tiistai 19. tammikuuta 2010

Talvisia tunnelmia


Oheisessa Slide-esityksessä muutamia pikaisesti napattuja talvitunnelmia Kouvolasta tammikuulta 2010. Nyt on juuri oikea hetki nauttia "vanhan ajan kunnon talvesta".

Kokonaan talvi jopa kovine pakkasineen ja paksuine lumipeitteineen ei katoa Suomesta lähitulevaisuudessakaan, mutta ilmastonmuutoksen myötä tällaiset pitkät lumi- ja pakkasjaksot harvinaistuvat. Tämähän on nähty jo muutama viime talvenakin. Pari vuotta sitten pyöräilimme jolupäivänä vesisateessa ja ihmettelimme vihreää nurmikkoa.

Ilmatieteen laitoksen tänään julkaistun tiedotteen mukaan Suomen keskilämpötila tulee todennäköisesti kohoamaan vuosisadan loppuun mennessä 2-6 astetta. Talvilämpötilat nousevat 3-9 ja kesälämpötilat 1-5 astetta. Jos toteutuva lämpötilan nousu osuu ennustuksen (2-6 astetta) puoliväliin, Etelä-Suomen nykyinen ilmasto siirtyy Keski-Lappiin. Jo vuosikymmen 2011-2020 on vertailujaksoa 1970-2000 lämpimämpi yli 95 prosentin todennäköisyydellä. Aivan eteläisimpään ja lounaisimpaan Suomeen lunta ei ehkä vuosisadan lopulla saada käytännöllisesti katsoen lainkaan. Muualla Suomessa lunta sentään talvella vielä ilmeisesti nähdään.

Kokonaan lumi ja jää eivät kovin nopeasti ilmeisesti katoa myöskään Himalajalta. Aiemmin IPCC:n raportissa arvioitiin, että Himalajan jäätiköt voisivat sulaa vuoteen 2035 mennessä. Nyt tämä on paljastunut virhearvioksi. Väärän tiedon taustalla on yhden tutkijan spekulatiivinen arvio, jota ei ole vertaisarvioitu. Lisäksi tutkija ei tarkoittanut arviollaan koko Himalan jäätiköitä vaan ainoastaan tietyn osan jäätikköä. Todella valitettavaa, että näin epämääräinen tieto on päässyt IPCC:n raporttiin. Asiasta kertoi äskettäin New Scientist -lehti.

Monet Himalajan jäätiköt ovat jopa satoja metrejä paksuja (tietyillä jäätiköillä keskimääräinen paksuus on jopa 300 metriä), joten ne eivät voi sulaa aivan hetkessä. Rajuimmillaankin sulamisnopeus on tällä hetkellä vajaan metrin vuodessa.

Uutinen Himalajan jäätiköiden pelättyä hitaammasta sulamisesta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ongelma olisi voitettu. Päinvastoin. Himalajan jäätiköt sulavat edelleen. NASA:n mukaan ongelmaa saattaa huomattavasti pahentaa musta noki (black carbon), joka kiihdyttää sulamista. Viimeisimmän 30 vuoden ajan Tiibetin ylänkö on lämmennyt 0,3 astetta vuosikymmenessä eli noin kaksinkertaisesti maapallon keskimääräiseen lämpenemiseen verrattuna. Himalajan jäätiköiden säilyminen on erityisen tärkeää siksi, että miljoonat ihmiset saavat juomavetensä vuodenaikaiskierrossa aina kesäisisin hieman sulavien jäätiköiden sulamisvesivirroista, jotka synnyttävät puroja ja lähteitä.

NASA:n mukaan myös Antarktis eli Etelämanner on vaarassa. Antarktiksella olevan maajään tilavuus on uusimpien mittaustulosten mukaan pienentynyt vuodesta 2002 alkaen yli sata kuutiokilometriä vuodessa. Erityisesti läntinen Antarktis menettää jäämassaa New Scientist -lehden mukaan huolestuttavan nopeasti, itäinen onneksi ei. Ilmaston lämpenemisen myötä jäätä myös liukuu pohjasulamisen seurauksena mereen.

Erityisen huolestuttavaa Antarktiksen mantereella olevan jään väheneminen on siksi, että sulavasta maajäästä tuleva vesi nostaa merenpintaa. Sen sijaan jäävuorten sulaminen ei vaikuta merenpintaan, koska jäävuoret vedessä kelluessaan syrjäyttävät saman määrän vettä kuin niistä sulaessaan tulee. NASA:n mukaan noin Australian kokoista Antarktisen mannerta peittää kaksikilometrinen jäävaippa, joka kokonaan sulaessaan voisi nostaa merenpintaa maailmanlaajuisesti 60 metriä! Tämä on kuitenkin äärimmäisen epätodennäköinen vaihtoehto. Itäisellä Antarktiksella sulaminen on todella hidasta tai lähes olematonta, vaikka joidenkin uusien mittausten mukaan tuonkin alueen sulaminen näyttäisi olevan hitaasti kiihtymässä.

Mielenkiintoinen havainto on se, että vuosina 1979-2008 Antarktiksen merijään määrä kasvoi vuosikymmenessä 0,9 % samaan aikaan, kun Arktiksen merijään määrä väheni 4,1 %. Antarktiksella otsonikato onkin yllättäen uusien havaintojen mukaan saattanut hidastaa lämpenemistä.

Sekä Antarktiksen jäätiköistä että merenpinnan nousun myötä uppoavista saarista on hyvä suomenkielinen ja helposti ymmärrettävä artikkeli uusimmassa Geo-lehdessä 1/2010. Uppoaviksi saariksi mainitaan mm. Kiribati, Tuvalu, Malediivit (maailman matalin alue, 1200 saaren muodostaman tasavallan korkein kohta 2,4 metriä merenpinnasta!), Bangladeshin Bhola ja Carteretsaaret. Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvat Carteretsaaret voivat synkimpien arvioiden mukaan olla asuinkelvottomia jo vuoden 2015 jälkeen. Tuvalun hukkumiseen arvioidaan kuluvan aikaa 30-40 vuotta. Kukaan ei voi kuitenkaan sanoa tarkkoja aikatauluja. Ennustukset merenpinnan noususta ilmastonmuutoksen myötä vaihtelevat 18 sentistä reilusti yli metriin.

maanantai 18. tammikuuta 2010

Kaikkien aikojen lämpötilaennätyksiä!

NASA:n Goddard Institute for Space Studies julkaisi äsken vuoden 2009 kootut ilmastotilastot. Niiden mukaan vuosi 2009 oli kaikkien aikojen 2. lämpimin koskaan mitattu vuosi (jaetulla kakkostilalla vuoden 2007 kanssa). NASA vertaa lämpötiloja 30 vuoden "standardijaksoon" 1951-1980. Siihen verrattuna viime vuosi oli maailmanlaajuisesti keskimäärin 0,57 astetta lämpimämpi. Kaikkien aikojen lämpimin mittareilla mitattu vuosi 2005 oli tuohon vertailuajanjaksoon verrattuna 0,63 astetta lämpimämpi.

NASA:n mukaan vuosi 2009 oli eteläisellä pallonpuoliskolla kaikkien aikojen lämpimin vuosi (0,49 astetta yli eteläisen pallonpuoliskon keskiarvon) ja pohjoisella pallonpuoliskolla kaikkien aikojen 7. lämpimin (0,65 astetta yli pohjoisen pallonpuoliskon keskiarvon).

Myös National Oceanic and Atmospheric Administration NOAA on juuri julkaissut vuoden 2009 ilmastoraportin. Sen mukaan vuosi 2009 oli maailmanlaajuisesti (maa- ja merialueet yhteensä) kaikkien aikojen 5. lämpimin vuosi yhdessä vuoden 2006 kanssa. 1900-luvun lämpötilakeskiarvoon verrattuna viime vuosi oli 0,56 astetta lämpimämpi. Vuoden 2009 epänormaalit sääilmiöt on koottu NOAA:n karttakuvaan.

Maailman mittaushistorian (vuodet 1880-2009) kymmenen lämpimintä vuotta ovat olleet järjestyksessä lueteltuina 2005, 1998, 2003, 2002, 2009/2006, 2007, 2004, 2001 ja 2008. Sijalla 11 tulee 1997. Kaikki vuodet 2001-2009 sijoittuvat 130-vuotisen tilastohistorian kymmenen lämpimimmän vuoden joukkoon!

Jos katsotaan vain maa-alueiden lämpötiloja, vuosi 2009 oli NOAA:n mukaan kaikkien aikojen lämpötilatilastoissa jaetulla 7. sijalla (yhdessä vuoden 2003 kanssa, 0,77 astetta yli pitkän ajan keskiarvon). Jos taas katsotaan vain merten pintalämpötilaa, vuosi 2009 oli tilastoissa jaetulla 4. tilalla (yhdessä vuosien 2002 ja 2004 kanssa, 0,48 astetta yli pitkän ajan keskiarvon).

Vuosina 1901-2000 maapallon keskilämpötila on ollut (maa + meri) 13,9 astetta (maa-alueet 8,5 astetta, merten pinta 16,1 astetta). 1900-luvulla maapallo lämpeni keskimäärin 0,06 astetta vuosikymmenessä, mutta viimeisimpien 30 vuoden aikana lämpeneminen on kiihtynyt 0,16 asteeseen vuosikymmenessä.

NOAA:n mukaan vuosikymmen 2000-2009 on kaikkien aikojen lämpimin maapallolla koskaan mitattu 10 vuoden jakso. Tällä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä lämpötila oli 0,54 astetta 1900-luvun keskiarvoa korkeampi. 1990-luvun keskiarvo taas oli ollut 0,36 astetta koko vuosisadan keskiarvoa korkeampi.

Kaj Luukko on koonnut vuoden 2009 lämpötilatietoja ansiokkaasti suomeksi blogiinsa ja Google-taulukoihin. NASA ja NOAA käyttävät hieman erilaisia menetelmiä, joten siksi myös tulokset poikkeavat vähäsen toisistaan. Mittaustavasta riippuen maapallon tilastoidun historian lämpimin vuosi on ollut 1998 tai 2005. Yleisesti tutkijat näyttäisivät kallistuvan sille kannalle, että vuosi 2005 on ollut kaikkien aikojen lämpimin, vuotta 1998 lämpimämpi. Lisää tilastoja, karttakuvia ja tutkimusmenetelmäerojen selostuksia voi lukea James Hansenin et.al. artikkelista. Joka tapauksessa yhteistä näille eri tavoinkin tehdyille tutkimuksille on se, että nyt elämme koko maapallon lämpimintä mittareilla koskaan mitattua aikaa!

Paikallisesti vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kesä 2009 ja vuodenvaihde 2009-2010 olivat epätavallisen kylmiä, mikä onkin siellä lisännyt ilmastonmuutokseen epäilevästi suhtautuvien määrää. Muiden muassa OSS Foundation on kuitenkin koonnut hyvän nettipaketin, jossa epäilevät väitteet torjutaan yksi toisensa perään. Esimerkiksi tilastointijakson pituutta muuttamalla (sopivilla alku- ja loppuajankohdan valinnoilla) saadaan ilmastotilastoja vääristeltyä halutulla tavalla. Siksi ilmastonmuutosta onkin aina tarkasteltava tarpeeksi pitkällä aikavälillä ja maailmanlaajuisesti. Suomeksi hyviä kirjoituksia löytyy Skeptical Sciencen sivuilta.

Suomen Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan koko 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen (2000-2009) oli Suomessa selvästi keskimääräistä lämpimämpi koko maassa. Edelliseen vuosikymmeneen (1990-1999) verrattuna Lappi oli noin asteen ja Etelä- sekä Keski-Suomi puoli astetta lämpimämpi. Myös koko vuosi 2009 ja vuoden 2009 syksy olivat keskimääräistä lämpimämpiä, vaikka joulukuussa saatiinkin kunnon pakkasia. Vuosi 2009 sijoittuu mittaustilastojen historiassa Lapissa 10-15:n ja Etelä- sekä Keski-Suomessa 15-20:n kaikkien aikojen lämpimimmän vuoden joukkoon.

Samaisen Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan suurimmassa osassa maatamme kaikki 2000-luvun vuodet ovat olleet pitkän aikavälin (1971-2000) keskiarvoja lämpimämpiä. Näihin pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna koko vuosikymmen 2000-2009 oli Suomessa ennätyslämmin (Lapissa +1-1,5 astetta, Etelä- ja Keski-Suomessa +0,5-1 astetta). Jopa erityisen lämpimänä pidetty 1930-luku jää kakkoseksi tälle 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle!

Vuodesta 2010 ennustetaan maailmanlaajuisesti jopa ennätyslämmintä. NASA:n Discover-projektin lähes reaaliaikaisia satelliittimittaustuloksia merenpinnan tason päivittäisestä keskilämpötilasta voi katsella sivulta http://discover.itsc.uah.edu/amsutemps/.

Netissä olevat ilmastonmuutosvideot ovat myös ehdottomasti katsomisen arvoisia. Monet näistä videoista ovat jopa suomenkielisiä tai suomeksi tekstitettyjä.

maanantai 11. tammikuuta 2010

Onko vuosi 2010 kaikkien aikojen lämpimin vai alkaako uusi jääkausi?

Vuonna 2007 kirjoitin blogissani erittäin kriittisesti joidenkin hyvin harvojen tiedemiesten ennustuksesta, jonka mukaan vuonna 2010 voisi alkaa uusi jääkausi. Syyksi mahdolliselle uudelle jääkaudelle sanottiin ilmastonmuutos, joka saa aikaan Golfvirran suunnan muuttumisen ja jopa tyrehtymisen. Jos nyt tekisin hätäisen johtopäätöksen, samaan tapaan kuin kaikkein vähiten tietävät ilmastonmuutosskeptikot omaa mittariaan tuijottamalla sanovat pakkasten osoittavan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hölynpölyksi, voisin arvioida ilmastonmuutoksen edenneen jo niin pitkälle, että Golfvirta alkaa heikentyä.

Todellisuudessa näin ei voida sanoa. Osissa Aasiaa, Pohjois- sekä Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa on kyllä ollut epätavallisen kylmää. Floridassa jopa sitrus- ja mansikkaviljelmien sato on uhattuna. Melbournen kaupungissa Floridassa mitattiin kaikkien aikojen kylmin lämpötila. Toisaalta kylmyysennätyksien tarkastelu ei anna asiasta oikeaa kuvaa, koska toisaalla on ollut myös epätavallisen lämmintä.

Grönlanti ja Jäämeri ovat olleet epätavallisen lämpimiä sekä tämän meidän pakkasjaksomme (joulukuu 2009 - tammikuun alku 2010) että yleisemminkin vuoden 2009 ajan. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana arktisen merijään pinta-ala on satelliittimittausten mukaan kutistunut 17-20 %. Vuonna 2009 monivuotisen merijään pinta-ala saavutti pohjoisella pallonpuoliskolla kaikkien aikojen minimin. Pinta-alaakin nopeammin kutistuu arktisen jään kokonaistilavuus, mikä on selkeä merkki maapallon lämpenemisestä. Jäämeri voi olla seuraavan vuosikymmenen kuluessa lähes jäätön kesäisin. Maslowski et. al. arvioivat, että jäätön syksy tullaan näkemään vuosien 2011 ja 2016 välillä. Joulukuun 2009 pakkasjaksollakin arktinen alue oli paikoin jopa 7-8 normaalia lämpimämpi, vaikka Yhdysvalloissa ja Euraasiassa oli kylmää. Tämä näkyy hyvin linkin karttakuvasta.

Mikä sitten on aiheuttanut tämän epätavallisen lämpötilojen jakautumisen (Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa kylmää, Arktisella alueella lämmintä)? Syynä on Grönlannin päällä pysynyt harvinaisen sitkeä korkeapaine, joka on ohjannut kylmän ilman virtaamaan tavallista etelämmäksi. Parin viimevuosikymmenen talvina Grönlannin yllä on yleensä ollut keskimääräistä matalampi paine. Nyt siellä on sinnitellyt voimakkaampi korkeapaine kuin kertaakaan aiemmin vuoden 1950 jälkeen. The New York Times -lehden haastattelemat asiantuntijat tähdentävät, ettei tällä ole mitään tekemistä maapallon lämpenemisen tai viilenemisen kanssa. Tämä on luontaista vaihtelua, jonka syitä ei täysin tunneta.

Pakkasemme eivät siis tarkoita uutta jääkautta Golfvirran muuttumisen takia, eivätkä maapallon viilenemistä muistakaan syistä. Kun meillä on ollut kylmää, muualla onkin ollut epätavallisen lämmintä! Sitä paitsi nyt meidänkin pakkasemme alkavat jo hellittää. Vielä eilen mittarissani oli -21 astetta, nyt enää -11 astetta.

Itse asiassa The Guardian -lehden artikkelissa asiantuntijat arvioivat, että vuodesta 2010 voi tulla jopa mittaushistorian kaikkien aikojen lämpimin. Toistaiseksi lämpimin on ollut vuosi 1998, jolloin lämpimyyden aiheutti ihmisen synnyttämän ilmastonmuutoksen lisäksi poikkeuksellisen voimakas El Niño -ilmiö. Tyynellä merellä syntyy 2-7 vuoden välein lämmittävä El Niño ja välillä vallitsee viilentävä La Niña, joka on vaikuttanut säähän viimeisimmän vajaan kahden vuoden ajan. Nyt tuulia, merivirtoja, sateita ja lämpötiloja muuttava El Niño on jälleen voimistumassa. Luontaisen El Niño - La Niña -syklin vaihtelun syitä ei täysin tunneta. Ilmastonmuutoksen on arveltu mahdollisesti osaltaan voimistavan El Niño -ilmiötä. Vaikkei se ilmastonmuutoksen myötä voimistuisikaan, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja normaali El Niño voivat kuitenkin aiheuttaa yhdessä uusia maapallon keskilämpötilaennätyksiä. Siitä ei ole kuitenkaan varmuutta, tapahtuuko tämä vuonna 2010 vai joskus myöhemmin.

Torontolainen freelance-tiedetoimittaja Kurt Kleiner on tehnyt blogissaan erittäin hyvän kymmenkohtaisen yhteenvedon vuoden 2009 merkittävistä ilmastouutisista. Samat asiat tulevat varmasti olemaan esillä myös vuonna 2010. Referoin tässä lyhyesti keskeisimpiä kohtia:

1. Maailmanlaajuinen lämpeneminen

Lämpeneminen on nyt osoitettu maailmanlaajuiseksi, koska myös Antarktis eli Etelämanner on selvästi lämpenemässä. Toisen tutkimuksen mukaan Länsi-Antarktis on lämmennyt viimeisimmän 50 vuoden aikana 0,1 astetta vuodessa, ja toisen tutkimuksen mukaan Lounais-Antarktis on lämmennyt 50 vuodessa kaikkiaan 2,7 astetta. Lämpenemistä havaitaan siis kaikissa maanosissa.

2. Onko menossa väliaikainen lämpenemisen hidastumisvaihe?

Vaikka 1900-luvulla on maapallon globaalissa lämpötilassa havaittu selkeä nousutrendi, joidenkin tutkimusten mukaan viileneminen ja lämpeneminen vuorottelevat noin 30 vuoden syklissä, mikä aiheuttaa sahalaitaa tähän lämpenemiskehitykseen. Vuosina 2001-2002 saavutettiin mahdollisesti väliaikainen lämpenemisen hidastumisvaihe, mitä voi jatkossa seurata kiihtyvä lämpeneminen. Tämä tutkimus 30 vuoden jaksollisuudesta on saanut kritiikkiä mm. vertaisarvioinnin puutteesta ja vuodenaikaisvaihtelujen sekoittamisesta pitemmän ajan jaksollisuuteen. Joka tapauksessa tämäkään tutkimus ei silti anna viitteitä maapallon viilenemisestä, vaan väliaikaista lämpenemisen tasaantumisvaihetta seuraa lopulta lämpenemiskehityksen jatkuminen.

3. Kuinka paljon merenpinta nousee ilmastonmuutoksen myötä?

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi vuoden 2007 raportissaan merenpinnan nousevan korkeintaan 59 cm vuoteen 2100 mennessä. Tosin tässä ei otettu huomioon aivan kaikkia merenpinnan nousuun vaikuttavia tekijöitä. Maaliskuussa 2009 Kööpenhaminan tieteellinen ilmastokongressi arvioi merenpinnan nousevan metrillä vuoteen 2100 mennessä. Meret näyttävät nimittäin lämpenevän noin 50 % nopeammin kuin aiemmin on arvioitu. Tämä lisää lämpölaajenemista. Lisäksi Grönlannin ja Antarktiksen jäätiköt sulavat ennakoitua nopeammin. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus päättelee merenpinnan nousun olevan jopa yli metri. Toisaalta New Yorkissa sijaitseca Columbia University arvioi merenpinnan nousevan 7 cm, jos maapallo lämpenee 1,1 astetta, ja 84 cm, jos maapallo lämpenee 6,4 astetta. Niinpä alkuperäinen IPCC:n arvio voisi olla melko lähellä oikeaa.

4. Ilmastonmuutoksen torjunnan tavoite

Yleisesti on asetettu tavoitteeksi maapallon lämpeneminen korkeintaan kahdella asteella esiteolliseen aikaan verrattuna. Millä mittarilla tavoitteen saavuttamista olisi helpoin havainnollistaa? Pitäisikö käytännön päämäräksi asettaa tietty hiilidioksidin pitoisuus (ppm) ilmakehässä vain ilmaan päästetyn hiilidioksidin määrä (tonnit)?

5. Ilmastotiedettä (ilmastonmuutoksen vaikutuksia) on alettu ennustaa ja selostaa myös "loppukäyttäjille" (tavallisille kansalaisille ja muille tietoa tarvitseville)

6. Miten sopeudutaan ylilyöntiin, jos kahden asteen enimmäislämpenemisen tavoitteessa ei pysytä?

Asiantuntijoiden mukaan pitäisi alkaa pohtia sopeutumista jopa neljän asteen lämpenemiseen vuoteen 2060 mennessä. Luonnolliset hiilinielut voivat heiketä ilmastonmuutoksen myötä, jolloin kahden asteen lämpenemistavoitteessa ei ehkä pysytä. Lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen edellyttäisi ehkä ilmakehän hiilipäästöjen pudottamista nollaan vuoteen 2100 mennessä ja hiilen poistamista ilmakehästä vuodesta 2050 alkaen.

7. Geoengineering

Edellä mainittu hiilen poistaminen ilmasta liittyy tähän voimakkaasti levinneeseen termiin geoengineering, joka suomeksi tarkoittaa ilmaston keinotekoista säätelyä. Näistä erilaisista mahdollisuuksista alettiin puhua entistä enemmän vuonna 2009, mutta selkeitä ratkaisuja ei ole vielä tarjolla.

8. Ristiriitaisia johtopäätöksiä aerosolien vaikutuksista maapallon viilentäjinä

Aerosolien eli pienhiukkasten vaikutukset ovat hyvin monimutkaisia. Yleisesti on ajateltu niiden estävän maapallon lämpenemistä, koska ne heijastavat auringosta tulevaa säteilyä pois maapallolta. Toisaalta Nature- ja Science-lehdissä julkaistujen tutkimusten mukaan aerosolien vaikutus vaihtelee pilvityypin ja muodostumisalueen mukaan. Aerosolit voivat jopa lyhentää pilvien ikää ja voimistaa metaanin vaikutuksia, jolloin ne näissä tapauksissa kiihdyttävätkin lämpenemistä. Tiedot aerosolien kokonaisvaikutuksista ovatkin ristiriitaisia ja epävarmoja.

9. Himalajan jäätiköiden kohtalo

IPCC:n raportti vuodelta 2007 sanoi Himalajan olevan maailman nopeimmin sulavien jäätiköiden aluetta. Jäätiköiden arvioitiin häviävän vuoteen 2035 mennessä. Toisaalta joidenkin tutkimusten mukaan Himalajan jäätiköt eivät sula ennustetulla nopeudella tai jopa laajenevat. Laajenemisesta kertovaa tutkimusta kritisoitiin vertaisarvioinnin puutteesta, vanhojen tietojen käyttämisestä ja pienestä aineistosta (25 jäätikköä, kun IPCC:n raportissa tarkasteltiin Himalajan 15 000 jäätikköä). Loppujen lopuksi näyttäisi kuitenkin siltä, että Himalajankin alueen lämpenemisestä huolimatta jotkin yksittäiset jäätiköt voivat todellakin ainakin väliaikaisesti laajentua. Tähän vaikuttavat jäätiköiden sijaintipaikka ja korkeus.

10. Climategate

Loppuvuotta 2009 leimasi Kööpenhaminan ilmastokoukousen alla Climategate- eli Ilmastogate-kohu.

Koska eri tutkimukset voivat antaa yksittäistapauksissa hyvinkin erilaisia tuloksia, niin kuin edellä oleva vuosiyhteenvetokin kertoo, ilmastonmuutosta kannattaisikin ehkä tarkastella Climate Change Index CCI:n avulla. Se kerää erittäin havainnollisesti yhteen neljä eri asiaa: jääpeitteen väheneminen, merenpinnan nousu, ilmakehän lämpötila ja hiilidioksidin määrä. Katsokaapa tästä linkistä hätkähdyttävä diagrammiposteri. Kumulatiivisen vuotuisen muutoksen trendi on erittäin selvä!

Maapallo todellakin lämpenee. Asian kuitenkin näkee varmasti ja selkeästi vain pitkällä aikavälillä ja laajoja alueita (koko maapalloa) tarkastelemalla.

perjantai 8. tammikuuta 2010

Laiska Lissu lomaseurana


Joululomalla luin Anita Naikin vuonna 2009 ilmestyneen kirjan "Laiskan Lissun opas ekoelämään". Suosittelen kirjaa kaikille helposta ekoelämästä kiinnostuneille.

Käytännöllisten vinkkien lisäksi kirjassa on myös mielenkiintoisia faktoja. Tässä niistä muutamia:

-Kotitalouksien jätteestä suurin osa on pakkausjätettä. Iso ongelma ovat muovijätteet. Maailmassa käytetään miljoona muovipussia joka minuutti.

-Merkittävä ongelma ovat myös sähkölaitteiden turhat standby-valmiustilat. Tavallinen tietokoneen näyttö kuluttaa yön aikana yhtä paljon energiaa kuin 5300 paperiarkin tulostaminen. Kaikkiaan standby-tilaan jätetyt koneet tuottavat saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin 1,4 miljoonaa pitkän matkan lentoa.

-Lentomatkatavarat kuluttavat lennolla polttoainetta 4 % omasta painostaan joka tunti. Kaikki tarpeettomat tavarat kannattaa jättää pois matkalaukuista ja käsimatkatavaroista!

-Jos jääkaapin ovea pitää auki yhden minuutin, tämän jälkeen jääkaapilta kuluu kolme minuuttia ruokien viilentämiseksi entiselleen. Ei siis raotella turhaan jääkaappia!

-Kännykän vanhan akun sisältämä kadmium voi saastuttaa 600 000 litraa vettä.

-Yhden t-paidan valmistukseen käytetään 500 litraa vettä ja 40 grammaa tuholaismyrkkyjä. Puuvillan viljely kuluttaa 22,5 % maailman kaikista hyönteismyrkyistä ja 10 % tuholaismyrkyistä. T-paidatkin kannattaa käyttää loppuun asti, eikä ostaa turhaan aina uusia paitoja.

torstai 7. tammikuuta 2010

Miksi on kylmää, vaikka ilmastonmuutoksen pitäisi lämmittää?


Videon lähde: You Tube, High temperatures beat lows, NCAR+UCAR.

Tämän vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen 2000-2009 on ollut kaikkien aikojen lämpimin mitattu vuosikymmen sekä Suomessa että koko maailmanlaajuisesti. WMO:n mukaan vuosikymmen 2000-2009 oli lämpimämpi kuin 1990-luku, joka taas oli lämpimämpi kuin 1980-luku.

Utsjoella kuitenkin mitattiin nyt tämän talven Suomen pakkasennätys -36,7 astetta, ja Ruotsissa tämän talven ennätyslukema on nyt -40,8 astetta. Britanniassakin palellaan. Skotlannissa lämpötila on pudonnut -15 asteeseen. Mihin ilmastonmuutos hävisi?

Ei ilmastonmuutos hävinnyt mihinkään! Pohjois-Amerikan ja Euroopan tämänhetkistä kylmyyttä selittää esimerkiksi luontainen El Niñon ja La Niñan vaihtelu. Kun täällä on ollut kylmää, esimerkiksi Keski-Afrikka ja Etelä-Aasia (kaakkoisinta Aasiaa lukuun ottamatta) ovat eläneet kaikkien aikojen kuumimpia mitattuja aikoja.

Asiaa havainnollistaa hyvin Geophysical Research Letters -lehdessä julkaistava tutkimus "The relative increase of record high maximum temperatures compared to record low minimum temperatures in the U.S." (kirjoittajat Gerald A. Meehl, Claudia Tebaldi, Guy Walton, David Easterling, Larry McDaniel).

Tutkimuksessa selvitettiin 1800 yhdysvaltalaisen sääaseman tiedot. Ylös kirjattiin kultakin vuodelta kaikkien aikojen päivittäisten lämpöennätysten lukumäärä (koko sääaseman mittaushistorian lämpimin mitattu lämpötila ko. päivämääränä) ja kylmyysennätysten määrä. Periaatteessa lämpö- ja kylmyysennätysten lukumääräsuhteen pitäisi lähestyä ajan myötä suhdetta 1:1, koska mittaushistorian pidentyessä uudet lämpöennätykset käyvät yhä harvinaisemmiksi, ellei ilmastossa tapahdu muutosta.

1950-luvulla lämpö- ja kylmyysennätysten suhde oli 1,09 : 1, 1960-luvulla 0,77 : 1, 1970-luvulla 0,78 : 1, 1980-luvulla 1,14 : 1, 1990-luvulla 1,36 : 1 ja 2000-luvulla 2,04 : 1.

Ilmastonmuutos näkyy näissä suhdeluvuissa tilastollisesti merkitsevästi. Lämpöennätysten määrä suhteessa kylmyysennätysten määrään on kasvanut selvästi. Kylmyysennätyksetkään eivät ole silti kadonneet, vaan säätilan luontainen vaihtelu jatkuu, vaikka pitkällä aikavälillä lämpötilakäyrän trendi onkin nouseva. Ilmaston lämpeneminen ei tarkoitakaan sitä, että kylmät jaksot katoaisivat kokonaan. Ilmastonmuutos voi jopa kiihdyttää lämpötilojen heilahtelua laidasta laitaan. Samaan aikaan, kun toisaalla on kylmää, toisaalla voi olla ennätyslämmintä.

Yhdysvalloissa vuoden 2009 on sanottu olleen erityisen kylmä. Silti sielläkin vuoden 2009 yhdeksän ensimmäisen kuukauden lämpöennätysten suhde kylmyysennätyksiin oli 1,5 : 1 (vuoden 2009 viimeisimmät kuukaudet eivät ehtineet tutkimukseen mukaan). Erityisen selvästi ovat kohonneet yölämpötilat. Lämpötila ei yöllä enää laskekaan entiseen tapaan.

Tutkimuksessa myös ennakoitiin, että kasvihuonekaasupäästöjen jatkuessa nykyisellään ("business as usual") lämpö- ja kylmyysennätysten suhde tulee olemaan 2050-luvulla jo 20 : 1 (tai päästöjen lisääntyessä suhdeluku nousee huomattavasti enemmänkin tai päästöjen vähentyessä vähennysskenaarion mukaisesti suhdeluvuksi tulee noin 8 : 1) ja vuoteen 2100 mennessä 50 : 1. Tutkijat itsekin kuitenkin tähdentävät näiden arvioiden olevan hyvin epävarmoja - toisin kuin mitatut suhdeluvut jo tapahtuneesta kehityksestä.

maanantai 4. tammikuuta 2010

Me napojamme tuijoteltiin...

Päättynyt vuosi 2009 oli poliittisten kohujen, sikainfluenssan ("nasuflunssan") ja kiivaan ilmastonmuutoskeskustelun vuosi.

Marraskuu 2009 oli Suomessa (Utin lämpötilat -6,8 - +8,7 astetta, keskilämpötila +1,3 astetta, kun pitkän aikavälin 1971-2000 keskiarvo on -1,1 astetta) ja koko Pohjois-, Länsi- ja Keski-Euroopassa hyvin lämmin (osissa Pohjois-Norjaa paikoin 5-6,5 astetta normaalia lämpimämpää). Yhdysvallat ja Aasia olivat keskimääräistä viileämpiä. Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-lehti marraskuulta 2009 kertoo perusteellisesti tietoa marraskuun sääoloista meillä ja maailmalla, ilmastogate-kohusta ja Suomen ilmastonmuutosennusteista.

Joulukuu ja varsinkin vuoden vaihtuminen kuitenkin toivat meille pakkaset. Eilen sunnuntaina Kuusamon Kiutakönkäällä oli pakkasta -36,6 astetta, Lappeenrannan Konnunsuolla -34,5 astetta, Kouvolan Utissa -27,0 astetta ja Anjalassa -27,6 astetta. Oma mittarini Kouvolassa näytti sunnuntaiaamuna kello 8 lukemaa -26 astetta. Nyt pakkanen on tilapäisesti lauhtunut (tänä aamuna -7 astetta) lumisaderintaman myötä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan alkutalvi on viimeksi ollut tätä talvea 2009-2010 kylmempi vuonna 2003, jolloin tammikuussa mitattiin Helsinki-Vantaan lentoasemallakin -31,3 astetta. Sen jälkeen talvet ovat olleet valtakunnallisesti ajatellen poikkeuksellisen leutoja, vaikka Lapissa (Inarin Sevettijärvellä 7.2.2009) mitattiin viime talvenakin 37,6 astetta pakkasta.

Vuodenvaihteen pakkaset ovat saaneet jälleen liikkeelle ilmastonmuutokselle naureskelijat, jotka kirjoittelevat lehtien yleisönosastoihin sekä netin keskustelupalstoille. En ole vieläkään varma, ovatko nämä kirjoitukset tarkoituksellista provokaatiota vai ovatko ihmiset kerta kaikkiaan ymmärtämättömiä ilmastoasioiden suhteen.

Maapallon ilmastosta ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä omaa lämpömittaria tuijottamalla. Silloin tällöin Suomessa tulee olemaan jatkossakin ankaria pakkasjaksoja, vaikka maapallon ilmasto lämpenisi useilla asteilla.

Ilmastonmuutos on pitkän aikavälin prosessi laajalla alueella. On turha tuijotella pelkkää omaa napaa (tai omaa mittaria). Koko maapallo ei pyörikään oman navan ympärillä!

Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan koko 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen (2000-2009) oli Suomessa selvästi keskimääräistä lämpimämpi koko maassa. Edelliseen vuosikymmeneen (1990-1999) verrattuna Lappi oli noin asteen ja Etelä- sekä Keski-Suomi puoli astetta lämpimämpi. Myös koko vuosi 2009 ja vuoden 2009 syksy olivat keskimääräistä lämpimämpiä, vaikka joulukuussa saatiinkin kunnon pakkasia. Vuosi 2009 sijoittuu mittaustilastojen historiassa Lapissa 10-15:n ja Etelä- sekä Keski-Suomessa 15-20:n kaikkien aikojen lämpimimmän vuoden joukkoon.

Samaisen Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan suurimmassa osassa maatamme kaikki 2000-luvun vuodet ovat olleet pitkän aikavälin (1971-2000) keskiarvoja lämpimämpiä. Näihin pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna koko vuosikymmen 2000-2009 oli Suomessa ennätyslämmin (Lapissa +1-1,5 astetta, Etelä- ja Keski-Suomessa +0,5-1 astetta). Jopa erityisen lämpimänä pidetty 1930-luku jää kakkoseksi tälle 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle!

Ilmatieteen laitoksen ilmastonmuutosraportissa arvioidaan, että lämpötila Suomessa kohoaisi tämän vuosisadan loppuvuosikymmeniin mennessä talvella 3-9 ja kesällä 1-5 astetta. Mikäli toteutuva lämpötilan kohoaminen asettuu näiden epävarmuushaarukoiden keskivaiheille, nykyinen Etelä-Suomen ilmasto siirtyy Keski-Lappiin. Vuosi 2008 oli Etelä-Suomessa poikkeuksellisen lämmin. Ilman ilmastonmuutosta noin lämmintä olisi keskimäärin vain kerran 200 vuodessa, mutta ilmastonmuutoksen myötä yhtä lämpimien vuosien ennustetaan toteutuvan noin kerran 35 vuodessa. Luonnon monimutkaisista palautekytkennöistä ja satunnaistekijöistä johtuen lämpötilan nousu ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Ajoittain lämpötilan nousu voi pysähtyä tai jopa kääntyä hetkelliseen laskuun, mitä yleensä seuraa kiihtyvä lämpeneminen.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF ennustaa alkuvuoden 2010 sääennusteessaan Suomen lämpötilan tammikuusta maaliskuuhun 2010 olevan pitkän aikavälin keskiarvojen mukainen tai hieman sen alapuolella. Jännityksellä jään odottelemaan lyhyen aikavälin säämuutoksia ja pitkän aikavälin ilmastomuutoksia.

Kannattaa muistaa, että oman navan tuijottelun sijaan on järkevämpää seurata maapallon napoja, jäätiköiden sulamista Pohjoisnavan ja Etelänavan alueella!

Hyvää "loppuvuotta" 2010 kaikille blogini lukijoille!

Jari

PS. Skeptical Science -sivusto on julkaissut jo pitkään hyviä vastauksia ilmastonmuutosskeptikoiden väitteisiin. Nyt Kaj Luukko ja Ari Jokimäki ovat suomentaneet osan näistä teksteistä - ja lisää lienee tulossa. Kiitokset teille Kaj Luukko ja Ari Jokimäki! Mielenkiintoisia lukuhetkiä kaikille!