Thanksgiving Day, marraskuun neljäs torstai) jälkeinen perjantai, josta käytetään myös nimeä Black Friday eli musta perjantai, kauppojen kiireisimmän joulusesongin alku. Yhdysvalloissa tämä on kaupoille vuoden suurin yksittäinen myyntipäivä ja usein suurten alennusmyyntikampanjoiden päivä, jolloin ihmisille kaupataan "kaikkea mahdollista krääsää". Itse nimi Black Friday viittaa päivään, jolloin kauppojen vuoden kirjanpidossa päästään tappiota osoittavasta punaisesta väristä voittoa osoittavaan mustaan väriin. Kauppojen väitetään tekevän tappiota suurimman osan vuotta ja nappaavan voittonsa hyvän joulumyynnin ansiosta.

Turhakkeita hajustetusta roskapussista hyönteisansaan

Turhakkeita. Piirtänyt Amanda Pajakari. Lähde: Älä osta mitään -päivän joulukalenteri 18.12.2013
Lisenssi: Creative Commons CC BY-NC-ND.

Suomen Luonnonsuojeluliitto on jo vuodesta 2000 alkaen valinnut yleisöäänestyksellä turhakkeita, joita ilman pärjää mainiosti. Vuoden 2015 turhake julkaistaan 11. joulukuuta ilmestyvässä Suomen Luonto -lehdessä. Oma suosikkini turhakkeeksi on maitotölkkien muovikorkki.

Aiempina vuosina turhakkeiksi on valittu lehtipuhallin, vaipankätkijä, ulkomainen pullovesi (itsekin olen pulloveden turhuudesta blogannut), hampurilaisaterian kylkiäiset, juotava jugurtti, citymaasturi, kahdet puhelinluettelot, mönkijä, pantiton pullo, ilotulitteet, turkikset, pöntöstä huuhdeltava vessapaperihylsy, saippua-automaatti, hajustettu roskapussi ja hyönteisansa.

Turhakelistaa on jokaisen helppo jatkaa itsekin: banaaninkuljetusrasia, hopeoitu samppanjavispilä, hammaslankateline, keitetyn kananmunan kuorenrikkoja, valmis lettutaikina muovipullossa jne. Mieluummin elän ja käyn vaikka teatterissa kuin hukun kaikkeen tavaraan ja samalla huonoon omaantuntoon luonnonvarojen kuluttamisesta.

Vastamainokset mukana lukion uusissa opetussuunnitelmaperusteissa

Lukion uusissa, syksyllä 2016 voimaan tulevissa opetussuunnitelmissa biologian ja maantieteen kohdalla mainitaan yhtenä kurssien arvioinnin osa-alueena opiskelijan tekemät vastamainokset. Hauska aiheeseen liittyvä sivusto on http://www.mainoskupla.fi/, josta löytyy esimerkkejä vastamainoksista. Ne jäljittelevät oikeita mainoksia, mutta niiden sanoma on täysin erilainen.

Myös meidän lukiomme opiskelijat ovat tehneet vastamainoksia Älä osta mitään -päivän aikoihin esimerkiksi vuosina 2013 ja 2014, mikä tarjoaa mainion keinoin biologian, maantieteen ja kuvataiteen yhteiseen työskentelyyn. Uusia tuotoksia on tulossa tänäänkin. Lisää hykerryttäviä vastamainoksia näkee Voima-lehden vastamainossivulta. Näiden vastamainosten parissa voi viettää monta todella riemastuttavaa hetkeä! Kannattaa tutustua vastamainoksiin sekä globaalikasvatukseen ja kulttuurihäirintään myös Eeva Kemppaisen Kuilut umpeen -blogissa ja Flickr-sivulla.

Naurammekohan muutaman vuosikymmenen kuluttua yhtä paljon nykyisille kulutushysteriaa ihannoiville mainoksille ja rasvaisia sekä sokerisia ruokia ylistäville mainoksille kuin vanhoille tupakkamainoksille. Nämä vanhat tupakkamainokset, joissa lääkärit suosittelevat tupakointia terveyden edistämiseksi lihottavien karkkien syönnin sijaan, ovat surullisen hauskoja!

Luonnonvarojen käyttö ryöstäytynyt käsistä viimeisimmän sukupolven aikana

Ihmiskunta kulutti vuonna 2015 alle kahdeksassa kuukaudessa kaikkia maapallolla koko vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 3/4 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,6 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat.

Vielä 1960-1970 -luvuilla oli helppoa olla huomaamattaankin ekologinen, kun maito oli taskulämmintä, televisio-ohjelmia tuli yhdeltä tai kahdelta kanavalta vain kuusi tuntia päivässä ja pariskunnalla oli yhteiset tekohampaat. Tosin silloin käytettiin surutta ympäristömyrkky DDT:tä ja vesistöt olivat monin paikoin nykyistä likaisempia. Monissa ympäristöasioissa kehitys on siis kulkenut parempaankin suuntaan.

Ekologisen elämän ei tarvitse olla paluuta vanhaan ja kaikesta kivasta luopumista. Olisi varmaankin mahdollista löytää jonkinlainen kompromissi puutteessa elämisen (eikä 1970-luvullakaan mitään pula-aikaa eletty!) ja kulutushysterian väliltä. Onkin outoa, että nykyään meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa!

Kulutusyhteiskunnasta voi lukea enemmänkin. Vaikuttavaa katseltavaa ovat esimerkiksi kuvat ihmisistä makaamassa viikon jätteidensä keskellä. Kuinkahan suuri osa tuostakin jätemäärästä on tarpeetonta? Näyttää siltä, että haluamme vain saada kaikkea sitä samaa, mitä on muillakin.

Me jokainen voisimme ehkä edes hieman miettiä päivittäisiä kulutusvalintojamme. Jos luonnonvarojen käyttöä ja luonnon saatuttamista olisi mahdollista vähän rajoittaa, voisimme elää nyt ihmiskunnan historian parasta aikaa. Tähän Älä osta mitään -päivä herättelee hyvin.

Ajatuksia Älä osta mitään -päiväksi




Olen kerännyt tähän joitakin sitaatteja, joiden toivon herättävän ajatuksia. Kannattaa tutustua myös lähteenä käytettyihin laajempiin kirjoituksiin.

"Liite on pullollaan lähinnä Pelle Pelottoman keksinnöiltä kuulostavia turhakkeita. On popcorn- ja hot dog -konetta, pizzauunia, herätysvaloa, hierovaa tyynyä ja jäähilejuomamukia. Kaikkea sellaista maapalloa kiihtyvällä vauhdilla tuhoavaa roinaa, joka muutaman vuoden kuluttua siirtyy jäteasemalle prässättäväksi. -- Mutta jos tervekätisenä ihmisenä joskus toivon joulupukilta grillinputsausrobottia, minulla on todennäköisesti aivan liikaa kaikkea — paitsi suhteellisuudentajua." Lähde: Katariina Hakaniemi, Kouvolan Sanomien kolumni

"Ostoksillekin menimme kävellen, emmekä hypänneet 300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päähän lähikauppaan.Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla, emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet." Lähde: Markku Leiwo, Ilkan kolumni

"Nyt keskiluokka määrittelee itseään kokonaisen elektroniikka- ja laitevuoren avulla. -- Katsotaanpa ensin olohuoneeseen. Sieltä löytyy luonnollisesti vähintään 42-tuumainen litteä televisio, mieluiten Sony tai Samsung. Sen alla on pelikonsoli, johon on liitetty sekä karaokemikit että liiketunnistin. Kaiuttimet ovat kotimaiset Genelecit tai Amphionit, äänenlaatuun vähemmän vakavasti suhtautuneilla ne ovat Boset. -- Keittiöt ovat aiempaa suurempia yksinkertaisesti siksi, että kaikki laitteet tarvitsevat omat tasonsa. Mehupuristin, SodaStream, Juran pavut jauhava espressokone ja jotain Kitchen Aidin erikoiskoneita. Vieressä induktioliesi ja Smegin jääkaappi, jossa on jääpalakone. -- Ajotiellä on navigaattorilla, kaistavahdilla, peruutuskameralla, langattomalla bluetooth-yhteydellä, sadesensoreilla ja vireystilavahdilla varustettu saksalainen auto. Ruohon leikkaa kesällä ruohonleikkuurobotti ja talvella lumi poistetaan mönkijällä." Lähde: Pekka Pekkala, Helsingin Sanomien kolumni

"Luokkahuoneen ilman edullisin lämpömäärä on 16-18 C. -- Tässä lämpötilassa kykenee tavallisiin vaatteisiin puettu, koulutyössä oleva terve oppilas vaikeudetta ylläpitämään ruumiinsa lämpötilan normaalisena +37 C. -- Mutta toiselta puolen, kuten edellä jo huomautettiin, luokkahuoneen ilma ei saisi nousta paljon normaalimäärää korkeammallekaan (ei yli 20 C). -- Kouluhallituksen kiertokirjeessä heinäkuun 23 p:ltä 1913 määrätään, että kouluhuoneita ei saa lämmittää yli 18 lämpöasteen Celciusta." Lähde: Kouluhygienia-kirja vuodelta 1945

"Pesukone ja jääkaappi ja nauhuri ovat tietysti asioita, jotka ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla, niiden hyvinvoivien." Lähde: Apu-lehti 19/1971 (14.5.1971)

"Avun Katseluviikko 16.5.-22.5.1971 -osuudesta selviää, että televisio-ohjelmia lähetettiin kahdella kanavalla, pääosin mustavalkoisena ja vain reilut kuusi tuntia vuorokaudessa. Uutiset ja Urheiluruutu tulivat varmuuden vuoksi samanaikaisesti kummaltakin kanavalta, ettei kukaan katsellut niiden aikaan mitään muuta. MTV sai muutaman tunnin päivässä lähetysaikaa Ylen kanavilta. Lauantai-iltana kakkoskanavalla nähtiin vain kaksi ohjelmaa, nimittäin kotimainen elokuva ja uutiset." Lähde: Jarin blogi

"Alison muovimaassa: Noin 6,5 kilometrin päässä Malediivien pääkaupunki Malésta sijaitsevalle Thilafushi-jätesaarelle viedään noin 330 000 kg jätettä päivittäin. Suuri osa tästä tulee turismista, joka on alueen pääelinkeino. Malediiveilla vierailee vuosittain yli 750 000 turistia, mikä on kaksinkertaisesti valtion oman väkiluvun verran. Jokainen turisti tuottaa noin 3,5 kg jätettä päivässä." Lähde: Jarin blogi

"Vanhanaikainen tikkataulu on hyvä vielä 10 vuoden jälkeen ja uusi tikkataulu sitä huonokuntoisempi jo 10 päivän käytön jälkeen." Lähde: Jarin blogi

"Peräti 71 % maapallon väestöstä elääkin nykyään valtioissa, joissa luonnonvarojen kulutus ylittää ekosysteemien tuotantokyvyn ja joissa lisäksi tulotaso on maapallon keskiarvoa heikompi. Vielä 1960-luvun alussa luku oli alle 15 %. Tämä tilanne lienee osaltaan luonut pohjan myös pakolaisongelmalle ja turvapaikanhakijoiden lisääntyneille määrille." Lähde: Jarin blogi

"Jos oletetaan epärealistisesti, että kaikki (Suomen) maito ja piimä juodaan korkillisista yhden litran tölkeistä, korkkien aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina ovat 3 861 304 355 grammaa. Vuonna 2013 Suomessa myytyjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin vajaat 139 grammaa kilometrillä. Siten maitotuotteiden korkkien hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 27 779 168 kilometrin autoilua.Kun suomalainen autoilija autoilee keskimäärin 16 000 kilometriä vuodessa, maitotuotteiden korkit vastaavat siis noin 1736 suomalaisen henkilöauton koko vuoden kasvihuonekaasupäästöjä." Lähde: Jarin blogi

maanantai 23. marraskuuta 2015

Pariisin ilmastokokous, askel eteenpäin ja ilmastoX

Ensi viikolla alkaa Pariisin ilmastokous. Tämä teksti kertoo mielenkiintoisia ja ajankohtaisia faktoja siitä, miksi kokous on merkittävä. Ilmastonmuutosopetukseen on saatavissa monia hyviä verkkomateriaaleja. Aiheesta on esimerkiksi meneillään sosiaalisen median kampanjoita, joihin opiskelijat ja kaikki muutkin voivat helposti osallistua. Myös stand up -koomikot ovat ottaneet kantaa ilmastonmuutokseen.

Viime viikolla julkaistujen tietojen mukaan sekä NOAA, Japanin ilmatieteen laitos että Nasa ovat yksimielisiä siitä, että lokakuu oli koko mittaushistorian globaalisti lämpimin lokakuu. Se näyttää olleen tavanomaiseen verrattuna lämpötilapoikkeamaltaan 1880-luvulta alkavan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin ja noin asteen esiteollista aikaa lämpimämpi. Nyt on koettu jo kuusi globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin, ja koko tänä vuonna ennätyskuukausia on ollut tähän mennessä kahdeksan.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen lukuisia ennätyslämpimiä vuosia, viimeksi ennätyskylmää vuonna 1911

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon kuvapankki

Marraskuussakin lämpöennätykset ovat jatkuneet. Näin koko vuodesta 2015 tulee lähes varmasti mittaushistorian lämpimin vuosi, edellistä ennätysvuotta 2014 lämpimämpi (katso mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta tästä linkistä). Tarkasti ottaen vuodesta 2015 on tulossa virhemarginaalien rajoissa paras ehdokas mittaushistorian lämpimimmäksi vuodeksi. Mittaushistorian 15 lämpimimmästä vuodesta 13-14 on koettu 2000-luvulla. Viimeinen globaalisti ennätyskylmä vuosi oli 1911.

Viimeksi maapallo oli 1900-luvun keskiarvoa viileämpi helmikuussa 1985. Siis kaikkiaan 368 peräkkäistä kuukautta ovat olleet lämpimämpiä kuin 1900-luvun keskiarvo. Jos olet alle 30-vuotias, et ole elänyt yhtäkään kuukautta, joka olisi ollut viileämpi kuin 1900-luvun keskiarvo. Viimeksi kokonainen vuosi oli globaalisti 1900-luvun keskiarvoa viileämpi vuonna 1976, joka on siis "viimeisin kylmä vuosi". Jos olet alle 38-vuotias, et siis ole koskaan kokenut 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta. Siis noin 65 prosenttia maapallon väestöstä ei ole ikinä nähnyt yhtä viileää tai viileämpää vuotta kuin 1900-luvun keskiarvo!

Pariisin ilmastokokus alkaa ensi maanantaina

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon kuvapankki

Pariisin ilmastokous 30.11.-11.12.2015 on hyvin merkittävä. Tänä vuonna maapallo on ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli asteen lämpimämpi kuin esiteollisella ajalla. Tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen esiteollisesta ajasta vuoteen 2100 mentäessä. Nykypolitiikalla maapallo lämpenisi tällä vuosisadalla Climate Action Trackerin mukaan noin 3,6 astetta (3,3-3,8 astetta).

Climate Action Trackerin lokakuussa julkaisemien tietojen mukaan tähän mennessä suunnittelluilla valtiokohtaisilla päästövähennyksillä päädytään yhä 2,7 asteen lämpenemiseen, vaikka vähennystoimet toteutuisivat täysin suunnitelmien mukaisesti. Tulos on toki 0,4 astetta vähemmän kuin mitä vuosi sitten näytti Limassa, mutta kahden asteen tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Maapallon eri alueiden ja valtioiden päästövähennyksiä voit vertailla tämän interaktiivisen diagrammin avulla sekä YK:n uusilla ilmastonmuutosmuutossivuilla.

Myös metsäpalot ja ruokahuolto ovat merkittäviä ilmastonmuutoksen aiheuttajia

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon kuvapankki

Sekä metsien polttamisen välittömät päästöt että metsien vähenemisen myötä heikentyvä hiilidioksidin sitominen ovat todellisia ongelmia. Tänä syksynä varsinkin Indonesian kuukausia jatkuneet metsäpalot ovat olleet poikkeuksellisen laajoja. Osa paloista on vahingossa syttyneitä, osa tahallisesti sytytettyjä kaskiviljelmiä, jotka ovat saattaneet levitä tarkoitettua suuremmalle alalle. Indonesia on maailman suurin palmuöljyn tuottaja, ja metsää poltetaan esimerkiksi palmuöljyviljelmien tieltä.

Tästä vuodesta saattaa muodostua El Niñon mukanaan tuoman kuivuuden myötä koko Indonesian mittaushistorian pahin metsäpalovuosi. Edellinen ennätys on El Niño -vuodelta 1997, jolloin metsää paloi Indonesiassa lähes miljoona hehtaaria, mikä aiheutti hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin Ison-Britannian vuotuisten päästöjen verran. Lisäksi pienhiukkasten aiheuttamista hengitystieoireista kärsivät sadat tuhannet tai miljoonat ihmiset, joista kymmenet tuhannet saattoivat kuolla ennenaikaisesti tämän seurauksena. Hengitystieoireet ovat vain lisääntyneet tänä vuonna.

Paloista leviävän savusumun takia kouluja on suljettu tänä syksynä Malesiassakin. Kyseessä on yksi vuosisadan pahimmista ympäristökatastrofeista. Se näkyy jopa avaruuteen asti. Tarkempia tilastotietoja voi katsoa tästä linkistä, ja monipuolinen suomalaisten antropologien kirjoitus löytyy täältäTästä voit allekirjoittaa vetoomuksen palojen pysäyttämiseksi.

Aki Suokko muistuttaa blogitekstissään, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on kiinnitettävä huomiota myös ruokahuoltoon: "Ruokahuolto on nykyisin hyvin riippuvaista fossiilisesta energiasta. Lähes kolmannes maailman energiankulutuksesta kohdistuu ruokaan. Ruokahuoltoon kohdistuu paineita ehtyvistä fossiilisen energian varoista ja toisaalta tarpeesta vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ruuantuotannon fossiilienergiariippuvuuden vähentämisestä seuraisi CO2-päästöjen pienentyminen, terveyshyötyjä ja säästöjä."

Sosiaalisen median kampanjoita ja muuta oppimateriaalia ilmastonmuutoksen opiskeluun


Kuva, jonka Jari Kolehmainen (@jari_kolehmainen) julkaisi



Kunnollisen ilmastosopimuksen kirittämiseksi on aloitettu myös sosiaalisen median kampanjoita, joihin eri oppilaitosten opiskelijatkin voivat hyvin osallistua. Esimerkiksi Plan International Suomen, Kepan ja Ilmastovanhempien kampanja Askel eteenpäin (#askeleteen) kannustaa kirjoittamaan ministereille tai ottamaan kuvan omista jaloista ja julkaisemaan sen Instagramissa.


Kuva, jonka Jari Kolehmainen (@jari_kolehmainen) julkaisi


Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoX-kampanjan ideana on viestittää Pariisin ilmastokouksen neuvottelijoille, että nyt saa riittää ja että nyt on ratkaisujen aika ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Nyt on muutoksen aika ilmastopolitiikassa. Tämän viestin merkiksi ilmastoX-kampanjan osallistujat lähettävät sosiaaliseen mediaan kuviaan, joissa esiintyy X-merkki. Myös fitnessmalli Janni Hussi ja Miss Suomi 2013 Lotta Hintsa kannustavat ihmisiä osallistumaan tähän kampanjaan.

Kolmannessa sosiaalisen median kampanjassa postataan selfie ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Tällä viikolla on myös haasteena kirjoittaa ja jakaa viestejä Twitterissä hashtagilla #pariisi2015.


Esimerkki lentomatkan ilmastovaikutusten selvittämisestä Atmosfairin laskurin avulla.
Vastaus a-kohtaan on Economy-luokassa 3083 kg/hlö ja b-kohtaan 4460 kg/hlö.

Some-kampanjoiden lisäksi on mielenkiintoista tutkia lentomatkojen vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Näitä voi selvittää esimerkiksi Atmosfairin laskurin avulla. Sen mukaan esimerkiksi edestakainen Teneriffan-tilauslento Airbus A330-300 -koneella vastaa Economy-luokassa 3083 kilogramman hiilidioksidipäästöjä per matkustaja ja edestakainen Pattayan-tilauslento Boeing 767-300 -koneella 4460 kilogramman hiilidioksidipäästöjä per matkustaja. Lisätietoja päästöistä on hyvä katsoa tästä linkistä. Kannattaa huomata, että tässä on laskettu koko päästövaikutusta (esimerkiksi tiivistymisjuomien ja otsonin muodostumisen vaikutus), ei vain todellisia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi luvut ovat vain suuntaa antavia, ja niitä kannattaakin vertailla muihin päästölaskureihin.

Muita lukiotasolle sopivia tehtäviä sekä asiantuntijavideoita ilmastonmuutoksesta löytyy osoitteesta ilmasto-opas.fi/oppiminen. Pohjoismaisten stand up -koomikkojen kannanottoja ilmastonmuutokseen voi katsoa Global Weirdingin You Tube -sivuilta. Suomesta edustettuina ovat Krisse Salminen ja André Wickström. Keskusteluun motivoiva johdanto on esimerkiksi "Onko äitisi sairas?" -video. Lisää videoita löytyy tästä linkistä.

Myös teatteritaide ja muusikot ovat ottaneet kantaa ilmastonmuutokseen. Esimerkkejä voi katsoa ja kuunnella tästä linkistä. Globen uupuneet -näyelmästä kirjoitin aiemmin näin: "Ilmastonmuutos jää näytelmässä lopulta taka-alalle, kun sanoma on pikemminkin kritiikkiä kaiken viihteellistymistä, kulutusyhteiskuntaa ja väestönkasvua vastaan. Mutta tästähän ilmastonmuutoksessa oikeastaan onkin kyse! Ilmastonmuutos ei aiheudu vain energiantuotannosta, vaan syynä ovat perimmiltään liiallinen kuluttaminen ja väestönkasvu. Thaimaan-matkoista ja turistikrääsän ostamisesta on tullut arkipäivää. Näytelmän Nipan sanoin: 'Vaikka muuttuisin tammeksi, en pysty elämäni aikana sitomaan sitä kaikkea hiilidioksidia, jonka vanhempani ovat tuottaneet.' "

Maapallon ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä oli tänä vuonna jo 13. elokuuta. Onkin outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa. Vielä puoli vuosisataa sitten oli helppoa olla ekologinen huomaamattaankin, kun luokkahuoneet olivat kylmiä, maito oli taskulämmintä ja tv-ohjelmia lähetettiin kuusi tuntia päivässä. Sen sijaan, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät suomalaisten nykyisellä elintasolla, tilanne olisi aivan toinen ja tarvitsisimme 2,8 maapalloa luonnonvarojen tuottamiseen!

torstai 19. marraskuuta 2015

NOAA eilen: Jo kuusi globaalisti ennätyslämmintä kuukautta peräkkäin ja koko vuonna ennätyskuukausia tähän mennessä kahdeksan

Tällä viikolla julkaistujen tietojen mukaan sekä NOAA, Japanin ilmatieteen laitos että Nasa ovat yksimielisiä siitä, että lokakuu oli koko mittaushistorian globaalisti lämpimin lokakuu. Se näyttää olleen tavanomaiseen verrattuna lämpötilapoikkeamaltaan mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin ja noin asteen esiteollista aikaa lämpimämpi. Ilmastoneuvotteluissa lämpeneminen yritetään rajoittaa korkeintaan kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, joten nyt olemme jo puolivälissä, koska koko vuodestakin näyttää muodostuvan asteen esiteollista aikaa lämpimämpi ja virhemarginaalien rajoissa paras ehdokas koko mittaushistorian lämpimimmäksi vuodeksi. Yksittäisten kuukausien ja vuosien lämpötiloja merkittävämpää on pitkäaikaisen lämpenemiskehityksen jatkuminen, vaikka tämän vuosituhannen alun La Niña -vuosien aikana se näytti hidastuneen. Itse asiassa myös La Niña -vuodet kuitenkin olivat ilmastonmuutoksen takia aiempia La Niña -vuosia lämpimämpiä.


Lokakuun lämpöä Kolilla. Etelä-Suomessa lokakuu oli ennätyksellisen aurinkoinen ja poikkeuksellisen kuiva.

NOAA: Mittaushistorian 1630 kuukaudesta anomalialtaan lämpimin kuukausi sekä pelkkiä merialueita katsottaessa että maa- ja merialueet yhdistettyinä

NOAA:n eilisiltana julkaisemien tietojen mukaan lokakuu 2015 oli maailmanlaajuisesti maa- ja merialueet yhdistettyinä vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin lokakuu, 0,98 celsiusastetta yli tavanomaisen (1900-luvun lokakuiden keskiarvon). Vasta vuosi sitten tehty lokakuun aiempi ennätys ylittyi 0,20 asteella. Samalla lokakuu oli globaalisti kuudes peräkkäinen ennätyslämmin kuukausi ja tämän vuoden kahdeksas ennätyslämmin kuukausi. Lokakuu oli myös mittaushistorian kaikista 1630 kuukaudesta anomalialtaan (poikkeama verrattuna tavanomaiseen ko. kuukauden lämpötilaan) lämpimin. Vasta syyskuussa 2015 tehty anomaliaennätys ylittyi 0,07 asteella.

Myös pelkkiä maa-alueita tarkasteltaessa lokakuu oli NOAA:n mukaan ennätyslämmin, 1,33 astetta yli tavanomaisen. Lokakuun aiempi ennätys vuodelta 2011 ylittyi 0,17 asteella.

Jälleen pelkkiä merialueitakin tarkasteltaessa lokakuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin, 0,85 astetta yli tavanomaisen. Vasta viime vuonna tehty lokakuun aiempi ennätys ylittyi 0,15 asteella. Merialueita yksinäänkin tarkasteltaessa lokakuu oli koko mittaushistorian kaikista muistakin kuukausista kuin lokakuista anomalialtaan lämpimin. Vasta kuukausi sitten tehty ennätys ylittyi 0,04 asteella.

Yksittäisistä alueista esimerkiksi Australiassa lokakuun keskilämpötila oli 2,89 astetta yli vertailujakson (vuosien 1961-1990 keskiarvon), mikä on koko 106-vuotisen mittaushistorian (1282 kuukautta) kaikkein suurin poikkeama tavanomaisesta. Edellinen Australian anomaliaennätys oli 2,75 astetta syyskuulta 2013. Myös vuorokauden maksimilämpötilojen keskiarvo ja minimilämpötilojen keskiarvo olivat lokakuussa Australiassa ennätyskorkeat.

Japanin ilmatieteen laitos: Lokakuu oli mittaushistorian lämpimin lokakuu ja poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin

Japanin ilmatieteen laitoksen aiemmin tällä viikolla julkaisemien tietojen mukaan lokakuu 2015 oli selvästi vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin lokakuu, maa- ja merialueet yhdistettynä 0,53 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 lokakuiden keskiarvo ja 0,85 astetta lämpimämpi kuin koko 1900-luvun lokakuiden keskiarvo. Mikään muu kuukausi ei ole poikennut vertailuarvoista yhtä paljon, joten vasta syyskuussa tehty ennätys meni uusiksi.

Mittaushistorian viisi lämpimintä lokakuuta ovat olleet järjestyksessä lueteltuina lokakuut 2015 (+0,53°C yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon), 2014 (+0,34°C), 2003 (+0,24°C), 2006 (+0,23°C) ja 2012 (+0,22°C). Mittaushistorian aikana lokakuut ovat lämmenneet keskimäärin 0,64 astetta vuosisadassa.

Nasa: Lokakuu mittaushistorian ensimmäinen kuukausi, jolloin oli yli asteen tavanomaista lämpimämpää

Lokakuu 2015 on Nasan tilaston (alkaen vuodesta 1880) lämpimin lokakuu ja kaikista kuukausista ensimmäinen, joka ylittää globaalin keskiarvon 1951-1980 yli asteella (+1,04 astetta verrattuna tavanomaiseen). Omassa analyysissaan Nasan tilastoja tutkinut Greg Laden toteaa lokakuun 2015 olleen koko mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimin.

Kannattaa huomata, että tässä vertailukohtana on siis jo esiteollisesta ajasta lämmennyt ajanjakso 1951-1980, ei esiteollinen aika. Ilmastoneuvotteluissa maapallon lämpeneminen yritetään rajoittaa korkeintaan kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Koko tämä vuosi näyttää muodostuvan noin asteen esiteollista aikaa lämpimämmäksi.

NOAA: Vuosi 2015 mittaushistorian globaalisti lämpimin tarkasteellaanpa pelkkiä maa- tai merialueita tai niitä yhdistettyinä

NOAA kertoo myös sen, että vuosi 2015 (tammikuu-lokakuu) on ollut mittaushistorian kaikista tammi-lokakuun jaksoista lämpimin, 0,86 astetta yli tavanomaisen. Vasta vuosi sitten tehty vastaavien kuukausien ennätys ylittyi 0,12 asteella.

Pelkkiä maa-alueita katsottaessa tammi-lokakuu 2015 oli 1,28 tavanomaista lämpimämpi, mikä sekin on uusi ennätys ja ylittää vuoden 2007 ennätyksen 0,17 asteella.

Yllätyksettömästi vain merialueitakin tarkasteltaessa tammi-lokakuu oli tänä vuonna mittaushistorian lämpimin, 0,71 astetta yli tavanomaisen ja 0,08 astetta yli vuoden 2014 ennätyksen. Vuonna 2015 meriin on kertyneenä lämpöä (0-2000 metrin syvyyteen) 400 miljoonan ydinpommin räjäytystä vastaava määrä.

Yksittäisten kuukausien tai vuosien lämpötilat eivät ole merkittäviä, vaan oleellista on pitkäaikaisen lämpenemistrendin jatkuminen

Marraskuussakin lämpöennätykset ovat jatkuneet. Näin koko vuodesta 2015 tulee lähes varmasti mittaushistorian lämpimin vuosi, edellistä ennätysvuotta 2014 lämpimämpi (katso mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta tästä linkistä). Itse asiassa neljä viimeisintä vuotta ovat olleet aina edellistä vuotta lämpimämpiä, eivät kuitenkaan kaikki mittaushistorian kymmenen kärjessä. Tarkasti ottaen vuodesta 2015 on tulossa virhemarginaalien rajoissa paras ehdokas mittaushistorian lämpimimmäksi vuodeksi.

Tämänhetkinen lämpenemiskehitys johtuu ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja luontaisesti vaihtelevan El Niñon yhteisvaikutuksesta. El Niño tuo lämmintä vettä valtamerten syvistä osista kohti pintaa, mikä nostaa globaaleja lämpötiloja. Viimeisimmän 15 vuoden aikana ENSO-kierto on useammin ollut viilentävässä La Niña -vaiheessa (El Niñon vastailmiö), mikä on osaltaan auttanut hidastamaan ilmaston lämpenemistä.

Vuosi 2015 tulee olemaan yli 0,2 astetta lämpimämpi kuin El Niño -vuosi 1998, vaikka nyt El Niñon lämmittävä vaikutus lämpenemistrendiin verrattuna on hieman heikompi. Lämpimyys johtuu ihmiskunnan aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Jos katsotaan pelkkiä El Niño -vuosia, pelkkiä La Niña -vuosia tai pelkkiä ENSO-neutraaleja vuosia, kaikkien näiden lämpenemistrendi 1960-luvulta lähtien on ollut 0,15-0,17 astetta vuosikymmenessä. Pitkäaikainen lämpenemistrendi on siis säilynyt, vaikka lämpeneminen tilapäisesti hidastukin La Niña -vuosien 1999-2012 aikana. Siis 2000-luvun La Niña -vuodet ovat ilmastonmuutoksen johdosta lämpimämpiä kuin aiempien vuosikymmenten La Niña -vuodet, mutta pintalämpötiloilla mitattuina 2000-luvun La Niña -vuodet ovat viileämpiä kuin tämän vuosisadan El Niño -vuodet tai neutraalit vuodet.

Mittaushistorian 15 lämpimimmästä vuodesta 13-14 on koettu 2000-luvulla. Viimeinen globaalisti ennätyskylmä vuosi oli 1911.

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Maailman wc-päivä: Lentävät vessat ja maapallon parhaat pisuaarit

Kuva: UN-Water - World Toilet Day

Torstaina 19.11.2015 vietetään kansainvälistä YK:n wc-päivää, jonka tarkoitus on kiinnittää huomiota erityisesti kehitysmaiden huonoihin wc-oloihin. UN-Water kertoo noin miljardin ihmisen tekevän jätöksensä ulos. Kaikkiaan 2,4 miljardilta eli noin joka kolmannelta ihmiseltä puuttuu pääsy kunnolliseen vessaan. Tarpeet tehdään maakuoppiin tai slummialueilla "lentäviin vessoihin" eli muovipusseihin, jotka sitten viskotaan minne sattuu.

Onneksi kehitystäkin on tapahtunut, mikä näkyy verrattaessa esimerkiksi Intian vessatilannetta vuosina 2001 ja 2011. Lue Intian tilanteesta tarkemmin tästä linkistä ja katso myös hauska intialainen valistusvideo. Tapaa myös "Mr. Toilet".

Kehitysmaissa kuitenkin yhä noin 80 % jätevesistä päätyy puhdistamattomina vesistöihin, mikä lisää oleellisesti monien sairauksien leviämistä. Arvioiden mukaan vesi- ja saniteettiongelmat ovat aiheuttaneet 1900-luvulla enemmän kuolemantapauksia kuin kaikki samalla vuosisadalla käydyt sodat yhteensä. Vielä vuonna 2013 keskimäärin tuhat lasta sairastui päivittäin erilaisiin ripulitauteihin huonojen wc-olojen seurauksena.

Tasan vuosi sitten julkaistiin uutisia siitä, kuinka jopa Venäjällä vessojen vedet voivat päätyä puhdistamattomina vesistöihin. Venäläiset ympäristönsuojelijat vetivät Glonass-paikantimia alas vessanpöntöistä Pietarin lähialueen kylässä. Lähettimet päätyivät suoraan Ohtajokeen ja edelleen Nevaan sekä sieltä Suomenlahteen. Kolmessa viikossa osa lähettimistä ehti ohittaa Kronstadtin saaren. Tämä havainnollistaa sitä, kuinka ulostepitoiset vedet kulkeutuvat Pietarin venesatamien ja uimarantojen ohi ja lopulta mahdollisesti Suomen ulkosaaristoon asti.

Wc-teemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota kehitysmaiden ongelmien lisäksi myös teollistuneissa maissa esiintyviin vessaepäkohtiin. Yleisiä wc-tiloja on usein liian vähän, ja vaikka niitä olisikin, kaduille virtsaaminen varsinkin yöaikaan on turhan yleistä. Myös wc-tilojen puhtaudessa ja ihmisten hygieniakäyttäytymisessä voi olla toivomisen varaa.

Lisäksi myös kehittyneissä maissa voi tapahtua vesikriisejä vaikkapa putkirikkojen seurauksena. Esimerkiksi Nokialla vuoden 2007 lopulla pääsi jätevettä puhtaan veden putkistoon. Tämän seurauksena kaupungin 30 000 asukkaasta noin 8 000 sairastui mahatautiin. Yleisimpänä syynä oli norovirus, mutta vedestä löytyi myös giardiaa (ensimmäistä kertaa Suomessa laajana esiintymänä), kampylobakteeria, salmonellaa, yersiniaa, shigellaa, rotavirusta, kolibakteeria ja Clostridium difficile -bakteeria. Jälkikäteen on arvioitu mahatauti keskeiseksi syyksi myös kahteen kuolemantapaukseen. Lisäksi 21 ihmistä sai suolistoinfektion seurauksena akuutteja niveltulehduksia ja reuman kaltaisia selkäoireita (20 lievää ja yksi vaikea tapaus).

Tähän loppuun päivän piristys näiden synkkien lukujen jälkeen. Urinal.net-nettisivusto esittelee laajan valokuvakokoelman maailman pisuaareista. Maailman kymmenen huippu-urinaalin (mielenkiintoisimmat tai erikoisimmat pisuaarit) lista kymmenennestä ykköseen on seuraava:

10. Phi Phi -saarten kansallispuisto Krabilla Thaimaassa (todella luonnonläheistä)

9. Middle Brighton Baths Australiassa (täällä voi virtsata plasmatelevision päälle)

8. Amundsenin ja Scottin retkikunnan majapaikka Etelänavalla

7. Stadsbrouwerij Gruut -olutpanimo Belgiassa

6. Rothesay-hotellin pisuaari Buten saarella Skotlannissa

5. Naisten wc:n urinaali Dairy Queen -jäätelöbaarissa Floridassa (siis pisuaari naisille)

4. Peninsula Hotel -hotellin The Felix -baarin pisuaari Hongkongissa (graniittipisuaarit panoraamaikkunan edessä)

3. John Michael Kohlerin taidekeskus Wisconsinissa, Yhdysvalloissa

2. Chongqing Kiinassa (maailman suurin, monikerroksinen vessa)

1. Uniikit "Luonnon kutsu" -pisuaarit, suunnitellut Clark Sorensen (näin biologina myös oma suosikkini)

Kyllä tuolta sivustolta löytyy myös suomalaisia pisuaareja, mm. Helsingin Stockmann. Katso myös toinen kuvagalleria 25 mielenkiintoisesta pisuaarista.

Ja vielä yksi asia! Tsekkaapa, onko käyttämässäsi kosteusvoiteessa tai hammastahnassa merkitty valmistusaineeksi karbamidi. Se on nimittäin toiselta nimeltään urea eli virtsa-aine. Kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa se tosin on synteettisesti valmistettua. Suunhoitoaineissa sitä käytetään pH:n nostamiseen, koska se hajoaa bakteerien vaikutuksesta (ureaasin katalysoidessa) ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi. Ammoniakki emäksenä sitoo vetyioneja nostaa pH:ta. Kosteusvoiteet voivat sisältää jopa 3-10 % ureaa, joka sitoo itseensä ja siten myös ihon pinnalle kosteutta. Näin iho säilyy pehmeämpänä.

Jo muinaiset roomalaiset hyödynsivät ureaa, tosin aidon virtsan muodossa. Roomalaiset käyttivät virtsaa suuvetenä, jonka sanottiin tekevän hyvää ikenille (mahdollisesti ammoniakkisuolojen vaikutus). Virtsaa on käytetty myös hiusvetenä, jonka on kerrottu tappavan täitä ja estävän hilsettä...

Lue myös nämä

Maailman vesipäivä

Join aamupalalla 90 litraa vettä!

Paha, pahempi, pullovesi!

Lintujen roskaruokaa

Alison muovimaassa

tiistai 17. marraskuuta 2015

Kirjailija Tiina Raevaara vieraili Kouvolan Yhteislyseossa

Kirjailija ja filosofian tohtori Tiina Raevaara vieraili 16. marraskuuta 2015 Kouvolan Yhteislyseossa biologian valinnaisella ympäristöekologian kurssilla. Tilaisuudessa oli mukana myös kirjallisuusdiplomin suorittajia. Raevaara puhui koiran evoluutiosta, tieteen merkityksestä jokapäiväisessä elämässä ja virikkeen antajana taiteessa sekä pseudotieteellisyyden vaaroista.

Kirjailija Tiina Raevaara Kouvolan Yhteislyseon auditoriossa. Kuva: Jari Kolehmainen.

Tiina Raevaara on koulutukseltaan genetiikkaan erikoistunut biologi, jonka väitöskirja vuodelta 2005 käsittelee syövän genetiikkaa. Sen jälkeen Raevaara on tehnyt paljon työtä koiran geenitutkimuksen parissa ja etsinyt yhteyksiä koiralla sekä ihmisellä esiintyvien geenien ja sairauksien väliltä.

Julkisuudessa Raevaara on tunnettu erityisesti kaunokirjallisista teoksistaan Eräänä päivänä tyhjä taivas, Hukkajoki, En tunne sinua vierelläni, Laukaisu ja Yö ei saa tulla sekä koiran evoluutiota käsittelevästä tietokirjastaan Koiraksi ihmiselle, jota muutamat kurssilaisemme juuri lukevat. Keräämme kurssilaistemme kirjoittamia kirja-arvosteluja erilliselle wiki-sivulle.

Parhaillaan Raevaaralla on työn alla todennäköisesti maaliskuussa 2016 julkaistava Yö ei saa tulla -romaanin jatko-osa Korppinaiset sekä televisiossa esitettävään lähitulevaisuuden sairaalasarjaan pohjautuva romaani Ihon alla. Tekeillä on myös kirjoittamisen opas siitä, kuinka tieteestä voisi kertoa yleistajuisesti.

Pitkiin juttuihin ("hitaaseen journalismiin") erikoistuneeseen Long Play -verkkojulkaisuun Raevaara on kirjoittanut Marsiin muuttamisesta ja sen seurauksena mahdollisesta syntyvästä Homo extraterrestrialis -ihmislajista kertovan tekstin Jesus, tulevaisuudesta. Lisäksi Raevaara on kirjoittanut tai kirjoittaa tiedeartikkeleita Helsingin Sanomiin ja Tiede-lehteen sekä tiedekannanottoja Suomen Kuvalehden Tarinoita tieteestä -blogiinsa ja Twitteriin, jonka kautta pääsee lukemaan myös blogissa maksumuurin takana olevia kirjoituksia.

Tiede tarjoaa kiinnostavia elämyksiä ja virikkeitä sekä taiteeseen että jokapäiväiseen elämään

Tieteestä saa mielenkiintoisia tarinoita sekä kauno- että tietokirjallisuuteen. Ajatelkaa vaikkapa sudenkorentoa, jonka toukkavaihe vesistön pohjassa voi kestää useita vuosia, mutta jonka kukoistus aikuisena korentona päättyy yhden kesän jälkeen! Kuva: Jari Kolehmainen.

Blogissa on mahdollista sanoa, ottaa kantaa ja vaikuttaa - tai ainakin ajatella vaikuttavansa -asioihin. Blogi on kirjailijalle mielenkiintoinen paikka myös siksi, että siellä kirjoituksista saa heti palautetta, kun taas kirjoista palaute voi tulla kuukausia tai vuosia myöhemmin. Lisäksi blogi on hyvä paikka testata sitä, mikä ihmisiä kiinnostaa. Bloggaamisen periaatteistaan Raevaara kertoo tarkemmin tästä linkistä löytyvässä kirjoituksessaan.

Vierailuluennossaan Raevaara kannusti tieteen ja taiteen yhdistämiseen, mikä on hyvin kiinnostavaa. Taiteilijan on hyvä ammentaa tieteestä. Tämä auttaa myös erottumaan joukosta. Tiede tarjoaa hyvää sisältöä kaikille ihmisille. Tiede käsittelee elämän ja kuoleman kysymyksiä, mutta se on myös jännittävää ja täynnä huumoria. Tieteestä saa mielenkiintoisia tarinoita sekä kauno- että tietokirjallisuuteen. Ajatelkaa vaikkapa sudenkorentoa, jonka toukkavaihe vesistön pohjassa voi kestää useita vuosia, mutta jonka kukoistus aikuisena korentona päättyy yhden kesän jälkeen. Tai ajatelkaa vuodelle 2017 suunniteltua ihmisen pään siirtämistä kehosta toiseen!

Raevaara muistutti myös siitä, että tiedettä ymmärtäville toimittajille on paljon kysyntää. Hän arvosteli kovin sanoin (hieman samoin kuin Julkisen sanan neuvoston uusi puheenjohtaja Elina Grundström) huonoa tiede- ja terveysjournalismia, kohuotsikoita, tieteen brändin alle levitettyä pseudotiedettä ja suoranaisen huuhaan ylläpitoa, mistä hän mainitsi esimerkkeinä horoskooppipalstat ja ennustajachatit. Pseudotieteellisyydestä Raevaara nosti esiin rokotteisiin liittyvät valheet, sähköallergian, homeopatian, enkeleihin uskomisen, uskonnollisen terveyshuuhaan ja tieteellisiltä kuulostavat, silkkaa huuhaata olevat terveydenhoitovälineet.

Hyvin näkyvästi Raevaara toi esille sen, että tieteellä voi hallita maailmaa. Vähintäänkin yhtä selvästi hän tähdensi sitä, että tiede on tiedonhankintajärjestelmä, ei mikään lopullinen totuus. Tiede on itseään täydentävää ja korjaavaa. Yksittäinen tutkimus voi tuoda jotakin uutta, mutta yksittäinen tutkimus on aina vain yksittäinen tutkimus. Kokonaisuus on se, mikä ratkaisee, eikä yksittäisestä tutkimuksesta pitäisikään vielä vetää kohuotsikoita ja rajuja johtopäätöksiä.

Tämä kokonaisuus muodostuu hyvin eri tasoilla liikkuvista tutkimuksista. Esimerkiksi modernin genetiikan ja evoluutiobiologian pohjalla ovat Gregor Mendelin herneillä tekemät risteytyskokeet ja Charles Darwinin lajien syntyteorioita käsitelleet populaatiotutkimukset.

Koira - ihmislajin ensimmäinen kotieläin ja maailman haudatuin eläin

Koira on osa ihmisen jokapäiväistä arkea. Kuva: Jorma Poutanen, Museoviraston kuvakokoelmat, Vuodet 1970-1979, Flickr, julkaistu Creative Commons -lisenssillä CC BY-NC-SA 2.0.

Raevaaran omana mielenkiinnon kohteena on ollut erityisesti koira, tarkemmin sanottuna koiran genetiikka ja evoluutio, joista hän kertoikin vierailuesitelmässään hyvin laajasti. Koira on ensimmäinen ihmisen kesyttämä eläin, maailman haudatuin eläin ja myös kesyeläimistä ainoa, joka levisi ympäri maailmaa ennen eurooppalaisten 1400-luvulla alkaneita suuria maailmanmatkoja.

Vai oliko sittenkään niin, että ihminen tietoisesti kesytti suden koiraksi? Entäpä jos susi kesytti itse itsensä seuraillessaan ihmisten metsästysretkiä ja herkutellessaan metsästystähteillä? Eniten ihmistä pelkääville susille jäi vähiten syötävää. Oliko kanssakäyminen siis lähtöisin sudesta?

Raevaara puhuukin mieluummin domestikaatiosta kuin kesyttämisestä. Kesyttäminen voi koskea vain yhtä yksilöä, mutta domestikaatiossa kokonainen populaatio muuttuu ja kehittyy lopulta jopa uudeksi lajiksi. Toki ihminen puolestaan jo Magdalenen kulttuurissa 12 000 - 9 000 vuotta sitten oppi hyödyntämään koiria esimerkiksi hevosten metsästyksen apuna.

Nykykäsityksen mukaan harmaasusi on koiran ainoa esi-isä. Ehkä vanhin jäänne koirasta on Belgiassa sijaitsevasta Goyet'n luolasta löytynyt kallo, jonka iäksi on määritetty 31 700 vuotta. Tuo "alkukoira" on todennäköisesti muistuttanut huskya.

Koiran alkukoti lienee Lähi-idässä, sillä koirat muistuttavat perimältään eniten Lähi-idässä eläviä susia. Siellä koirakanta alkoi runsastua 12 000 vuotta sitten, ja nykyiset koirarodut lienevätkin Lähi-idästä tulleiden koirien jälkeläisiä. Toki sekin on mahdollista, että susi olisi voinut muuttua koiraksi useita eri kertoja eri puolilla maailmaa hyötyessään ihmisen elintavoista. Kirjassaan Koiraksi ihmiselle Raevaara toteaakin näin: "Ehkä koiria voisi syntyä susista vieläkin, jos antaisimme siihen mahdollisuuden."

Vanhaa alkuperää olevia rotuja edustavat esimerkiksi afrikkalainen basenji, vinttikoira (saluki) ja japanilaiset pystykorvat. Vaikkapa mäyräkoiralle tyypillinen lyhytjalkaisuus on vain yhden geenin muunnos ja jo vanha ominaisuus. Systemaattinen koirien jalostaminen alkoi 1800-luvun viktoriaanisessa Englannissa. Aikakaudelle oli muutenkin tyypillistä luonnon hallitseminen ja ohjailu. Silloin jalostettiin myös paljon erilaisia ruusu- ja tulppaanilajikkeita puutarhoihin. Silloin pidettiin kukka- ja koiranäyttelyitä tai saalistus- ja linnustuskokeita.

Lukuisten hyvin erilaisten koirarotujen jalostamismahdollisuus perustuu pitkälti siihen, että esi-isänä toiminut harmaasusi on luonnonvaraisista koiraeläimistä kaikkein muuntelevin. Muuntelevia ominaisuuksia ovat esimerkiksi koko, väritys, turkki, lauman rakenne, ruokavalio ja saalistuskäyttäytyminen. Koiran jalostus on johtanut paljolti samoihin lopputuloksiin kuin monien muidenkin kotieläinten jalostus eli värityksen laikukkuuden lisääntymiseen, lyhytkuonoisuuteen ja hampaiden pienentymiseen, vaikka valinnassa on kiinnitetty huomiota lähinnä lauhkeuteen.

Koiran oma erityisominaisuus on eleiden ja niiden variaatioiden erityisen hyvä huomaaminen. Se pystyy tunnistamaan esimerkiksi ihmisen näyttämät osoituseleet paremmin kuin susi, kissa tai lähin sukulaislajimme simpanssi. Tämä ja monet muut seikat ovat johtaneet koiran ja ihmisen läheiseen yhteiseloon. Koiria ja ihmisiä on jopa haudattu samoihin hautoihin, mistä meitä lähin esimerkki löytyy Ruotsin Skateholmista.

Tiede kuuluu päivittäisten keskustelujen aiheeksi

Tiina Raevaaran keskeisenä ajatuksena näyttää olevan tieteen paikan puolustaminen osana jokapäiväistä elämää ja jokapäiväisiä keskusteluja. Hän kavahtaa tieteen eriytymistä muusta yhteiskunnasta. Tieteellistä tietoa on levitettävä suomen kielellä, ja tieteen keinoin on mahdollista ottaa kantaa kulloinkin yhteiskuntaa puhuttaviin teemoihin. Raevaaran suosituimmat blogipostaukset liittyvätkin nimenomaan myös iltapäivälehtien kohuotsikoissa esiintyneiden aiheiden tieteellisempään käsittelyyn ja tieteelliseen pohdintaan. Yksittäisen tutkimuksen tulos on osattava suhteuttaa muuhun tieteelliseen tietoon, jotta asiasta muodostuu oikea kuva.

Lue myös nämä tekstit aiemmista kirjailijavierailijoistamme

Leo Stranius ja Matti Leinonen vierailivat Kouvolan iltalukiossa

Risto Isomäki kertoi Kouvolan Lyseon lukiossa tulevista kirjoistaan ja ilmastonmuutoksen estämisestä

Uutuuskirja tuotantoeläinten pahoinvoinnista hätkähdyttää realistisuudellaan

Pasi Toiviainen: "Asettukaa hyvisten puolelle ja hankkikaa mielekäs elämä!"

Juha "Norppa" Taskinen vieraili Kouvolan Lyseossa

Eläinfilosofi Elisa Aaltola: "Yhteiskunta käyttää eläimiä psykopaatin ja narsistin tavoin"

maanantai 16. marraskuuta 2015

Japanin ilmatieteen laitos: Lokakuu ylivoimaisesti mittaushistorian globaalisti lämpimin lokakuu

Lokakuiden keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 lokakuiden globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien lokakuiden pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Credit: Japan Meteorological Agency, Monthly Global Average Temperature in October.

Japanin ilmatieteen laitoksen tänään julkaisemien tietojen mukaan lokakuu 2015 oli selvästi vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin lokakuu, maa- ja merialueet yhdistettynä 0,53 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 lokakuiden keskiarvo ja 0,85 astetta lämpimämpi kuin koko 1900-luvun lokakuiden keskiarvo. Mikään muu kuukausi ei ole poikennut vertailuarvoista yhtä paljon, joten vasta syyskuussa tehty ennätys meni uusiksi.

Mittaushistorian viisi lämpimintä lokakuuta ovat olleet järjestyksessä lueteltuina lokakuut 2015 (+0,53°C yli vertailukauden 1981-2010 keskiarvon), 2014 (+0,34°C), 2003 (+0,24°C), 2006 (+0,23°C) ja 2012 (+0,22°C). Mittaushistorian aikana lokakuut ovat lämmenneet keskimäärin 0,64 astetta vuosisadassa.

NOAA ja Nasa julkaisevat lokakuun tilastonsa myöhemmin tällä viikolla.

Ilmastonmuutos ja El Niño vaikuttavat yhdessä

Vuodesta 2015 muodostuu globaalisti ennätyslämmin. Syynä lämpimyyteen ovat ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutos ja luontaisesti vaihteleva El Niño -ilmiö yhdessä. Voimakkaan El Niñon aikana maapallo on aina vähän tavanomaista lämpimämpi.

Aiempien voimakkaiden El Niño -vuosien aikana maapallo ei kuitenkaan koskaan ennen mittaushistoriassa ole ollut niin lämmin kuin nyt. Pelkällä El Niño -ilmiön vaihtelulla maapallon lämpenemiskehitystä ei siis voida selittää. Kun nykyinen El Niño -vaihe keväällä 2016 vaimenee, myös uusien lämpöennätysten saavuttaminen todennäköisesti jälleen loppuu väliaikaisesti, kunnes nykyiset ennätykset taas murskautunevat viimeistään seuraavan voimakkaan El Niñon aikana.

Lue myös nämä

Australiassa lokakuussa useita koko mittaushistorian lämpöennätyksiä

tiistai 10. marraskuuta 2015

Kuhameemejä vai maailman tärkeimpiä uutisia?

Tällä viikolla on julkaistu useita maapallon tulevaisuuden kannalta oleellisen tärkeitä ilmastouutisia, joista osa on jäänyt tiedotusvälineissämme sote-sovun ja sosiaalisessa mediassa kuhameemien jalkoihin. Kasvihuonekaasut ovat nousseet uuteen ennätyspitoisuuteen jo 30. vuotta peräkkäin. Hiilidioksidipitoisuus on ajoittain ylittänyt ja on ylittämässä pysyvästi 400 ppm:n "maagisen" rajan. Samalla maapallon lämpenenimen ylittää tänä vuonna yhden asteen rajan esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämän seurauksena merenpinta kohoaa ja sen nousu voi uhata tällä vuosisadalla yli puolen miljardin ihmisen asuinalueita. Lisäksi äärimmäistä köyhyyttä, ilmastopakolaisuutta ja turvapaikanhakijoiden määrää lisäävät ja ehkä ovat jo lisänneetkin ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sään ääri-ilmiöt. Toisaalta elämme tällä hetkellä koko ihmiskunnan historian parasta aikaa, mikäli emme anna kasvihuonekaasupäästöjen pilata mahdollisuuksiamme. Olisi hyvä muistaa, että "ei säällä ole niin väliä, kuha ei kuumene liikaa".

Kuvan © carloscastilla - Fotolia (tausta/background),
Vladyslav Danilin - Fotolia (valkosilmäkuha/walleye),
Jari Kolehmainen (editointi/editing).

Eilen kirjoitin tuoreiden kansainvälisten uutisten perusteella siitä, että tänä vuonna maapallo on ylittänyt lämpenemisessään yhden asteen "maagisen" rajan esiteolliseen aikaan verrattuna. Jo tuotetutkin päästöt jatkavat maapallon lämmittämistä vielä lisää. Mikäli lämpeneminen halutaan pysäyttää kahteen asteeseen ja pahimmat katastrofit välttää, kasvihuonekaasujen päästörajoituksilla on todella kiire. Pariisin ilmastokous tulee siis olemaan todella ratkaiseva. Edes televisiouutiset paikallisista sanomalehdistä puhumattakaan eivät kuitenkaan kertoneet tästä yhden asteen rajan ylityksestä. Pisteet menevät Helsingin Sanomille.

Myös marraskuun uudet lämpöennätykset Suomen ulkopuolella ovat saaneet meillä tiedotusvälineissä melko vähän palstatilaa. Alankomaissa marraskuun ennätykset on yhdistetty ilmastonmuutokseen. Sunnuntaina Kouvolan Sanomissakin oli kyllä hyvä artikkeli Suomen lämpöennätyksistä: ”Suomessa on 2000-luvulla tehty vain lämpöennätyksiä, muttei yhtään kylmyysennätystä. Ilmastotutkimuksen professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta pitää ilmiötä vahvana merkkinä ilmastonmuutoksesta. Ilmaston lämpeneminen johtuu nimenomaan talvien lämpenemisestä. Ilmiö jatkuu, vaikka joukkoon mahtuu myös poikkeuksia, kuten kylmiä talvia. - - 1800-luvun puolivälistä lähtien Suomen ilmasto on lämmennyt kahdella asteella, ja joulukuiden lämpötila lähes viidellä asteella. Keskikesät ovat lämmenneet vain vähän. Mielikuva marraskuusta saattaa siis muuttua.”

Tätä sopii jatkaa brittiläisen Hadley-ilmastontutkimuskeskuksen johtajan Stephen Belcherin toteamuksella: "Tänä vuonna trooppisella Tyynellämerellä on kehittynyt voimakas El Niño, mikä vaikuttaa tämän vuoden globaaleihin lämpötiloihin. Meillä on kuitenkin ollut samanlaisia luonnonilmiöitä aiemminkin, mutta silti tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin saavutamme yhden asteen rajan. Se on selvä osoitus siitä, että nimenomaan ihmiskunnan vaikutus muuttaa ilmastoa ennen näkemättömään suuntaan." Peter Stott täydentää: "Tämä vuosi on merkittävä ensimmäisenä rajapyykin ylittäjänä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että jokainen vuosi tästä eteenpäin ylittää esiteollisen tason vähintään asteella, sillä luontaisella vaihtelulla on merkittävä rooli yksittäisen vuoden lämpötilojen säätelyssä. Kun maailman lämpeneminen tulevina vuosikymmeninä jatkuu, yhä useammat vuodet kuitenkin tulevat ylittämään yhden asteen rajan ja lopulta siitä tulee uusi normaali."

Kohtuullisen näkyvästi Suomessakin uutisoitiin Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n eilen julkistamista tuloksista, joiden mukaan globaalit kasvihuonekaasupäästöt ovat jatkaneet nousuaan uusiin ennätyslukemiin jo 30. vuotta peräkkäin. Tärkeintä kasvihuonekaasua eli hiilidioksidia oli näiden eilen julkaistujen tulosten mukaan vuonna 2014 ilmakehässä globaalisti keskimäärin 397,7 ppm (parts per million eli tilavuuden miljoonasosaa). Hetkellisesti arvo ylitti ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla 400 ppm:n (0,04 %) "maagisen" rajan alkuvuodesta 2014 ja globaalisti alkuvuodesta 2015. Pian 400 ppm tulee ylittymään pysyvästi. Sekä Yle että MTV kertoivat asiasta nettiuutisissaan.

Ilmaston lämpenemisen myötä myös merenpinta kohoaa. Sitä nostavat sekä maa-alueilta valuva sulavien jäätiköiden vesi että veden lämpölaajeneminen. Mikäli kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat nykyiseen tahtiin (ns. perusuran skenaario, business-as-usual), maapallo saattaa lämmetä vuoteen 2100 mennessä - siis vain 85 vuodessa - noin neljä astetta, jolloin merenpinnan 4,3-9,9 metrin nousu voisi uhata jopa yli puolen miljardin (470 - 760 miljoonan) ihmisen asuinalueita. Merenpinnan nousu voisi vielä jatkua tämän jälkeenkin vuosisatojen ajan. Mikäli voimakas kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen saisi lämpenemisen pysymään alle kahdessa asteessa, merenpinnan nousu uhkaisi "vain" 130 miljoonan ihmisen asuinalueita. Merenpinnan nousustakin Helsingin Sanomat kertoi hyvin. Kannattaa katsoa myös Google Earth -videot.

Kaiken kaikkiaan monet asiat ovat kehittyneet maapallolla niin hyvin, että elämme tällä hetkellä ehkä ihmiskunnan parasta aikaa. Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys (päivittäiset käyttövarat alle 1,9 dollaria) on vähentynyt merkittävästi. Äärimmäisen köyhiä on Maailmanpankin mukaan tänä vuonna 0,7 miljardia ihmistä (noin 9,6 % maapallon väestöstä), kun vielä vuonna 2012 heitä oli 0,9 miljardia. Vuoteen 2030 mennessä äärimmäisen köyhyyden poistaminen maapallolta näyttäisi siis olevan mahdollista. 

Kaksi päivää sitten julkaistussa raportissaan Maailmanpankki kuitenkin varoittaa, että köyhyydessä elävien määrä voi vuonna 2030 olla ilmastonmuutoksen seurauksena 0,1 miljardia enemmän kuin ilman ilmastonmuutosta. Sään ääri-ilmiöiden myötä satovahingot, sairaudet ja ruuan hinnan nousu voivat aiheuttaa ongelmia erityisesti jo ennestään köyhille ihmisille. Ilmasto ja elintarvikkeiden hintapiikki saattoivat edistää esimerkiksi arabikevään mellakoita vuonna 2011.

Maailmalla on keskusteltu paljon siitä, onko ilmastonmuutos vaikuttanut erityisesti Syyrian kriisiin ja siitä johtuvaan pakolaisongelmaan. Näyttää siltä, että epätavalliset sääolot (kuivuus) ovat osaltaan olleet mukana siinä monien syiden sekoituksessa, joka on johtanut nykyiseen Syyrian tilanteeseen. Missään tapauksessa ilmastonmuutos ja poikkeukselliset säätilat eivät silti yksin ole aiheuttaneet näitä ongelmia. Esimerkiksi maaliskuussa 2015 Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos johti äärimmäiseen kuivuuteen Syyrian viljantuotantoalueella vuosina 2006-2009. Ruuan hinta kohosi pilviin, ravitsemukseen liittyvät sairaudet lisääntyivät ja 1,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista muutti Syyrian kaupunkeihin, joissa oli jo ennestään liikaa ihmisiä, koska niihin oli tullut paljon Irakin sotaa paenneita Irakin pakolaisia. Tämä tilanne kärjisti jo olemassa olevia ongelmia, esimerkiksi työttömyyttä, korruptiota, sunnien kansanmurhaa ja lisääntyvää tyytymättömyyttä hallintoa kohtaan, joka epäonnistui näiden ongelmien ratkomisessa. Nämä muut syyt ovat ilmiselviä Syyrian kriisin syitä, mutta osaltaan tilanteeseen on vaikuttanut myös ilmastonmuutoksesta johtuva kuivuus, vaikkakin on mahdotonta sanoa, kuinka merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksella on ollut Syyrian tilanteeseen. Syyrian konfliktille ei ole yhtä ainoaa syytä. Kuivuuden seurauksena maatalous romahti ja muuttoliike lisääntyi. Tämä tilanne loi otolliset olosuhteet myös erilaisten ääriliikkeiden kasvulle.

Mutta miten sille kuuluisalle kuhalle käy ilmastonmuutoksen myötä? Se vain runsastuu ilmaston lämpenenemisen edetessä, ainakin Itämeressä!

maanantai 9. marraskuuta 2015

Tänä vuonna maapallo on ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa yli asteen lämpimämpi kuin esiteollisella ajalla

Tänä vuonna maapallo ylittää lämpenemisessä ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana "maagisen" yhden asteen rajan verrattuna esiteolliseen aikaan. Tähän vaikuttavat El Niño -ilmiö ja ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos yhdessä.


Kuvan © blueringmedia - Fotolia

Tänään julkaistujen tietojen mukaan brittiläisen ilmatieteen laitoksen (Met Office) ja Itä-Anglian yliopiston ilmastontutkimusyksikön (The Climate Research Unit at the University of East Anglia) ylläpitämä HadCRUT-aineisto osoittaa tammi-syyskuussa 2015 maapallon keskilämpötilan olleen 1,02 °C (±0,11 °C) yli esiteollisen ajan.

Tässä esiteollisen ajan lämpötilaksi on valittu vuosien 1850-1900 maailmanlaajuinen keskiarvo. Todellisuudessa teollinen vallankumous ja fossiilisten polttoaineiden käyttäminen tietysti alkoivat jo 1750-luvulla, mutta tuon ajan lämpötiloista ei ole olemassa yhtä kattavaa aineistoa.

Brittiläisen ilmatieteen laitoksen Hadley-ilmastontutkimuskeskuksen johtaja Stephen Belcher toteaa: "Tänä vuonna trooppisella Tyynellämerellä on kehittynyt voimakas El Niño, mikä vaikuttaa tämän vuoden globaaleihin lämpötiloihin. Meillä on kuitenkin ollut samanlaisia luonnonilmiöitä aiemminkin, mutta silti tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin saavutamme yhden asteen rajan. Se on selvä osoitus siitä, että nimenomaan ihmiskunnan vaikutus muuttaa ilmastoa ennen näkemättömään suuntaan."

Peter Stott täydentää: "Tämä vuosi on merkittävä ensimmäisenä rajapyykin ylittäjänä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että jokainen vuosi tästä eteenpäin ylittää esiteollisen tason vähintään asteella, sillä luontaisella vaihtelulla on merkittävä rooli yksittäisen vuoden lämpötilojen säätelyssä. Kun maailman lämpeneminen tulevina vuosikymmeninä jatkuu, yhä useammat vuodet kuitenkin tulevat ylittämään yhden asteen rajan ja lopulta siitä tulee uusi normaali."

Hiilidioksidipäästöt eivät vaikuta globaaliin lämpötilaan välittömästi. Lopullisen lämpenemisen määräävät hiilidioksidipäästöjen kumulatiiviset vaikutukset. Arvioiden mukaan hiilidioksidia voidaan päästää kaikkiaan noin 2 900 gigatonnia, mikäli maapallon lämpeneminen halutaan yli 66 prosentin todennäköisyydellä rajoittaa alle kahteen asteeseen. Vuoteen 2014 mennessä hiilidioksidipäästöjä oli tullut jo noin 2 000 gigatonnia, joten korkeintaan kahden asteen lämpenemiseen tähtäävistä päästöistä on tuotettu jo kaksi kolmasosaa. Nämä aiheutetut päästöt tulevat vielä lisäämään lämpenemistä myös tulevaisuudessa. Tutkijoiden mukaan maapallon lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen on yhä mahdollista, mutta tämä vaatisi nopeita päästöleikkauksia.

Lähteet

Met Office: Global temperatures set to reach 1 °C marker for first time

Matt McGrath (BBC News): Warming set to breach 1C threshold

Lue myös nämä

Merkillinen marraskuu: Lämpöennätykset uusiksi meillä ja muualla

Syyskuu ja vuosi 2015 ennätyslämpimiä lähes kaikilla mittareilla: 136-vuotisen mittaushistorian kymmenestä anomalialtaan lämpimimmästä kuukaudesta peräti kuusi tänä vuonna!

Maapallon lämpötilahistoria 1880-2014: Jos olet alle 38-vuotias, et ole elänyt yhtäkään 1900-luvun keskiarvoa viileämpää vuotta

Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä voimakkaammin sään ääri-ilmiöihin

Onko ilmastonmuutos lisännyt kuumien kesien todennäköisyyden kymmenkertaiseksi vain kymmenessä vuodessa ja tuntuvatko vuoden 2003 kaltaiset hellekesät vuosisadan lopulla jo viileiltä?

Ilmastonmuutos vaikutti ilmeisesti merkittävästi: Vuosi 2014 Euroopassa lämpimin ainakin 500 vuoteen

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Merkillinen marraskuu: Lämpöennätykset uusiksi meillä ja muualla

Globaali lämpötila-anomalia (poikkeama tavanomaisesta eli ajanjaksosta 1979-2000) tänään. Credit: Climate Reanalyzer, Climate Change Institute, University of Maine, USA

Suomen tilastohistorian marraskuun lämpöennätys rikottiin osin föhntuulen vaikutuksesta ensin maanantaina ja uudelleen tiistaina, kun Kemiössä (Kemiönsaaressa) mitattiin 3. marraskuuta 14,3 astetta. Ennen tätä viikkoa marraskuun ennätys oli Jomalan 13,0 astetta vuodelta 1999. Joskus Suomen marraskuun ennätyksenä mainittua 14,1 asteen lukemaa Maarianhaminasta vuodelta 1999 ei voida pitää luotettavana.

Tällä viikolla rikottiin Suomessa useita sääasemakohtaisia marraskuun lämpöennätyksiä. Näin tapahtui myös Kouvolassa, kun Utin lentokentällä mitattiin 11,7 astetta, Utin Lentoportintiellä 12,3 astetta ja Anjalassa 13,1 astetta. Myös Anjalan lukema ylittää vanhan koko Suomen ennätyksen.

Lämpöä on riittänyt vielä marraskuussa muuallakin. Monilla Ruotsin mittausasemilla tehtiin 2.11.2015 Ruotsin ilmatieteen laitoksen mukaan uusia koko mittaushistorian marraskuun lämpöennätyksiä jopa 1-2 asteen marginaalilla verrattuna vanhoihin ennätyksiin. Joukossa oli sääasemia, joiden mittaussarjat yltävät 100-150 vuoden päähän menneisyyteen. Korkein lämpötila 17,6 astetta raportoitiin Hudiksvallissa Hälsinglandissa. Aiempi Pohjois-Ruotsin marraskuun lämpöennätys oli saman mittauspisteen 16,0 astetta (1.11.2011). Vain kerran aiemmin koko Ruotsin mittaushistoriassa lämpötila on ylittänyt 17 astetta marraskuussa. Tämä tapahtui 1.-2.11.1968, kun Etelä-Ruotsissa Skånen alueella kirjattiin lukemaksi 18,4 astetta.

Myös Saksassa Forecan mukaan koko mittaushistorian valtiokohtaiset marraskuun lämpöennätykset rikottiin alkuviikosta. Nyt Saksan marraskuun ennätys on Garmisch-Partenkirchenin +22,7 astetta.

Irlannissa lämpötila ylitti 1.11.2015 ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa marraskuussa 20 asteen rajan, kun virallinen lämpömittaus näytti 20,1 astetta. Paikoin lämpötilat kohosivat yli 10 astetta ajankohtaan nähden tavanomaista korkeammiksi. Jossakin päin Irlantia lämpötila on voinut olla korkeampikin kuin 20,1 astetta, mutta tämä tiedetään vasta kuukauden lopussa, kun pienten mittauspisteiden tiedot kerätään yhteen. Kerran aiemmin (4.11.1946) marraskuussa on päästy tasan 20 asteeseen.

Isossa-Britanniassa marraskuun lämpöennätykseksi mitattiin viime sunnuntaina 22,4 astetta (Trawsgoed, Länsi-Wales). Edellinen ennätys oli 21,7 astetta (4.11.1946).

Tänä viikonloppuna koko mittaushistorian marraskuun lämpöennätyksiä rikottiin esimerkiksi Alankomaissa ja Belgiassa (mm. mittaushistorian lämpimin marraskuun yö). Eilen 7.11.2015 Alankomaiden pääsääasemalla vuorokauden keskilämpötila oli 16,4 astetta, mikä on uusi koko mittaushistorian marraskuun ennätys (edellinen ennätys 15,9 astetta vuodelta 2009). Päivän korkein lämpötila 18,5 astetta oli myös päiväkohtainen sääaseman ennätys, ei kuitenkaan koko marraskuun ennätys (ennätys 18,7 astetta 3.11.2005). Lukema kuitenkin on 115-vuotisen mittaushistorian myöhäisin 18 celsiusasteen ylitys.

Ranskassa on viimeisimmän viikon ajan vietetty intiaanikesää. Jo pyhäinpäivän viikonloppu oli viime vuoden tapaan selvästi tavanomaista lämpimämpi. Lämpö on jatkunut myös tänä viikonloppuna. Esimerkiksi Bordeaux'ssa mitattiin uudeksi marraskuun lämpöennätykseksi 25,7 astetta. Edellinen ennätys oli 25,1 astetta marraskuulta 1925. Nyt Ranskan lämpötilat ovat olleet yli kymmenen astetta ajankohtaan nähden tavanomaista korkeampia.

Paikoin marraskuu on alkanut myös Kanadassa ja Yhdysvalloissa hyvin lämpimänä. Esimerkiksi Floridan Tallahasseessa marraskuun kuuden ensimmäisen päivän lämpötilojen keskiarvo oli peräti 3,7 celsiusastetta (6,6 fahrenheitastetta) lämpimämpi kuin toiseksi lämpimin marraskuun alku vuodesta 1892 alkavan mittaushistorian aikana. Floridan lämpöaallosta voi lukea tarkemmin tästä linkistä. Myös New Yorkissa tehtiin eilen lämpöennätyksiä.

Vasta lokakuun lopulla näimme uutisista tiettävästi havaintohistorian voimakkaimman läntisellä pallonpuoliskolla syntyneen trooppisen hirmumyrskyn nimeltään Patricia, joka iskeytyi Meksikon länsirannikolle. Trooppinen sykloni Chapala rantautui tiistaina aamuyöllä Jemeniin 1. luokan hirmumyrskynä, mutta se toki vaimeni nopeasti maalle edetessään.

Erittäin historiallista on se, että Chapala on Jemenin koko havaintohistorian ensimmäinen varsinainen trooppinen sykloni (kansainvälisissä uutisissa käytetty nimeä hurrikaani, vaikkei kyseessä ole varsinainen hurrikaanien esiintymisalue). Pienempiä myrskyjä siellä on toki ollut ennenkin. Tänään jo toinen trooppinen sykloni, hirmumyrsky Megh, on iskenyt Jemeniin, jossa vastaavia myrskyjä ei ole havaittu ainakaan noin 40 vuoteen. Tämä on todella poikkeuksellista!

Tänään Kouvolan Sanomissa oli hyvä artikkeli Suomen lämpöennätyksistä: ”Suomessa on 2000-luvulla tehty vain lämpöennätyksiä, muttei yhtään kylmyysennätystä. Ilmastotutkimuksen professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta pitää ilmiötä vahvana merkkinä ilmastonmuutoksesta. Ilmaston lämpeneminen johtuu nimenomaan talvien lämpenemisestä. Ilmiö jatkuu, vaikka joukkoon mahtuu myös poikkeuksia, kuten kylmiä talvia. - - 1800-luvun puolivälistä lähtien Suomen ilmasto on lämmennyt kahdella asteella, ja joulukuiden lämpötila lähes viidellä asteella. Keskikesät ovat lämmenneet vain vähän. Mielikuva marraskuusta saattaa siis muuttua.”

Ilmastodenialistit ihmettelevät joskus, miksi puhutaan vain lämpöennätyksistä muttei kylmyydestä (”olihan kesäkuukin vuonna 2015 kylmä”). Yksittäiset lämpöennätykset eivät tietenkään kerro mistään ilmastonmuutoksesta, mutta niiden toistuva ilmeneminen on osoitus ilmaston lämpenemisestä. Mielelläni kertoisin kyllä myös kylmyysennätyksistä, mutta eipä niitä juurikaan ole (kesäkuussakaan ei ollut ennätyskylmää, kesäkuu oli Suomen länsiosissa harvinaisen, mutta ei poikkeuksellisen viileä): ”Suomessa on 2000-luvulla tehty vain lämpöennätyksiä, muttei yhtään kylmyysennätystä.”

Elämme siis säähistoriassa todella mielenkiintoisia aikoja, mihin vaikuttaa ilmastonmuutoksen lisäksi meneillään ole voimakas El Niño -ilmiö. Sen ansiosta esimerkiksi Atacaman aavikko on puhjennut kukkimaan!

Lue myös nämä

Australiassa lokakuussa useita koko mittaushistorian lämpöennätyksiä

Sääennätysten lokakuu Suomessa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa

Syyskuu ja vuosi 2015 ennätyslämpimiä lähes kaikilla mittareilla: 136-vuotisen mittaushistorian kymmenestä anomalialtaan lämpimimmästä kuukaudesta peräti kuusi tänä vuonna!