keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Sunnuntaina siirrytään kesäaikaan. Mistä sekunnilleen oikea aika kelloon?

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 31.3.2013 kello 3.00 siirrytään kesäaikaan eli kelloa siirretään tunnilla eteenpäin kello neljään. Normaaliaikaan ("talviaikaan") palataan sitten 27.10.2013. Keväästä syksyyn noudatettava erillinen kesäaika otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1981.


Hyvää pääsiäistä! Kuvan © teressa - Fotolia.com.
Mistä sekunnilleen oikea aika kelloon?

Tarkka aika kerrotaan useilla nettisivuilla. Todellisuudessa aika ei kuitenkaan ole täysin tarkka, koska verkkoyhteyden laadusta riippuen signaali voi viipyä matkalla jonkin aikaa. Täysin oikea aika voi siis poiketa noin 0,1 sekunnista useaan sekuntiin verrattuna näiltä nettisivuilta löytyviin aikoihin:

Mittatekniikan keskus

Time.is (sivu tarkastaa myös tietokoneesi kellonajan tarkkuuden)

Suomen aika

Kellonaika.fi

Greenwich Mean Time

Suomen aikavyöhykkeen historiaa

Ennen nykyiseen aikavyöhykkeeseen siirtymistä jokainen Suomen kaupunki käytti omaa auringon mukaan määräytyvää aikaa, ns. (porvarillista) paikallisaikaa. Kello oli 12.00, kun paikkakunnalla aurinko oli korkeimmillaan eli paistoi suoraan etelästä. Kun kello oli Helsingissä 12.00, se oli Joensuussa 12.20, Turussa 11.50 jne. paikkakunnan pituuspiirin mukaan.

Rautatieverkoston laajentuessa aikataulujen laatiminen oli kuitenkin hankalaa, kun jokaisella paikkakunnalla oli oma kellonaikansa. Niinpä päätettiin, että Kaipiaisten asemasta (nykyisen Kouvolan, entisen Anjalankosken alueella) länteen asemakellot asetettiin Helsingin aikaan ja Kaipiaisista itään Pietarin aikaan. Nyt kuitenkin rautatieaseman kello näytti aina eri aikaa kuin paikkakunnalla olevat muut kellot.

Lopulta päätettiin, että 1.5.1921 alkaen koko Suomi noudattaa pituuspiirin 30 astetta itäistä pituutta aikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että koko Suomessa kello (vyöhykeaika) on normaaliaikaa noudatettaessa 12.00 silloin, kun aurinko on korkeimmillaan pituuspiirillä 30 itäistä pituutta. Kesäaikaa noudatettaessa kelloja on siirretty tunnilla eteenpäin (kellot edistävät tunnin aurinkoon verrattuna), joten aurinko on korkeimmillaan vasta tuntia myöhemmin, pituuspiirillä 30 astetta itäistä pituutta klo 13.00. Nykyisessä kielenkäytössä paikallisajalla yleensä tarkoitetaan valtiossa käytettävää vyöhykeaikaa.

Suomen aikavyöhykkeen normaaliaika on UTC+2 (ns. EET = Eastern European Time), joka on käytännössä sama asia kuin vanha GMT+2. Perinteisestihän aikavyöhykkeiden perustana on ollut GMT-aika (GMT = Greenwich Mean Time) eli Britanniassa sijaitsevan Greenwichin observatorion keskiaurinkoaika. Vuodesta 1972 noudatettu UTC-aika (UTC = Coordinated Universal Time) on kuitenkin tarkempi kuin GMT-aika. UTC-aika perustuu mm. Pariisissa sijaitsevan kansainvälisen aikakeskuksen atomikelloilla mittaamaan kansainväliseen atomiaikaan.

Atomikelloja ei siirrellä lainkaan kesäaikaan, joten vaikka normaaliajassa (talvella) Suomen aikaero viralliseen GMT:hen tai UTC:hen verrattuna on +2 tuntia, kesäaikaan se on +3 tuntia.

Ajan mittauksen perustana oleva sekunti määritetään atomien värähtelyn perusteella. Atomikello käy tasaiseen tahtiin, vaikka maapallon pyöriminen akselinsa ympäri hieman hidastuu. Tuota aikaeroa kurotaan kiinni aika ajoin UTC-aikaan lisättävillä karkaussekunneilla.

Miksi vuorokauden pituus vaihtelee?

Maapallon pyörimisnopeuden hidastumisen seurauksena vuorokausi on nyt 0,007 sekuntia pitempi kuin 4000 vuotta sitten. Noin 1500 miljoonaa vuotta sitten maapallon pyörimisnopeus oli niin suuri, että vuoteen mahtui 800-900 vuorokautta. Syynä hidastumiseen ovat vuorovesien kitka ja kuun siirtyminen kauemmas maapallosta. Vuorovesien kitkan seurauksena vuorokauden pituus kasvaa vuosisadassa 0,0016 sekuntia.

Maapallon pyörähdysnopeus vaihtelee hieman myös sen mukaan, missä kohtaa rataansa maapallo on menossa kierroksellaan auringon ympäri. Tammikuussa vuorokausi on noin millisekunnin verran pitempi kuin kesäkuussa. Muutoksia aiheuttavat myös ilmanpaineet, tuulet, merivirrat ja maanjäristykset. Maapallon pyöriminen hidastuu esimerkiksi silloin, kun päiväntasaajalla on korkeapaine (paljon ilmaa eli ilmapatsaan paino maanpinnan pinta-alayksikköä kohden suuri). Suuret maanjäristyksetkin voivat muuttaa (nopeuttaa tai hidastaa) maapallon pyörimistä.

Miksi kelloja siirrellään keväällä kesäaikaan ja syksyllä normaaliaikaan?

Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirrellään kesäksi kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin.

Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Etelämpänä Euroopassa ja samoin esimerkiksi Yhdysvalloissa kesäajan on laskettu säästävän energiaa, koska illalla valot tarvitsee sytyttää vasta tuntia myöhemmin. Tämän on arveltu vähentävän myös liikenneonnettomuuksia, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan. Toisaalta kevätaamuna aamutokkuraisena (kellojen siirtämisen seurauksena liian aikaisin heräämään joutuneena) rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia.

Kesäaika tuottaa monia ongelmia. Hämärämmät kevätaamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Ongelmia siirtymisyönä tulee aina myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan. Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Matkustajan pitää muistaa, etteivät kaikki maat siirry kesäaikaan lainkaan (tai siirtyvät eri aikaan). Kellojen siirtämisen takia myös kesän iltaruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia.

Muistisääntö, mihin suuntaan kellon viisareita pitää siirtää

Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö: "Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!" Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää").

Aika aikaansa kutakin - aika monta aikamoista aikamietettä

G. Lichtenberg: "Ihmiset, joilla ei ole milloinkaan aikaa, tekevät vähiten."

E. Ionesco: "Joka pyrkii olemaan ajan tasalla, on auttamatta ajastaan jäljessä."

J. Borges: "Vuosituhannet kuluvat, mutta kaikki tapahtuu tässä hetkessä."

P. Orne: "Kun kello jätättää, kestää kauemmin mennä hitaammin."

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Science-lehti eilen: Maapallo lämpenee nopeammin kuin koskaan aiemmin


Maapallon ilmasto on lämmennyt teollisesta vallankumouksesta lähtien, mutta kuinka lämmin ilmasto on nyt verrattuna muuhun jääkauden jälkeiseen holoseeniaikaan? Tutkijat Shaun A. Marcott, Jeremy D. Shakun, Peter U. Clark ja Alan C. Mix Oregonin ja Harvardin yliopistoista ovat rekonstruoineet maapallon keskimääräisen pintalämpötilan viimeisimpien 11 300 vuoden ajalta käyttäen erilaisia proksiaineistoja (esimerkiksi meren sedimenteistä eli pohjakerrostumista kerätyt fossiiliaineistot ja jääkairauksista saadut näytteet, joiden avulla voidaan epäsuorasti selvittää maapallon mennyttä ilmastohistoriaa) eri puolilta maailmaa. Tulokset on julkaistu eilen Science-tiedelehdessä.
© idesign2000 - Fotolia.com

Maapallon ilmasto on vaihdellut aina kylmästä lämpimään erityisesti sen seurauksena, miten maapallo on sijainnut suhteessa aurinkoon (erityisesti akselikulman suuruus). Tämä on vaikuttanut oleellisesti maapallolle tulevaan auringon säteilyn määrään.  

Pintalämpötilan rekonstruktiot viimeisimpien 1 500 vuoden ajalta kuitenkin osoittavat, että viimeaikainen lämpeneminen on ennennäkemätöntä. Tässä uudessa tutkimuksessa tarjotaan vielä laajempi näkökulma rekonstruoimalla alueellisia ja maailmanlaajuisia lämpötilan poikkeamia viimeisimpien 11 300 vuoden aikana 73 paikassa eri puolilla maapalloa. Tarkastelu on syytä tehdä maailmanlaajuisesti, koska yksittäisen alueen lämpötilakehitykseen voivat vaikuttaa esimerkiksi muutokset El Niño -syklissä ja monsuuneissa.

Lämpötila näyttää nousseen mannerjäätikön sulamisen jälkeen (10 000 – 5 000 vuotta sitten) ja lämpimät olosuhteet näyttävät jatkuneen holoseenikauden puoliväliin asti, kunnes seuraavan 5 000 vuoden aikana ilmeni viilenemistrendi, joka huipentui noin 200 vuotta sitten pieneen jääkauteen. Viilenemistä tapahtui noin 0,7 celsiusastetta, mikä on yhteydessä Pohjois-Atlantilla tapahtuneeseen noin kahden asteen jäähtymiseen.

Pienen jääkauden jälkeen lämpötilat ovat nousseet tasaisesti. Nykyinen viime vuosikymmenen globaali lämpötila ei ole vielä ylittänyt interglasiaalikauden huippuarvoja, mutta nyt on lämpimämpää kuin 75 prosentilla holoseenikauden ajasta. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) käyttämien ilmastomallien ennusteet vuoden 2100 lämpötiloista kuitenkin ylittävät kaikki holoseeniajalla vallinneet lämpötilat kaikilla mahdollisilla kasvihuonekaasupäästöjen skenaarioilla.

Ilmastonmuutos on heilauttanut maapallon ilmaston yhdestä jääkauden jälkeisen ajan kylmimmästä vuosikymmenestä (1900-1909, kylmempi kuin 95 % holoseeniajasta) yhteen kuumimmista vuosikymmenistä (2000-2009, kuumempi kuin 75 % holoseeniajasta) vain vuosisadassa. Klimatologi Shaun Marcottin mukaan näin nopeaa lämpöpiikkiä ei ole koskaan ennen tapahtunut, ei ainakaan viimeisimpien 11 300 vuoden aikana: "Jos milloinkaan olisi tapahtunut tällaista lämpötilan muutosta kuin nyt, olisimme varmasti nähneet sen aineistossamme."

Tämä on hyvä osoitus siitä, miten nopeasti ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on edennyt. Vuosisata on hyvin lyhyt aika tällaiseen muutokseen. Teollisen vallankumouksen aiheuttama vuosisadan aikana tapahtunut lämpeneminen on ollut yhtä voimakas kuin koko edellisen 11 000 vuoden aikana tapahtunut lämpeneminen.

Muutokset ovat olleet suurimmat pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa on suurin osa maa-alueista ja myös suurin osa maapallon ihmisistä. Viimeisimmän 50 vuoden aikana tapahtunut lämpeneminen on eri tutkimuksissa osoitettu ihmisen aiheuttamaksi, ei auringosta tai muista luonnollisista tekijöistä johtuvaksi.

Ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta maapallo olisi nyt kylmempi ja olisi tutkijoiden mukaan edelleen kylmenemässä, jos vain aurinko vaikuttaisi ilmastoomme. Kuitenkin ilmasto on nyt lämpimämpi kuin tuhansiin vuosiin ja lämpenee edelleen. Marcottin mukaan maapallo tuleekin olemaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia vuoteen 2100 mennessä kuumempi kuin koskaan aiemmin 130 000 vuoteen.

Maapallon ilmastoon vaikuttavat useat erilaiset pakotteet, esimerkiksi auringon säteily ja hiilidioksidipitoisuus. Nämä molemmat muuttuivat hitaasti 11 000 vuoden aikana, kunnes viimeisimmän sadan vuoden aikana ihmiskunnan toiminta on lisännyt hiilidioksidimäärää huomattavasti. Tutkijoiden mukaan tämä on ainoa muuttuja, joka voi selkeästi selittää maapallon lämpötilan nopean muuttumisen.

Lähteet:

Science: A Reconstruction of Regional and Global Temperature of the Past 11,300 Years

CNN: Global warming is epic, long-term study says

Lue myös nämä:

Mittaushistorian lämpimin vuosikymmen kaikissa maanosissa

Ennätyskuumat kuukaudet lisääntyneet globaalisti

Milloin maailmanloppu tulee?

Vetääkö lämpenevä maapallo hetken henkeä?

Kahden asteen kiista - Ilmastonsuojelun loppu

Ilmastonmuutoksen havainnot

Ilmastonmuutoksen rekonstruktiot

Heikki Nevanlinna: Auringon säteilyn muutokset ja maapallon lämpötila

Suomen ilmastonmuutoksen skenaariot

Ovatko ilmastonmuutosta ennustavat ilmastomallit luotettavia?

(Editoitu jälkikäteen Science-lehden artikkelin julkaisupäiväksi eilinen eikä tämä päivä. Aloitin tämän blogitekstin kirjoittamisen eilen, mutta julkaisuun tämä ehti pitkäksi venähtäneen eilisen kokouksen takia vasta tänään. Alunperin postaukseni oli tarkoitus julkaista eilen ja siksi otsikon alku oli muodossa "Science-lehti tänään".)

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Elektroniikkaan ja ruokaan liittyvät ekoteot säästävät ympäristöä ja tuhansia euroja

Kouvolan kaupunki voisi säästää rahaa pienillä ekoteoilla 150 000 euroa vuodessa! 

Kuvan © Miriam Dörr - Fotolia.com

Tällaisiin tuloksiin on päädytty Kouvolan kaupungin henkilöstölehti Kimarassa 4/2012 julkaistuissa ympäristöpalvelujen (EkoKymenlaakso-projekti) laskelmissa.

Jatkuvasti turhaan päällä olevien tuhannen tietokoneen sammuttaminen öiksi ja viikonlopuiksi toisi säästöä Kouvolan kaupungissa yli 40 000 euroa vuodessa. Samalla kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät hiilidioksidiekvivalentteina laskettuna 108 000 kilogrammaa vuodessa. Myös tietokoneen näyttö on syytä sammuttaa, koska se kuluttaa sähköä enemmän kuin yksi kannettava tietokone!

Työhuoneita Kouvolan kaupungilla on noin 4 000. Jos oletetaan joka toisen työntekijän jättävän valot päälle työhuoneeseen lounastuntien ajaksi, tästä koituu kaupungille vuodessa turhaa laskua yli 10 000 euroa vuodessa. Samalla luonto kuormittuu 30 000 kilon määrällä kasvihuonekaasuja (hiilidioksidiekvivalentteina). Lisäsäästöä toisivat tyhjillään olevien luokkahuoneiden, kokoustilojen ja vessojen valojen sammuttaminen. Valot kannattaakin sammuttaa aina, jos tila on tyhjillään ainakin kymmenen minuuttia.

Kouluista, päiväkodeista, hoivalaitoksista ja työpaikoilta menee Kouvolassa vuosittain ruokaa roskiin yli 250 000 kilogrammaa. Pelkästään raaka-aineiden hankintakustannuksina tämä tarkoittaa yli 450 000 euroa, siis lähes puolta miljoonaa! Kasvihuonekaasuja tulee hiilidioksidiekvivalentteina 400 000 kilogrammaa vuodessa. Mikäli roskiin menevän ruuan määrää saataisiin vähennettyä 25 %, rahaa säästyisi raaka-aineiden hinnasta vuodessa yli 100 000 euroa. Lisäksi pienentyisivät jätehuoltokustannukset sekä ruuan valmistuksen energian- ja vedenkulutus - ja myös hukkaan heitetyn ruuan valmistukseen käytetty työaika.

Kymmenessä Kouvolan koulussa järjestettiin vuonna 2012 kokeilu, jossa biojätteen määrää saatiin vähennettyä keskimäärin 14 %. Jos biojätteestä puolet on ruokajätettä, hukkaan heitetyn ruuan määrä vähentyi näin vuositasolla melkein 3 500 kilogrammaa, kasvihuonekaasupäästöt 5 500 kilogrammaa (hiilidioksidiekvivalentteina) ja ruuan hankintakustannukset 6 000 euroa.

Kouvolan kaupungilla kuluu vuosittain paperia kahden kilometrin korkuisen pinon verran. Jos tästä olisi mahdollista vähentää 25 %, vuodessa kertyisi säästöä 20 000 euroa ja kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina vähentyisivät 6 500 kilogrammaa.

Kaukaiset kaatopaikkamme Afrikassa

Kuvan © badmanproduction - Fotolia.com

Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) on juuri pari päivää sitten julkaissut Anna Härrin kirjoittaman Kaukainen kaatopaikka -selvityksen. Tässä lyhennettynä joitakin keskeisiä poimintoja tästä selvityksestä:

"Elektroniikkajäte, eli e-jäte, vaatii erityistä huomiota jätteistä puhuttaessa, sillä useimmat elektroniset laitteet sisältävät sekä arvokkaita että vaarallisia metalleja ja aineita. -- Länsimaista kulkeutuu luultavimmin satoja tuhansia tonneja jätettä joka vuosi kehitysmaihin, pääasiassa Länsi-Afrikkaan ja Aasiaan. Myös Suomesta päätyy e-jätettä kehitysmaihin. -- YK:n arvion mukaan elektroniikkajätettä syntyy maailmassa vuosittain noin 20 – 50 miljoonaa tonnia (UNEP 2005). Määrä vastaa jäterekkajonoa, joka ulottuu puoliväliin maapallon ympäri. -- On arvioitu, että keskimääräisesti vain 10 % (2 –5 miljoonaa tonnia) koko maailmassa syntyvästä e-jätteestä kierrätetään virallisissa järjestelmissä (EIA 2011; Nordbrand 2009). Ei voida tarkkaan sanoa, minne loput 90 % e-jätteestä päätyy. Osa luultavasti päätyy kaatopaikoille, osa kuluttajien laatikoihin ja osa kehitysmaihin 'kierrätettäväksi' epävirallisissa järjestelmissä. -- Suomessa e-jätettä syntyy Toppilan (2011) tutkimuksen mukaan noin 90 000 – 106 000 tonnia vuodessa. Toppila arvelee, että epäviralliselle sektorille tästä määrästä päätyy noin 40 – 50 % eli 36 000 – 53 000 tonnia vuodessa. -- Suurimpia e-jätteen vastaanottajamaita ovat Afrikassa Ghana ja Nigeria (SBC 2011). Aasiassa suuria vastaanottajamaita ovat mm. Kiina, Intia ja Pakistan (Greenpeace 2009). -- Varsinkin pienelektroniikan, kuten kännyköiden ja mp3-soittimien osalta ongelmana on tuotteiden hamstraus kuluttajien toimesta. Kännyköitä jää usein jopa vuosiksi lojumaan käyttämättöminä koteihin. Jos nämä laitteet saataisiin kiertoon, säästettäisiin huomattavia määriä luonnonvaroja. Eräässä tutkimuksessa arvioitiin, että jos kaikki matkapuhelimen käyttäjät maailmassa veisivät edes yhden vanhoista laitteistaan kierrätykseen, ja puhelimet kierrätettäisiin oikein, puhelinten valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita säästyisi noin 240 000 tonnia. Kasvihuonepäästöissä saavutettaisiin 
vähennys, joka vastaa neljän miljoonan auton poistamista liikenteestä. -- Vuoden 2013 toukokuusta lähtien [Suomessa] puhelimen [kännykän] voi viedä uutta ostaessa elektroniikkaliikkeeseen [asianmukaisesti] kierrätettäväksi."

Edelleen Kaukainen kaatopaikka -selvityksessä todetaan näin:

"Suuri osa elektroniikkajätteestä päätyy kehitysmaihin uudelleenkäyttöön menemisen varjolla, tai kokonaan väärällä nimikkeellä. Tavarat määritellään käytetyksi elektroniikaksi, taikka muuksi tavaraksi, vaikka ne tosiasiassa olisivatkin käyttökelvotonta romua. -- Erään arvion mukaan Nigeriaan tuoduista käytetyistä tietokoneista jopa 75 % oli jätettä. -- Kehitysmaiden ihmisille vaarallinen kierrätys saattaa olla ainut vaihtoehto saada toimeentuloa. Usein vaarallista kierrätystyötä tekevillä ei ole mahdollisuuksia muuhun työhön ja he joutuvat olosuhteiden pakosta tekemään vaarallista työtä, kenties tietämättöminä sen haittavaikutuksista omalle terveydelle ja/tai ympäristölle. -- Oikeanlaisilla kierrätysmekanismeilla esimerkiksi kännyköistä, televisioista ja tietokoneista voitaisiin hyödyntää 60 – 90 % joko energiana tai materiaaleina (Nordbrand 2009). Kuitenkin vain osalla elektroniikan sisältämästä metallista on korkea jälleenmyyntiarvo, ja kierrätys kehitysmaissa keskittyy näiden taloudellisesti arvokkaiden metallien eristämiseen elektroniikkajätteestä. Tällöin loput metallit, joita elektroniikkajäte sisältää, jäävät keräämättä ja päätyvät kaatopaikoille tai romukasoihin ympäristöön. Myös nämä taloudellisesti vähemmän arvokkaat metallit olisi tärkeää saada talteen, jotta niiden kaivuuta maaperästä voitaisiin vähentää. -- Kehitysmaissa elektroniikkajäte puretaan ja 'kierrätetään' usein alkeellisissa oloissa. Työ tehdään käsin, ilman suojavarusteita. Purku- ja kierrätystekniikoihin kuuluvat mm. kaapeleiden avoin poltto esim. kuparin esiin saamiseksi. Polttamisen yhteydessä ilmaan ja maaperään purkautuu haitallisia aineita, jotka voivat vahingoittaa ympäristöä ja ihmisiä. Piirilevyjen liuottaminen hapossa eri metallien irti saamiseksi on myös yleistä. Piirilevyt sisältävät mm. brominoituja tulenestoaineita, jotka hajoavat hitaasti ja kasautuvat ympäristöön. Ihmisillä pitkäaikainen altistuminen niille saattaa johtaa oppimis- ja muistivaikeuksiin. Sikiön altistuminen tulenestoaineille on linkitetty käytöshäiriöihin. (Cobbing 2008.)" 

Kaukainen kaatopaikka -raportin mukaan ongelmaksi ovat nousseet erityisesti kuvaputkimonotorit:

"Suuri ongelma ovat kuvaputkimonitorit, jotka ovat litteiden näyttöjen tultua markkinoille poistuneet lähes kokonaan käytöstä. Monet kuvaputkimonitorit päätyvätkin kierrätettäväksi kehitysmaihin, sillä monitorit ovat hankalia ja kalliita kierrättää asianmukaisesti mm. niiden sisältämän myrkyllisen lyijyn vuoksi. Lyijy on haitallista ihmisille ja ympäristölle. Se aiheuttaa vahinkoa keskus- ja ääreishermostolle, verenkiertojärjestelmälle, munuaisille ja lisääntymiselimille. Lyijy voi myös haitata lapsen aivojen kehittymistä. Jo pieninä annoksina altistuminen lyijylle saattaa johtaa alentuneeseen älykkyysosamäärään ja käytöshäiriöihin. -- Kuvaputkimonitorit sisältävät myös kuparia. Kuparin hinta on tällä hetkellä korkea, ja kierrättäjä voi saada 0,2 dollaria monitorilta. Kuvaputkimonitoreita viedään mm. Afrikkaan, vaikka asiantuntijoiden mukaan paras ratkaisu olisi juuri päinvastainen. Afrikassa syntyvä monitorijäte olisi syytä lähettää Eurooppaan käsiteltäväksi, koska Afrikasta puuttuvat oikeanlaiset kierrätyslaitteet ja -menetelmät. Suomesta lähtee Afrikkaan kymmeniä tonneja kuvaputkimonitoreja vuodessa. Pelkästään vuonna 2012 lokakuuhun mennessä kuvaputkimonitoreita vietiin esimerkiksi Egyptiin 100 tonnia ja Ghanaan 11 tonnia. -- Nigeriaan vietiin vuosina 2011 ja 2012 lokakuuhun mennessä Suomesta lähes 73 tonnia kannettavia tietokoneita, joiden keskimääräinen arvo per yksikkö on tullin tilastojen mukaan ollut n. 12 euroa tai noin 3e/kg. Kuten jo aiemmin mainittiin, Nigeria on yksi suurimmista e-jätteen vastaanottajamaista Afrikassa. Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa (2012) toteaa Nigeriaan vietyjen tietokoneiden arvon antavan viitteitä siitä, että laitteet ovat todennäköisesti käytettyjä hyvin vanhoja laitteita, tai jopa jätettä."

Lisää luettavaa samoista aiheista

Ruoka ja ympäristö:

Jarin blogi: Ekopaasto ilmastopainon vähentämiseksi (Ekopaasto myös vuonna 2013, kampanjan suojelijana Jenni Haukio)

Jarin blogi: Vaikeat ekologiset ruokavalinnat (asiaa mm. pääsiäislampaasta)

Jarin blogi: Blog Action Day - ruoka, ympäristö ja ilmastonmuutos

Jarin blogi: Join aamupalalla 90 litraa vettä!

Kouvolan Lyseon lukion ympäristöuutisten seuranta: Hyi, pahaa ruokaa

Ilmastotieto: Ilmastonmuutos ja maailman ruokatuotanto - haasteita edessä

Elektroniikka sekä muut vaaralliset jätteet ja ympäristö:

Jarin blogi: Mikä on maailman vaarallisin ammatti?

Jarin blogi: Sinulla on kultainen kännykkä!

Jarin blogi: Lintujen roskaruokaa - muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut

Jarin blogi: Valitsisinko Googlen, mustan Googlen vai kupillisen teetä ja sympatiaa?

Ilmastotieto: Aiheuttaako nettisurffailu oikeasti merkittävät hiilidioksidipäästöt?

Kouvolan Lyseon lukion ympäristöuutisten seuranta: Pelikonsolien, kännykkälatureiden ja digiboksien sähkönkulutus