sunnuntai 21. lokakuuta 2007

Paha ympäristöuhka: ruoka, ruoka ja ruoka?

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen uuden selvityksen mukaan hukkaan menevä ruoka aiheuttaa suuremmat ympäristövaikutukset kuin elintarvikepakkaukset. Jopa 10 % ravinnosta joutuu roskikseen. Erityisen haitallista on sekajätteen joukossa kaatopaikoille menevä eloperäinen jäte, joka hajotessaan tuottaa metaania, hiilidioksidiakin voimakkaampaa kasvihuonekaasua. Joidenkin tutkimusten mukaan ruoan tähteet ovat länsimaissa merkittävin ihmisen toimintojen aiheuttama metaanilähde. Tehokkaalla kompostoinnilla ongelma voidaan kuitenkin välttää.

Toisaalta kaikissa tällaisissa selvityksissä on tulkinnanvaraa. Aina voidaan kritisoida sitä, että tutkimuksessa on painotettu eri ympäristövaikutuksia väärällä tavalla. Kumpi esimerkiksi näistä on merkittävämpi ympäristövaikutus: ilmastonmuutoksen voimistuminen (esim. ruoan tähteiden metaanipäästöt) vai uusiutumattomien luonnonvarojen käyttäminen (esim. ruoan muoviset pakkausmateriaalit)?

Asiaa ei voi tarkastella vain yhdeltä kannalta, vaan optimitilanteessa sekä pakkausjätteen että eloperäisen ruokajätteen määrää on saatava vähennettyä.

Miksi ruokaa sitten menee nykyään niin paljon kaatopaikoille? Olisivatkohan nämä kolme suurinta syytä:

1) Suhtautuminen ruokaan on muuttunut entisajoista. Tähteet heitetään surutta roskiin sekä kotona että ravintoloissa (esim. PizzaBuffetissa syödään vain täytteet ja jätetään reunat syömättä). Ennen lautasen syöminen tyhjäksi oli suomalaisessa kulttuurissa kunnia-asia ja itsestäänselvyys.

2) Tähteistä ei enää osata, haluta tai viitsitä tehdä uutta ruokaa. Esimerkiksi kuivunut pulla menee nyt usein roskikseen, kun ennen siitä tehtiin köyhiä ritareita (kuiva pulla paistettiin pannulla rasvassa, päälle hilloa), pullavanukasta, korppuja tai topparuokaa (kuivunut pulla liotettiin esim. teessä). Nyt aika tai viitseliäisyys ei riitä tällaiseen. Toisaalta myös korostunut elintarvikehygienia houkuttaa heittämään tähteet pois.

3) Kauppojen ruokapakkaukset voivat olla väärää kokoa. Suomessa on paljon yhden hengen talouksia, joille kauppojen suuret "säästöpakkaukset" ovat liian isoja. Toisaalta ison pakkauksen tekemiseen on ehkä kuluttanut vähemmän luonnonvaroja kuin saman ruokamäärän pakkaamiseen pienempiin pakkauksiin. Isot pakkaukset ovatkin tältä kantilta ajateltuna ekologisesti mielekäs vaihtoehto. Pieniäkin pakkauksia kuitenkin tarvitaan pientalouksia varten.

Ekologisesti mielekästä ei kuitenkaan ole tuijottaa pelkästään hukkaantuvan ruoan määrään ja elintarvikepakkauksiin. Järkevää on käyttää mahdollisimman paljon lähellä tuotettua ruokaa. Kotimaisen keksipaketin valinta ranskalaisten keksien sijaan on iso ekoteko. Lähellä tuotetun ruoan kuljettamiseen ei ole kulunut energiaa turhaan.

Järkevää on myös käyttää mahdollisimman paljon kasviravintoa. Lihan tuottaminen kuluttaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä huomattavasti enemmän. Eläinten hyvinvoinnin kannaltakaan ei ole hyvä pitää suurta eläinmäärää.

Toisaalta kasviravinnossakin on syytä olla tarkkana. Ruisleivässä voikin olla kotimaisten ruisjauhojen sijaan ulkomailta tuotua ruista. Myös riisi on erittäin huono valinta. Sen tuotanto aiheuttaa hyvin suuret metaanipäästöt, ja riisi joudutaan kuljettamaan pitkältä.

Pullovesi on melkoinen turhake. Pakkaamiseen ja kuljettamiseen kuluu paljon energiaa ja muita luonnonvaroja, eikä pullovesi ole laadultaan paljonkaan parempaa kuin suomalainen hanavesi. Aamulehden teettämien puolueettomien tutkimusten mukaan pullovesi on jopa huonompilaatuista kuin kraanavesi. Suomalainen Rainbow ja ranskalainen Evian eivät täyttäneet edes hanaveden laatukriteerejä, koska niissä oli liikaa bakteereja. Ne eivät olleet kuitenkaan terveydelle vaarallisia, mutta bakteerit heikentävät veden laatua (aiheuttavat mm. limoittumista). Toisaalta hanavedessä näiden bakteerien torjuntaan käytetään haitallista klooria.

Aina ei voi elää ekologisesti mielekkäästi, ellei halua stressata asialla koko ajan. Edes joskus näitäkin asioita ja omia kulutustottumuksiaan olisi kuitenkin hyvä pohtia. Mielenkiintoista lisätietoa löytyy esim. sivulta http://www.ymparisto.fi/mittatikku.

Hyvää koulujen syyslomaviikkoa!

Ei kommentteja: