perjantai 27. maaliskuuta 2015

Antarktiksen jäähyllyjen sulaminen on nopeutunut hälyttävästi

Eilen julkaistun tutkimuksen mukaan koko Etelämantereen jäähyllyjen tilavuus on keskimäärin pienentynyt. Huomattavaa sulamista näkyy erityisesti viimeisimmän vuosikymmenen aikana, joten sulamisnopeus näyttää kiihtyneen huolestuttavasti. Aiemmin Itä-Antarktiksella havaittu jäähyllyjen tilavuuden kasvu on pysähtynyt tai jopa kääntynyt lieväksi sulamiseksi.

Kuvan © joinanita - Fotolia


Etelämantereen rantaviivaa reunustavat kelluvat jäähyllyt, jotka ovat suuria, jopa satoja metrejä paksuja, lauttamaisia jäämassoja (esim. Rossin jäähylly). Nämä jäähyllyt toimivat tulppina ja estävät mantereella olevan jään liukumista mereen. Kun jäähyllyt alkavat sulaa, myös mannerjää valuu entistä helpommin mereen. Jäähyllyjen sulamista edistää erityisesti lämmennyt merivesi, joka muodostaa tunneleita jäähyllyjen alle. Lisäksi voimistuvat tuulet puskevat lämmennyttä merivettä yhä voimallisemmin jäähyllyjä kohden. 

Ilmastomallien mukaan ilmaston lämpeneminen lisää lumisateita, ja lumisateet ovatkin osittain kompensoineet sulamisen aiheuttamaa jään tilavuuden menetystä sekä merenpinnan nousua. Vuosien 1994-2012 satelliittiseurannan mukaan jäähyllyjen tilavuus on kuitenkin pienentynyt. Huomattavaa sulamista näkyy erityisesti vuoden 2003 jälkeen, ja sulamisen pelätään olevan peruuttamatonta. 

Seurannan ensimmäisenä vuosikymmenenä 1994-2003 jäähyllyjen tilavuuden pienentyminen oli vielä merkityksettömän pientä (25± 64 kuutiokilometriä vuodessa), kun taas toisella vuosikymmenellä 2003-2012 sulaminen kiihtyi nopeaksi (310± 74 kuutiokilometriä vuodessa). Tämän toisen vuosikymmenen aikana jään sulaminen Länsi-Antarktiksella lisääntyi 70 prosentilla ja aiemmin Itä-Antarktisella ilmeisesti lisääntyneiden lumisateiden johdosta havaittu tilavuuden lisääntyminen pysähtyi tai jopa kääntyi pieneksi sulamiseksi. Amundsenin ja Bellingshausenin alueilla jotkin jäähyllyt ovat menettäneet jopa 18 prosenttia paksuudestaan alle kahdessa vuosikymmenessä. Jos sama trendi jatkuu, ne voivat sulaa kokonaan sadassa vuodessa.

”On hälyttävä tosiasia, että ohenemisnopeus kiihtyy”, sanoo FT Ben Galton-Fenzi Tasmanian yliopistosta. Viimeisimmän 20 vuoden kehitys ei kuitenkaan ole takuu tulevasta kehityksestä. Osa havaitusta nopeasta sulamisesta voi johtua esimerkiksi voimistuneista tuulista, jotka auttavat lämpimämpää vettä kulkeutumaan Antarktiksen länsiosiin. Koska näiden trendien syitä ei tunneta, seuraavan sadan vuoden kehityksen ennustaminen onkin mahdotonta. Epäselvää on esimerkiksi se, ovatko Länsi-Antarktiksella sulamista aiheuttaneet tekijät nyt alkamassa voimallisesti sulattaa myös Itä-Antarktiksen jäähyllyjä. 

Jäähyllyjen sulaminen ei nosta eikä laske merenpintaa, koska jäähyllyt kelluvat jo valmiiksi vedessä. Vedessä kelluva jää nimittäin syrjäyttää vedessä kelluessaan saman määrän vettä, joka siitä sulaessaan tulee. Jäähyllyjen sulaminen (oheneminen tai jopa täydellinen sulaminen) kuitenkin edistää mantereella olevien jäätiköiden ja sulamisvesien valumista mereen, mikä nostaa merenpintaa.

Etelämantereen länsiosien suurten jäätiköiden sulaminen voisi arvioiden mukaan nostaa merenpintaa maapallolla keskimäärin vähintään metrin verran. Kaikkiaan Antarktiksella on mannerjäätä niin paljon, että erittäin pitkällä aikavälillä (usean sukupolven aikana) merenpinta voisi nousta kaiken jään sulaessa arvioiden mukaan noin 60 metriä. Tällä hetkellä näköpiirissä oleva ilmastonmuutos ei kuitenkaan riitä sulattamaan kaikkea tätä jäätä.

Lähteet

New Scientist 26.3.2015

Science 26.3.2015

Science Magazine News 26.3.2015

The Verge 26.3.2015

Lue myös nämä

Climate Nexus: Great sea level rise cartoon

Ilmatieteen laitos: Ilmastonmuutoskysymyksiä

Jarin blogi: Etelämantereen merijään laajuus ennätyssuuri

Jarin blogi: Heinäkuu globaalisti mittaushistorian neljänneksi lämpimin, Antarktiksella jälleen satelliittiajan laajin kuukausikohtainen merijää

Skeptical Science: Kasvaako vai kutistuuko Antarktiksen jäätikkö?

3 kommenttia:

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Lue tämäkin:
Antarktiksen niemimaalla tällä viikolla mittaushistorian uusi lämpöennätys: 17 astetta tavanomaista lämpimämpää

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kuinka kauan Antarktikselta kestää reagoida pohjoisen pallonpuoliskon lämpenemiseen? Vastaus lienee noin 200 vuoden luokkaa.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

GRACE-satelliitista tehtyjen painovoimamittausten avulla on mahdollista arvioida jäämassan muutoksia. Princetonin uuden tutkimuksen mukaan Länsi-Antarktiksen jäätikkö on viime vuosikymmenen (2003-2014) aikana sulanut kaksi kertaa niin paljon kuin Itä-Antarktiksella on syntynyt uutta jäätä. Antarktiksen jäätikön sulaminen on siis kiihtynyt.

Lähde:

Science Daily 30.4.2015