torstai 8. tammikuuta 2009

Suomi lämpenee - kumpi sukupuoli kärsii enemmän?

Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan vuosi 2008 oli Suomen kaikkien aikojen kuudenneksi lämpimin vuosi (mittaushistorian aikana). Esimerkiksi Helsinki-Kaisaniemen mittauspisteessä vuosi oli kaikkien aikojen (mittauksia vuodesta 1829) lämpimin: vuoden keskilämpötila +7,6 astetta (edellinen ennätys +7,2 astetta vuosilta 1934 ja 2000). Lisäksi ensimmäistä kertaa Helsingissä kaikkien kuukausien keskilämpötila nousi nollan yläpuolelle.

Myös Hangon vuosikeskilämpötila +7,9 astetta oli historian korkein (havainnot vuodesta 1868).

Samaisen Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan syksy 2008 oli Suomessa kaikkien aikojen kymmenenneksi lämpimin ja joulukuu 2008 keskimääräiseen verrattuna eri puolilla Suomea 3-8 astetta normaalia lämpimämpi. Lunta sentään saatiin jouluksi juuri ja juuri.

Hellepäiviä Suomessa oli vuonna 2008 harvinaisen vähän, mutta sade-ennätyksiä rikottiin monin paikoin. Ilmatieteen laitoksen tutkijat varoittavatkin ilmastonmuutoksen kasvattavan sademääriä.

Sekä järvet että meren rannikot jäätyivät melko myöhään loppuvuodesta 2008. Tarve päivittäisen jääseurannan aloittamiseen tuli vasta 18.12.2008, mikä on viikkoa myöhemmin 2000-luvun keskiarvoon verrattuna ja kolme viikkoa myöhemmin keskiarvoon 1970-2007 verrattuna.

Maailmanlaajuisesti vuosi 2008 oli brittiläisen MetOfficen mukaan maailman kaikkien aikojen kymmenenneksi lämpimin (havaintohistorian aikana eli vuoden 1850 jälkeen). Vertailujaksoon 1961-1990 nähden keskilämpötila vuonna 2008 oli 0,31 astetta korkeampi, vaikkakin vuosi oli "kylmempi" kuin vuodet 2001-2007. Pohjoisella pallonpuoliskolla vuosi oli kaikkien aikojen kahdeksanneksi lämpimin (+0,51 astetta vertailujaksoon) ja eteläisellä kahdenneksikymmenenneksi lämpimin (+0,11 astetta). Eteläistä pallonpuoliskoa "viilensi" luonnollinen La Niña -ilmiö.

Kuulin äskettäin radiosta mielenkiintoisen uutisen, jonka mukaan keinolumetus voisi estää ilmastonmuutosta. Laskettelurinteillä käytetty tekolumi heijastaa takaisin ylös 80 % saamastaan auringon lämmöstä. Samalla laskettelukeskusten ympärille syntyy sumuinen mikroilmasto, jonka seurauksena esimerkiksi pyykit kuivuvat hitaammin. Keinolumetuksessa kuutiometri vettä tuottaa kolme kuutiota tekolunta, joka on luonnonlumeen verrattuna neljä kertaa tiiviimpää ja 60 kertaa kovempaa.

Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon se, että keinolumetukseen vaaditaan valtavasti vettä ja energiaa (sähköä). Paikallisesti pohjavesivarat voivat huveta huomattavasti. Esimerkiksi Alpeilla laskettelukeskusten lumetus kuulemma kuluttaa vettä kaikkiaan yhtä paljon kuin 1,5 miljoonan asukkaan suurkaupunki. Lisäksi tekolumen ravinnepitoisuus on tavalliseen verrattuna erilainen, jolloin sulamisvesien erilaiset ravinteet voivat muuttaa kasvilajien luontaisia runsaussuhteita.

Radiouutisten mukaan Levillä tehdään tekolunta vuosittain noin 50 vuorokauden ajan yötä päivää. Vettä kuluu tuhat kuutiota tunnissa ja lunta syntyy kuorma-autollinen kahdeksassa sekunnissa. Kaikkien Levin lumitykkien teho on yhteensä 5000 kW ja kulutus 50 vuorokaudessa on 6000 MWh!

Johtopäätökseni: Tekolumen tekemiseen kuluu niin paljon sähköä, että se varmasti lisää ilmastonmuutosta, ellei käytetä ns. vihreää sähköä. Vihreää sähköä käytettäessä keinolumetus voisi ehkä uutisen mukaisesti hidastaa ilmaston lämpenemistä. Tosin seurauksena on mahdollisesti muita ongelmia (pohjavesivarojen väheneminen, kasvilajien ekologian muuttuminen, melusaaste).

Toinen viikon kiinnostava uutinen taas kertoo, että jäätiköiden sulaminen voi estää ilmastonmuutosta. Sulavista jäätiköistä vapautuu mereen rautaa, jota pintaan nousevat levät voivat käyttää ravinteena. Kukoistavat levät sitten sitovat hiilidioksidia tehokkaasti fotosynteesissä. Myöhemmin nämä hiilidioksidia sitoneet levät painuvat pohjaan, jolloin hiilidioksidi varastoituu pois ilmakehästä.

Toisaalta arktisten jäiden sulaessa voi vapautua myös niihin varastoituneita ympäristömyrkkyjä. Norjalaisen professori Jon Öyvind Odlandin tutkimusten mukaan ympäristömyrkyt (esimerkiksi PCB) vinouttavat ihmisten sukupuolijakaumaa, koska ne vähentävät elävänä syntyvien poikavauvojen määrää. Tyttövauvoilla ympäristömyrkyt taas näyttäisivät aiheuttavan alipainoisuutta enemmän kuin pojilla. Toisaalta jo pitkään on tiedetty ympäristömyrkkyjen heikentävän miespuolisten hormonien tuotantoa. Tästä saisi lööpin iltapäivälehteen: "Kunnon miehet häviävät maapallolta saastumisen myötä!" tai "Ilmastonmuutos tappaa poikia!" Älkää kuitenkaan oikeasti ottako näitä lööppejä vakavasti.

Ympäristömyrkkyjen voimakkaampi vaikutus nimenomaan poikiin on luonnon kannalta ajateltuna "järkevää". Joidenkin eläinten (esimerkiksi suuret kissaeläimet) sukupuolijakauman on havaittu vinoutuvan samalla tavalla vaikkapa pitkäaikaisen kuivuuden aiheuttaman ruokapulan aikana. Lisääntymiseen ei tarvita uroksia yhtä paljon, vaan yksi uros voi hyvin hedelmöittää useita naaraita. Ihmisyhteiskuntaan tätä ei kuitenkaan kannata soveltaa.

Toisaalta muutamia vuosia sitten New Scientist -lehdessä julkaistiin saksalaisessa Münsterin yliopistossa tehty tutkimus, jossa biologi Alexander Lerchl oli vertaillut Saksan lämpötiloja ja syntymätilastoja vuosilta 1946-1995. Havainnon mukaan yhdeksän kuukautta helleaallon jälkeen syntyy tavallista enemmän poikia, kun taas hedelmöityshetken kovat pakkaset suosivat tyttöjen syntymistä. Tämän sanottiin koskevan vain ihmisiä, jotka eivät jatkuvasti elä kuumuudessa. Onkohan suomalaisista tehty vastaavia tutkimuksia? Pelkkä saunominen ei liene riittävän pitkäaikainen vaikuttava tekijä, mutta entäpä loma tropiikissa? Miten käy ilmaston lämmetessä? Veikkaukseni on, ettei ilmastonmuutos vaikuta mitenkään, tai ainakin lyhyen "korjausvaiheen" jälkeen erot eri sukupuolten syntymisessä tasoittuvat, joten tästä ei pidä tehdä mitään dramaattista ilmastonmuutoksen seurausta. Hauskaa vaan välillä vähän spekuloida ja kyseenalaistaa itsestään selvinä pidettyjä asioita...

Ei kommentteja: