maanantai 10. kesäkuuta 2013

DDT:tä, kylmiä luokkahuoneita, taskulämmintä maitoa ja tv-ohjelmia kuusi tuntia päivässä

"Taloussprii tuhoaa myös luteet. Samoin paloöljy ja DDT-valmisteet. -- Kirput saa häviämään pitovaatteista tuulettamisella ja harjaamisella. Vuodevaatteita on ahkerasti käytettävä ulkona ja niitä on pidettävä auringonpaisteessa. -- On myös syytä kokeilla DDT-valmisteita. Jos tämäkään ei auta, on vuodevaatteet ratkottava ja pestävä.", neuvoo "Joka naisen niksikirja" vuodelta 1952.

Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy:n (Kemiran edeltäjä) vanhassa mainoksessakin DDT:tä kehutaan surutta: "Pölyttämällä luteiden, torakoiden, kirppujen ja täiden olinpaikkoihin sekä kulkureiteille DDT-pitoista TÄYSTUHO S -myrkkyä pääsette nopeasti ja varmasti eroon näistä syöpäläisistä. TÄYSTUHO S on kotimaista laatutuotetta." 

Pahamaineinen DDT olikin aiemmin yleisesti käytetty tuholaismyrkky, jota Kaakkois-Suomessakin hyödynnettiin tonnikaupalla mäntymittareiden torjumisessa. Sitä mainostettiin näkyvästi myös esimerkiksi koirien puhdistamiseen. Ulkomailla on myyty lastenhuoneeseen DDT:llä käsiteltyä tapettia. Kymmenen vuotta sitten koulumme satavuotisjuhlissa eräs entinen opiskelijamme kertoi, kuinka hänen isänsä oli perheen muutettua Kouvolaan (muistaakseni 1950-luvulla) ensimmäisenä käsitellyt hirsitalon sisäseinät DDT:llä. DDT:tä on jopa suihkuteltu suoraan ihmisten päälle (kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4, kuva 5, kuva 6, kuva 7, kuva 8).

Suoran myrkkyvaikutuksen lisäksi DDT heikentää hedelmällisyyttä useiden sukupolvien ajan ja rikastuu ravintoketjuissa. Sitä onkin löydetty jopa Etelämantereen pingviineistä. Toisaalta malarian torjunnassa DDT on ollut korvaamaton apu - ja sota-ajan jälkeen meilläkin erilaisten loisten hävityksessä. Suomessa DDT:n käyttäminen puutarhoissa kiellettiin vuonna 1969 ja metsätaimitarhoilla 1976.



Näin kesäkuun alussa innostuin tutkimaan vanhoja kirjoja ja lehtiä, joista edellisetkin sitaatit ovat. Myös Kouluhygienia-kirja vuodelta 1945 on mielenkiintoista luettavaa: "Luokkahuoneen ilman edullisin lämpömäärä on 16-18 C. -- Tässä lämpötilassa kykenee tavallisiin vaatteisiin puettu, koulutyössä oleva terve oppilas vaikeudetta ylläpitämään ruumiinsa lämpötilan normaalisena +37 C. -- Mutta toiselta puolen, kuten edellä jo huomautettiin, luokkahuoneen ilma ei saisi nousta paljon normaalimäärää korkeammallekaan (ei yli 20 C). -- Kouluhallituksen kiertokirjeessä heinäkuun 23 p:ltä 1913 määrätään, että kouluhuoneita ei saa lämmittää yli 18 lämpöasteen Celciusta."

Apu-lehden 19/1971 (14.5.1971) pääkirjoituksessa todetaan pesukoneen ja jääkaapin olevan vain pienen kansanosan herkkua: "Hallitusherrat ovat tehneet tiettäväksi, että myös tuolilla istuminen, jääkaapin käyttäminen ja pyykin peseminen pesukoneella ovat sen luokan huvituksia, että kyllä niistä veroa täytyy maksaa. Ns. kestokulutushyödykkeille - huonekalut, jääkaapit, pesukoneet, televisiot, kamerat, nauhurit, perämoottorit ja tietenkin autot jne. - suunnitellaan vuodeksi ylimääräistä 5-15 prosentin veroa. Osa luetelluista on tietenkin ylellisyyttä. Mutta joukossa on sellaisiakin, joiden hankinta ei suinkaan tähtää statuksen kohottamiseen tai muuhun epämoraaliin toimintaan, vaan puhtaasti työn ja ajan säästöön. -- Pesukone ja jääkaappi ja nauhuri ovat tietysti asioita, jotka ovat vain pienen kansanosan ulottuvilla, niiden hyvinvoivien. Näin voidaan aina sanoa. Mutta voidaan sanoa niinkin, että mitä enemmän hinnat nousevat, sitä pienempänä piiri pyörii, sitä harvemmilla on mahdollisuus hankkia perheeseen pesukonetta, vaikka kuinka vihattaisiin pyykinpesua. Ja jääkaappia, vaikka kuinka vihattaisiin taskulämmintä maitoa."

Samaisessa Avussa kauhistellaan suunnitelmia Vuosaaren telakan rakentamisesta (Eino-Ollin pilakuva), ihmetellään sitä, ettei autokouluissa ajo-oppilaan tarvitse pitää turvavyötä kiinni, ihastellaan Bronson-tyyppisiä moottoripyöriä, kerrotaan levy-yhtiön puhelinkeskusta hoitelevasta Lea Lavenista, askarrellaan paperinukke Jukka Kuoppamäestä ja luetaan sarjakuvina Justusta, Pulteria, Taika-Jimiä sekä Lätsää.

Otteita Apu-lehdestä 19/1971 (14.5.1971)


Avun Katseluviikko 16.5.-22.5.1971 -osuudesta selviää, että televisio-ohjelmia lähetettiin kahdella kanavalla, pääosin mustavalkoisena ja vain reilut kuusi tuntia vuorokaudessa. Uutiset ja Urheiluruutu tulivat varmuuden vuoksi samanaikaisesti kummaltakin kanavalta, ettei kukaan katsellut niiden aikaan mitään muuta. MTV sai muutaman tunnin päivässä lähetysaikaa Ylen kanavilta. Lauantai-iltana kakkoskanavalla nähtiin vain kaksi ohjelmaa, nimittäin kotimainen elokuva ja uutiset. Viikon ohjelmisto näytti tällaiselta:

SUNNUNTAI TV1

15.00 IX voimistelun Euroopan mestaruuskilpailut. Selostus: Seppo Kannas.
MAINOS-TV 16.00 Bill Cosby (VÄRI)
MAINOS-TV 16.30 Tupla tai kuitti
MAINOS-TV 17.00 Koralliriutta
17.30 Musiikkiykkönen
MAINOS-TV 18.15 Toukokuu
MAINOS-TV 18.45 Tvärminnessä tutkitaan
19.15 Olen numero likaisessa mapissa
20.00 Viikonloppu-tv
20.10 Ihmisen suku (VÄRI)
21.00 Uutiset ja sää
21.20 Urheiluruutu
MAINOS-TV 21.35 Seuraava olkaa hyvä
n. 22.35-22.50 Från dag till dag

SUNNUNTAI TV2

19.00 Liikennesolmu
19.45 Mitä nyt, rauhanliike?
20.20 Reilusti esiin
21.00 Uutiset
21.20 Urheiluruutu
21.35 Sankaritenorin seurassa 30-luvun Suomessa
22.05-22.45 Itä-Pakistan, maa josta puhutaan (VÄRI)

MAANANTAI TV1

KOULU-TV 9.15-9.45 Laine, Johan Einar, synt. 03
KOULU-TV 10.10-10.30 Ajankohta
17.55 Från dag till dag
18.10 Sähkeuutiset
MAINOS-TV 18.15 Tittelittä
MAINOS-TV 18.45 Nyt kuvaruudussa
19.15 Nasta. Suomi - monenlaisten retkeilymahdollisuuksien maa.
19.45 Sumppia. Kivoja tapahtumia, kinnostavia kuulumisia koululaisille.
MAINOS-TV 20.00 Hanski
MAINOS-TV 20.30 Mennään bussilla (VÄRI)
21.00 Uutiset ja sää
MAINOS-TV 21.30 Aitiopaikka
n. 23.15-22.30 Kvällsnytt

MAANANTAI TV2

19.15 Nu!
19.30 Veljesten nainen
21.00 Uutiset
21.30-22.25 Vem bad oss komma?

TIISTAI TV1

KOULU-TV 9.15-9.45 Laine, Johan Einar, synt. 03
KOULU-TV 10.10-10.30 Ajankohtainen luonto II
17.55 Från dag till dag
18.10 Sähkeuutiset
MAINOS-TV 18.15 Vaimoni on noita (VÄRI)
18.45 Nappi
19.20 Yli sillan
21.00 Uutiset ja sää
21.30 En sång - ett vapen
21.55 PR för Pentagon
n. 22.45-22.50 Kvällsnytt

TIISTAI TV2

MAINOS-TV 19.15 Puhelimessa Matt Lincoln (VÄRI)
20.15 Potin jako. 70-luvun sosiaalipolitiikka.
20.45 Kamera kiertää
21.00 Uutiset
21.30-22.20 Rajakauppa. Ohjelma Neuvostoliiton ja Suomen välisestä kaupallisesta yhteistyöstä käytännön tasolla.

KESKIVIIKKO TV1

KOULU-TV 9.15-9.35 Ajankohtainen luonto II
KOULU-TV 10.10-10.40 Malmia etsimässä
17.40 Roope karhun seikkailut (VÄRI)
17.55 Från dag till dag
18.10 Sähkeuutiset
MAINOS-TV 18.15 Tänä vuonna Suomessa
MAINOS-TV 18.45 Tänään kotona
19.15 Savolaiset iltamat
20.30 Valtion yhtiöt
21.00 Uutiset ja sää
MAINOS-TV 21.30 Peyton Place
n. 22.30 Kvällsnytt
22.35-00.10 Jalkapalloilun Euroopan cup-voittajien cupin loppuottelu. Mestaruudesta pelaavat Chelsea (Englanti) ja Real Madrid (Espanja). Selostus: Anssi Kukkonen.

KESKIVIIKKO TV2

19.15 Satuposti. Arja-täti lukee lasten lähettämiä satuja, runoja ja kertomuksia, joihin lapset ovat piirtäneet kuvia.
19.25 Minisolmu
19.45 Hyönteisten maailma (VÄRI)
20.10 Lahnan kutu
20.30 Loppumerkintä
21.00 Uutiset
21.30-22.20 Vaarallinen tehtävä (VÄRI)

TORSTAI TV1

12.00-13.00 Gudstjänst
15.35 Villieläimet (VÄRI)
16.00 XI Fellmanin kortteliajot
16.30 Ruotsi-Suomi jalkapallomaaottelu. Selostus: Anssi Kukkonen.
17.55 Från dag till dag
18.10 Sähkeuutiset
MAINOS-TV 18.15 Rosa Arola - punaisen suon samooja
MAINOS-TV 18.45 Tapaamme torstaina
19.15 Ikebana - kukkien kieli (VÄRI)
19.45 Puolikas
20.15 Iloinen huilunsoittaja
20.40 Sähköpaimen
21.00 Uutiset ja sää
21.20 Urheiluruutu
21.30 Lulu
n. 23.45-23.50 Kvällsnytt

TORSTAI TV2

18.45 Poikani Larbi (VÄRI)
MAINOS-TV 19.15 Ensi-ilta (VÄRI)
21.00 Uutiset
21.20 Urheiluruutu
21.30-23.10 Forsytein taru

PERJANTAI TV1

KOULU-TV 9.15-9.35 Ajankohtainen luonto II
17.25 Bullerbussen
17.55 Från dag till dag
18.10 Sähkeuutiset
18.15 Nappi
18.45 Laajakulma
19.05 Tapaus X
MAINOS-TV 20.00 Etsivä Ironside (VÄRI)
21.00 Uutiset ja sää
21.30 Minä elän vielä. Sana viikonvaihteeksi.
21.35 Viikonloppu-tv
21.40 a-studio
n. 22.25 Kvällsnytt
n. 22.30-00.05 Kaikki myytävänä (VÄRI)

PERJANTAI TV2

19.15 Osku ja kumppanit. Tv-sarjakuva. Säätieteilijä Rakeinen on tutkiessaan ionosfäärisen ilmamassan stratosfäärisyyttä saanut selville, että kevät on tulossa.
19.25 Putoaminen. Unkarilainen elokuva vuodelta 1968.
20.45 Muotikymmenys
21.00 Uutiset
21.30-22.30 Viihdekakkonen. Eino Grön, laulaja. Temppu - eli miten matti tehdään... Pelissä mukana Lasse Mårtenson, Carola ja Hannele Keinäsen tanssiryhmä.

LAUANTAI TV1

16.30 Nappi
16.45 Teatern i hatten - musiken i fickan
16.55 Visst är mycket olikt, men det är utanpå.
17.30 Zoom
17.55 Från dag till dag
18.10 Sähkeuutiset
MAINOS-TV 18.15 Naapurilähiö
18.45 Puhetta pienin kirjaimin (UUSINTA)
19.00 Tapahtui bluesia
19.30 Viikonloppu-tv
19.40 Ohukainen ja paksukainen
21.00 Uutiset ja sää
21.15 Uutisviikko
MAINOS-TV 21.35 Paul Temple (VÄRI)
22.35-n. 23.25 Akanakanava

LAUANTAI TV2

MAINOS-TV 19.05 Pikku suorasuu. Edvin Laineen komedia.
21.00-21.15 Uutiset

Vielä 1970-luvulla oli helppoa olla ekologinen - huomaamattaankin ja asiaa ajattelematta. Tähän jatkoksi kannattaakin lukea Markku Leiwon hauska kolumni "Hirveetä, kun ei ollut vihreitä ajatuksia" ja heti sen jälkeen Pekka Pekkalan yhtä hauska kolumni "Suomalainen keskiluokka hukkuu teknologialeluihin". Kannattaa katsoa 1970-luvun televisio-ohjelmia Ylen Elävästä arkistosta.

Kulutushyödykkeitä ei ollut 1970-luvulla vielä kovinkaan paljon saatavilla, eikä energiaa käytetty matkailuun ja elektroniikkaan koko ajan. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät Suomen nykyisellä elintasolla, tarvittaisiin 3,5 maapalloa. Muovijätteen määrä on lisääntynyt valtavasti. Ihmisiä maapallolla oli 1970-luvulla neljä miljardia, nyt seitsemän miljardiaMaapallon olotilan muutos onkin mahdollinen jo seuraavien sukupolvien aikana. Tosin myönteistäkin kehitystä on 1970-luvun jälkeen tapahtunut. Esimerkiksi energiatehokkuus on kohentunut, ja monin paikoin vesien laatu on nyt mm. tehtaiden ympäristössä paljon parempi kuin silloin.

PS. Tutustukaa myös Ari Jokimäen uuteen blogiin, josta voitte lukea mm. neonikotinoidien vaikutuksista mehiläisiin.

6 kommenttia:

Ari Jokimäki kirjoitti...

Kiitos blogini mainostamisesta. Muistan tuosta ajasta nuo "väri"-merkinnät TV-ohjelmien listauksissa. Meille tuli väritelkkari vasta joskus 1970-luvun aikana - ehkä loppupuolella. Yksi muisto tuolta ajalta on se, että olin isäni kanssa hiihtoretkellä ja piti kiirehtiä kotiin Lassieta katsomaan.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Aikojen muuttumista kuvaa hyvin myös Jari Tervon kolumni Seurassa 21/2013. Tässä siitä lyhennettyjä sitaatteja:

"Kirjoitin yli kolmekymmentä vuotta sitten ensimmäiset lehtijuttuni kirjoituskoneella. -- Jos Tunturirallin pikataipaleen starttipaikalle vuonna 1976 jäätynyt lehtimies sulatettaisiin nyt henkiin, hän ei tunnistaisi alaansa. -- Tiedonvälitykseksi kutsutun uutisbisneksen avaintermit eivät avaisi lehtimiehelle mitään: blog, netti, postata, twiitata, peukuttaa. Lehtialalla ei ole enää varaa nauraa mainosalan amerikanisoituneelle kielelle. -- Mitä tekee uutisten seassa kännykkäkameralla kuvattu pätkä tuntemattomasta humalaisesta uhittelemassa villinorsulle? -- Otsikon pitäisi kertoa jutun sisältö ytimekkäästi: 'Sauli Niinistö valittiin tasavallan presidentiksi.' Eikä näin: 'Mitäs ihmettä Sauli nyt meinaa? Katso kuvat!' -- Uutiset julkaistaan nykyisin televisiota muistuttavassa laitteessa ilmaiseksi. Itse laite on kallis. Uutisen tuoreuden takaa se, että siinä on runsaasti kieli- ja ajatusvirheitä. Seuraavana päivänä samat uutiset toistetaan paperisanomalehdessä, mutta nyt, vanhoina, niistä vaaditaan hintaa."

Vuokko kirjoitti...

Ohjeet luokan lämpötilasta (16-18 astetta) olivat mainiot! Olen itse yrittänyt löytää perusteluja nykyisille lämpötilasuosituksille ja tietoja siitä, millaisia sisälämpötilat ovat olleet aiemmin. Tässä oli viimein selkeä suositus vuodelta 1945. Kiitokset!

Sisälämpötila olisi mielenkiintoinen laajemman keskustelun aihe sekä terveys- että ympäristönäkökulmista. Jos 40-luvun oppilaat ovat tavallisissa vaatteissa vaikeudetta pärjänneet 16-18 asteessa, nykypukeutuminen ei liene enää "tavallista"...

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Kotien makuuhuoneisiin on suositeltu vieläkin alempia lämpötiloja.

Tuntuu siltä, että nykyään siedetään yhä vähemmän lämpötilojen vaihtelua. Kesällä lämmön noustessa laitetaan sitten heti ilmalämpöpumput tai vastaavat viilentämään.

Energiansäästö ei saa olla kylmässä palelua, mutta järkevällä vaatetuksella voi vaikuttaa paljon. Liiallinen lämpö on myös pahasta. Se mm. aiheuttaa ilmankosteuden pienenemistä ja voi yöllä haitata unen laatua.

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Tiede-lehti: Maailman elektroniikkajätevuori kasvaa vauhdilla.

StEP: Interaktiivinen kartta eri valtioiden elektroniikkajätteestä

Helsingin Sanomat: Maailma sekunnissa

Jari Kolehmainen kirjoitti...

Aika huvittavia nämä vanhat mainokset. Esimerkiksi limsaa mainostetaan alle 11 kuukauden ikäisille lapsille sopivaksi. Ai niin, mutta mitenköhän tulevaisuudessa naureskellaan nykyisille mainoksille, joissa kilvan kehutaan vaikkapa runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita ja katumaastureita?