tiistai 20. elokuuta 2013

Tänään on musta tiistai: Maapallon ylikulutuspäivä 2013

Tänään 20.8.2013 on maailman ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä (Earth Overshoot Day), mikä tarkoittaa sitä, että luonnonvaroja on tämän vuoden aikana kulutettu jo kaikkia maapallolla tänä vuonna syntyviä luonnonvaroja vastaava määrä. Loppuvuoden ajan kulutetaan menneinä vuosikymmeninä syntyneitä säästöjä eli käytetään pääomaa, jota tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. Nykyään 80 prosenttia maapallon ihmisistä elää maissa, jotka kuluttavat luonnonvaroja enemmän kuin tuottavat. 

© Paul Retherford - Fotolia.com
Tänään on ns. maailman ylikulutuspäivä. Global Footprint Network (kalifornialainen ympäristöntutkimusjärjestö) ja New Economics Foundation (riippumaton brittiläinen ajatushautomo) laskevat, että ihmiskunta on nyt vuoden 2013 alusta tarkasteltuna käyttänyt kaikkia maapallolla tämän vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja.

Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Vielä vuonna 1961 maapallon ihmiset käyttivät vuodessa vain 2/3 maapallolla vuoden aikana syntyvistä resursseista. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen  noin vuonna 1970-1975 (joskus 1970-1980 -luvulla).

Vuodesta 1975 lähtien ylikulutuspäivä on aikaistunut noin neljällä päivällä vuodessa. Mikäli sama trendi jatkuu, ylikulutuspäivä tulee vuonna 2078, siis vain 65 vuoden kuluttua, jo 1. tammikuuta!

Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää, mitä kaikkea tapahtuu. Ruokapula lisääntyy, lajien luonnolliset populaatiot pienenevät, metsiä katoaa, maaperän tuottavuus heikkenee ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä sekä merissä lisääntyy.

Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin noin 1,5 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Ennen tämän vuosisadan puoliväliä tarvitaan jo kaksi maapalloa!

Erot eri kansakuntien välillä ovat suuria. Kiinalaisten yhteenlaskettu ekologinen jalanjälki on maailman suurin, mutta tämä johtuu erityisesti suuresta väkiluvusta. Asukasta kohden laskettuna Kiinan kuluttamat resurssit ovat pienemmät kuin monissa Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa.

Kiinalaistenkin elintasolla (jos kaikki maapallolla eläisivät samoin) tarvittaisiin silti 1,2 maapalloa tuottamaan kestävästi vuoden aikana käytetyt resurssit. Lähi-idän rikkaiden öljyntuotantovaltioiden elintasolla tarvittaisiin jopa yli 6 maapalloa, yhdysvaltalaisten elintasolla  4 maapalloa ja suomalaisten elintasolla 3,5 maapalloa.

Maapallolla henkeä kohden laskettu kulutus on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Aiemmin asiaan on vaikuttanut lähinnä teollisuusmaiden teknistyminen, mutta nyt oleellista on myös ripeä elintason nousu kehitysmaissa.

Nykyään 80 prosenttia maapallon ihmisistä elää maissa, jotka kuluttavat luonnonvaroja enemmän kuin tuottavat. Japanilaisten kulutus vastaa 7,1-kertaisesti Japanin luonnonvarojen tuotantoa. Italian kulutus vaatisi 4 Italiaa ja egyptiläisten kulutus 2,4 Egyptiä.

Tästä linkistä voit katsoa eri valtioiden ekologisen jalanjäljen (= kuinka suuri pinta-ala tarvitaan luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen) asukasta kohden sekä biokapasiteetin (= ekosysteemin kyky tuottaa luonnon aineksia ja sitoa päästöjä) asukasta kohden. Luvut on ilmoitettu globaalihehtaareina (= hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa, lyhenne gha). Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on siis enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on 2,19 gha, kun hehtaari laidunmaata on 0,48 gha. Globaalihehtaareina ilmoitettu ekologinen jalanjälki on siis laskennallinen alue, jota ei voi ajatella konkreettisena maa-alueena. Lisätietoja löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.

Suomalaisten elintaso on muutamassa vuosikymmenessä noussut valtavasti, mitä käsittelin aiemmin kesällä kirjoituksessani "DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä". Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme.

Suomalaisten osalta tilanne on siis sikäli hyvä, että asukasta kohden laskettuna maamme tuottaa laskennallisesti resursseja enemmän kuin mitä me kulutamme. Siitä huolimatta emme voi aina syyttää kiinalaisia tai muita väkiluvultaan suuria valtioita. Elintasomme perustuu paljolti öljyyn ja muihin ulkomailta tuotuihin tuotteisiin. Emme voisi elää nykyiseen tapaan pelkästään Suomen luonnon antimilla. Olemme ulkoistaneet luonnonvarojen kulutuksemme.

Lokakuun 2011 lopulla maapallon väkiluku ylitti arvioiden mukaan seitsemän miljardin rajanYK:n tänä kesänä julkaistujen ennusteiden mukaan maapallolla tulee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100, vaikka väestönkasvu onkin hidastunut pahimpiin ennusteisiin verrattuna.

Kesäkuun 2012 Nature-lehdessä 22 tutkijaa kuitenkin varoitti siitä, että maapallon olotilan muutos on mahdollinen ja jopa todennäköinen jo sadan seuraavan vuoden aikana! Onneksi ihmislajin kekseliäisyys ja uudet teknologiat voivat tuoda mukanaan myös ratkaisukeinoja näihin ongelmiin.

Lisää kirjoituksia samasta aihepiiristä:

Maapallon terveystarkastus

Maailman vesipäivä 22.3.2012: Vesijalanjälki, hiilijalanjälki ja hauska video

Lintujen roskaruokaa: Muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut

Kestävän kehityksen ja kulutuksen pedagogia

Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja

lauantai 17. elokuuta 2013

Syksyn ja alkutalven sääennuste 2013

Tässä luettavaksenne viiden tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteet syksyn säästä. Ennusteet näyttävät yksimielisiltä siitä, että Suomen syksy on tavanomaista lämpimämpi. Kaikkein todennäköisimmin lämmintä säätä on Pohjois-Suomessa. Sademäärät vaikuttavat hyvin tavanomaisilta.

(c) Jari Kolehmainen

ECMWF: lämmin syksy

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) on tehnyt vuodenaikaisennusteen, jonka mukaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa on syys-marraskuussa tavanomaista lämpimämpää. Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta. ECMWF:n vuodenaikaisennusteita ja kuukausiennusteita sekä niiden päivittymistä seurataan tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.

NOAA/NWS: tavanomaista lämpimämpää vuoden loppuun asti

Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa kolmen kuukauden jaksojen keskimääräisten lämpötilojen olevan koko Suomessa 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpiä sekä syys-marraskuun että loka-joulukuun jaksoilla. Lämpötilojen kuukausittaisessakin tarkastelussa ollaan hyvin samoissa lukemissa, joskin syyskuussa Lapissa on mahdollisuus tätäkin lämpimämpään säähän. Tammi- ja helmikuussa näkyy pientä signaalia mahdollisesti tavanomaista kylmemmästä säästä.

Sademäärien kuukausittaisessa tarkastelussa ollaan hyvin tavanomaisissa lukemissa, joskin syyskuu saattaa olla Suomessa hieman tavanomaista kuivempi. Edellä oleviin linkkeihin päivittyvät jatkuvasti uusimmat ennusteet. Lisää ennustekarttoja löytyy tästä linkistä.

Venäjän ilmatieteen laitos: tavanomainen syksy, joskin Etelä-Suomessa voi olla lämmintä ja sateista

Venäjän ilmatieteen laitos ennustaa syys-marraskuun jaksolle Etelä-Suomeen tavanomaista lämpimämpää ja Pohjois-Suomeen tavanomaisia lämpötiloja. Sademäärät ovat tavanomaisia tai pienellä todennäköisyydellä niitä suurempia.

IRI: syksy ja alkutalvi tavanomaista lämpimämmät, erityisesti Pohjois-Suomessa

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) mukaan syys-marraskuun ja loka-joulukuun jaksoilla tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys on Suomessa (kolmen kuukauden keskiarvona) 40 %, tavanomaisen 35 % ja tavanomaista kylmemmän 25 %. Lapissa tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys on vielä hieman tätäkin suurempi. Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta. Suomen ulkopuolelta erityisen merkittävää on se, että Islanti ja Grönlanti vaikuttavat jälleen selvästi tavanomaista lämpimämmiltä. Päivitetyt ja yksityiskohtaiset ennusteet löytyvät nettisivulta, jossa aukeavat ensin sade-ennusteet (precipitation). Valitse "Forecast Type" -kohdasta "Temperature", jos haluat nähdä lämpötilaennusteet.

WSI: lämmin syksy

WSI ennustaa Pohjoismaiden olevan elo-lokakuussa tavanomaista lämpimämpiä, paitsi aluksi Ruotsin ja Norjan eteläisimmissä osissa voi olla tavanomaista viileämpää.

Kuinka luotettavia vuodenaikaisennusteet ovat?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ENSO-värähtely (El Niñon ja La Niñan vaihtelu) ei vaikuta yhtä voimakkaasti kuin tropiikissa. Tropiikissa vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Pitkän aikavälin vuodenaikaisennusteet ovatkin vasta kehittelyvaiheessa.

Ennusteiden tulkinnassa on huomattava myös se, etteivät ne ennusta yksittäisiä säätapahtumia (esimerkiksi ensilumen satamista) vaan antavat todennäköisyyksiä sille, kuinka paljon tietyn jakson (esimerkiksi syys-marraskuun) keskilämpötila poikkeaa tavanomaisesta. Esimerkiksi poikkeama lämpimään suuntaan voi tarkoittaa joko sitä, että koko jakson ajan ollaan tavanomaisten keskiarvojen yläpuolella tai sitä, että tarkastelujakson aikana on yksi erityisen lämmin jakso ja muuten ollaan tavanomaisissa lukemissa.

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan vertailukautta 1981-2010.

Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.

Tarjolla on jopa päiväkohtainen sääennuste kuukaudeksi 

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi. Tässä esimerkkeinä syyskuun sääennusteet Helsinkiin, Kouvolaan, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Rovaniemelle. Harmaalla tai beigellä pohjavärillä näkyvät havainnot, sinisellä värillä ennusteet. Merkintä "Hist. Avg." tarkoittaa pitkän aikavälin tilastollista keskiarvoa ko. päivämäärän lämpötiloista (Lo = alin lämpötila).

Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava.

Toivotan kullankeltaisia ruskapäiviä kaikille blogini lukijoille!

perjantai 16. elokuuta 2013

Maailman ylikulutuspäivä 19.8.2013?

Maailman ylikulutuspäivä (Earth Overshoot Day) tarkoittaa sitä, että silloin kaikki maapallolla kyseisenä vuonna syntyneet luonnonvarat on kulutettu loppuun. Loppuvuoden ajan kulutetaan menneinä vuosikymmeninä syntyneitä säästöjä eli käytetään pääomaa, jota tarvittaisiin turvaamaan seuraavan vuoden ja muiden tulevien vuosien tuotanto. Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä vaadittaisiin noin 1,5 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan kuluttamat luonnonvarat ja ennen tämän vuosisadan puoliväliä jo kaksi maapalloa. Mikäli vuosina 1975-2012 havaittu ylikulutuspäivän aikaistumistrendi voisi jatkua, ylikulutuspäivä tulisi vuonna 2078 jo 1. tammikuuta.

© Dmytro Tolokonov - Fotolia.com
Viime vuonna elokuun 22. päivä oli ns. maailman ylikulutuspäivä. Global Footprint Network (kalifornialainen ympäristöntutkimusjärjestö) ja New Economics Foundation (riippumaton brittiläinen ajatushautomo) laskivat, että ihmiskunta oli silloin vuoden 2012 alusta tarkasteltuna käyttänyt kaikkia maapallolla vuoden aikana syntyviä luonnonvaroja vastaavan määrän luonnonvaroja. Asiasta kertoi myös Suomen ympäristöministeriön tiedote.

Ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta. Tänä vuonna maapallon ylikulutuspäivän ennustetaan olevan noin 19.8.2013. "Viralliset" Global Footprint Networkin ja New Economics Foundationin laskelmat julkaistaan yleensä vasta kyseisenä päivänä.

Luonnonvarojen hyödyntäminen alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylittikin maapallon vuosituotannon ja ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin päästömäärä hiilidioksidin luonnollisen vuotuisen sitoutumisen  noin vuonna 1975 (joskus 1970-1980 -luvulla).

Vuodesta 1975 lähtien ylikulutuspäivä on aikaistunut noin neljällä päivällä vuodessa. Mikäli sama trendi jatkuu, ylikulutuspäivä tulee vuonna 2078, siis vain 65 vuoden kuluttua, jo 1. tammikuuta!

Todellisuudessa nämä laskelmat tietyistä päivämääristä eivät kuitenkaan voi olla läheskään tarkkoja, sillä "jokaista syntyvää kalaa on mahdotonta laskea". Tarkan päivämäärän selvittämistä tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää, mitä kaikkea tapahtuu. Ruokapula lisääntyy, lajien luonnolliset populaatiot pienenevät, metsiä katoaa, maaperän tuottavuus heikkenee ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä sekä merissä lisääntyy.

Nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin noin 1,5 maapalloa tuottamaan kestävästi ihmiskunnan käyttämät luonnonvarat. Ennen tämän vuosisadan puoliväliä tarvitaan jo kaksi maapalloa!

Erot eri kansakuntien välillä ovat suuria. Lähi-idän rikkaiden öljyntuotantovaltioiden elintasolla (jos kaikki maapallolla eläisivät samoin) tarvittaisiin jopa noin 6 maapalloa, yhdysvaltalaisten elintasolla  4 maapalloa ja suomalaisten elintasolla 3,5 maapalloa.

Suomalaisten elintaso on muutamassa vuosikymmenessä noussut valtavasti, mitä käsittelin aiemmin kesällä kirjoituksessani "DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä".
Suomi on kuitenkin sikäli hyvässä asemassa, että maamme biokapasiteetti ylittää ekologisen jalanjälkemme.

Siitä huolimatta emme voi aina syyttää kiinalaisia tai muita väkiluvultaan suuria valtioita. Elintasomme perustuu paljolti öljyyn ja muihin ulkomailta tuotuihin tuotteisiin. Emme voisi elää nykyiseen tapaan pelkästään Suomen luonnon antimilla. Olemme ulkoistaneet luonnonvarojen kulutuksemme.

Maapallolla henkeä kohden laskettu kulutus on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Aiemmin asiaan on vaikuttanut lähinnä teollisuusmaiden teknistyminen, mutta nyt oleellista on myös ripeä elintason nousu kehitysmaissa.

Kaiken lisäksi lokakuun 2011 lopulla maapallon väkiluku ylitti arvioiden mukaan seitsemän miljardin rajanYK:n tänä kesänä julkaistujen ennusteiden mukaan maapallolla tulee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100, vaikka väestönkasvu onkin hidastunut pahimpiin ennusteisiin verrattuna.

Kesäkuun 2012 Nature-lehdessä 22 tutkijaa kuitenkin varoitti siitä, että maapallon olotilan muutos on mahdollinen ja jopa todennäköinen jo sadan seuraavan vuoden aikana! Onneksi ihmislajin kekseliäisyys ja uudet teknologiat voivat tuoda mukanaan myös ratkaisukeinoja näihin ongelmiin.

Lisää kirjoituksia samasta aihepiiristä:

Maapallon terveystarkastus

Maailman vesipäivä 22.3.2012: Vesijalanjälki, hiilijalanjälki ja hauska video

Lintujen roskaruokaa: Muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut

Kestävän kehityksen ja kulutuksen pedagogia

Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja